Las Vegas on vienyt pudotupelisarjaa Vancouveria vastaan pelillisesti mielin määrin, mutta niskoja se ei vieläkään saanut Vancouverilta katkaistua. Se vei peliä ja rynni laukaisutilastossa murskaavaan 43–17-voittoon. On kuvaavaa, että yksinään Vegas-hyökkääjä Jonathan Marchessault'lla oli ottelussa 14 laukaisuyritystä.
Kun peliä on pelattu viidellä viittä vastaan, Vancouver ei ole pystynyt pieniä jaksoja lukuun ottamatta vastaamaan Golden Knightsille.
Vegas on vienyt laukaukset viidellä viittä vastaan nimiinsä sarjassa toistaiseksi murskaavan ylivoimaisesti 154–89. Maalit viidellä viittä vastaan ovat 12–6. Maalipaikat tasaviisikoin ovat nekin tylysti Vegasin eduksi 140–93. Vaarallisten maalipaikojen osalta ollaan viiden ottelun jälkeen lukemissa 52–3.
Tähän voidaan vielä lisätä Vegasin korkeampi laukaisuprosentti sekä parempi torjuntaprosentti.
Laukaukset, maalipaikat, corsit, fenwickit, laukaisu- ja torjuntaprosentit – tarkastelee käsillä olevaa sarjaa mistä kulmasta tahansa, jäljelle jää lopulta vain yksi kysymys: miten ihmeessä Vancouver Canucks on tässä tanssissa edelleen mukana?
Kaiken järjen mukaan näin ei pitäisi olla.
Vancouverin ei pitänyt vahvoilla olla ottelusarjassa St. Louisiakaan vastaan. Blues hallitsi tapahtumia kaukalossa, vei Vegasin tavoin laukaisu- ja maalipaikkatilastot nimiinsä viidellä viittä vastaan noin 60-prosenttisesti, mutta silti se poistui lopulta sarjasta niskassaan 2–4-tappio.
Itse asiassa Vancouver hävisi edellä mainituissa kategorioissa myös Minnesotalle pudotuspelien karsintakierroksella. Mikko Koivun kipparoima Wild kuittasi nimiinsä pelitapahtumia kuvaavat tilastot, Vancouver jatkopaikan.
Vancouverin maalille on pudotuspeleissä lauottu viidellä viittä vastaan 35,79 kertaa pelattua tuntia kohden, ja se on toiseksi heikoin suoritus koko NHL:ssä. Hyökkäyspään 26,25 laukausta viidellä viittä vastaan pelattua tuntia kohden jättää tilastossa taakse neljä joukkuetta.
Miten on mahdollista, että joukkueen voittosaldo on kaiken jälkeen komea 9-6?
Saldoon mahtuu kuusi voittoa todellisista huippujoukkueista, kuten St. Louisista ja Vegasista. Blues tuli kesään hallitsevan mestarin statuksella.
Uusi sukupolvi
Pintaan nousee muutama kantava teema. Ensimmäinen liittyy tietenkin poikkeukselliseen uuden sukupolven pelaaja-ainekseen. Elias Petterson, Bo Horvat, Brock Boeser, Quinn Hughes ja toisaalta kokeneemmalta puolelta J.T. Miller ovat tehneet maaleja, kun ryhmä on sitä eniten tarvinnut.
Pettersson on pistepörssissä toisena, Miller sijalla seitsemän ja Hughes sijalla neljätoista. Horvat johtaa pudotuspelien maalipörssiä.
Kovia suorituksia, kun huomioon otetaan pelinhallintaan liittyvät tilastofaktat. Canucks kuuluu kesän tehokkaimpiin joukkueisiin NHL:ssä.
Horvatin ja Pettersonin laukaisuprosentit yltävät yhdeksääntoista, Millerin seitsemääntoista. Joukkueena Vancouver on lyönyt vaarallisista maalipaikoista viidellä viittä vastaan limppua pussiin yli 20 prosentin tehoilla.
Jäljellä olevista joukkueista vain Colorado on ollut vaarallisissa maalipaikoissa Canucksia tehokkaampi. Samat joukkueet löytyvät kärjestä myös niin sanottujen normaalien maalipaikkojen osalta.
Toiseksi, vaikka Vancouver ei osaa puolustaa, se aidosti yrittää. Se antaa paljon paikkoja, mutta kuinka paljon se antaisikaan, jos sitoutuminen oman maalin varjeluun ei olisi nähdyllä tasolla. Vancouver on blokannut toistaiseksi jo 310 laukausta, mikä on 41 enemmän kuin toiseksi sijoittuvalla New York Islandersilla.
Jos katsotaan jäljellä olevien joukkueiden pelaajien blokkaustilastoa, Alexander Edlerillä ja Chris Tanevilla on kaksoisjohto. Edlerin etumatka kolmantena tulevaan Tampan Erik Cernakiin on 26 blokattua laukausta! Myös kiekonriistotilastossa Vancouver on ollut pudotuspelien paras.
Vancouverilla ei riitä syvyys pelaajistossa, eikä sen viisikkopeli ole vielä vaaditulla tasolla, mutta kovien kärkipelaajien johdolla joukkue ainakin yrittää kaikkensa. Sitoutuminen yhteisten tavoitteiden eteen on kovaa luokkaa, vaikka alus vuotaa ja kannella on jo nyt hyvä määrä vettä.
Kolmas kantava teema on maalivahtipeli.
Harvoin voi kehua maalivahtia, jonka torjuntaprosentti käynnissä olevasta sarjasta jää alle 90:n ja toisaalta päästettyjen keskiarvo huitelee melkein neljässä.
Ilman Jakob Marksrömiä Vancouver olisi jo hävinnyt sarjan Vegasille. Markström on ollut kahden vuoden ajan joukkueensa arvokkain pelaaja ja sitä tämä on edelleen.
Markström ei loista perinteisissä maalivahtitilastoissa, mutta kun katsotaan edistyneempää tilastointia, tilanne on toinen.
GSAA-tilasto kertoo, miten monta maalia maalivahti estää suhteessa liigan keskitasoon. Markströmin lukema viidellä viittä vastaan pudotuspeleistä on +5,42. Se on liigan toiseksi paras noteeraus.
Esimerkiksi Markströmin maamiehen, Vegasin Robin Lehnerin lukema on -1,07, vaikka hän on pelannut upeaa pudotuspelikesää.
Vancouverin vaarallisten maalipaikkojen torjuntaprosentti viidellä viitta vastaan on 87,50 eli pudotuspelien paras noteeraus jäljellä olevien joukkueiden osalta.
Vegasin lukema on 76,71. Ero on valtava ja kertoo maalivahtipelin merkityksestä.
Tiistaina Canucks-maalilla loisti pudotuspelidebyyttinsä tehnyt Thatcher Demko, joka tuurasi vammojaan parannellutta Markströmiä. Joukkue on siis saanut nauttia huippuluokan maalivahtipelistä jopa kahden veskarin toimesta. Markströmin otteet ja Demkon tiistainen debyytti ovat ytimessä, kun puhutaan Canucksin playoff-kesästä.
Toki jotain elementtejä on vaikea mitata tilastoin tai paljaalla silmällä. Vancouver on hioutunut äärimmäisen tiiviiksi yhteisöksi parin edellisvuoden aikana. Se on poikkeuksellisen nälkäinen, keskittynyt ja hyvin valmennettu joukkue.
Nuoruuden into ja taito lyö oikealla tavalla kättä kokemuksen kanssa.
Ryhmän kollektiivinen halu menestyä tuntuu kasvaneen eksponentiaalisesti jokaisesta voitosta. Rajaton usko omaan tekemiseen ja armoton sitkeys huokuvat joukkueesta, joka on vasta raapaisemassa pintaa oman potentiaalinsa kanssa.
Arvokasta taistelua
Tämän kesän osalta alus vuotaa edelleen ja kannella on runsaasti vettä. Canucks on äyskäröinyt vimmatusti, mutta tehtävä on edelleen pahasti kesken. Vaikka Vancouver väisti luodin tiistaina, juuri mikään ei puolla sen voittoa sarjasta.
Vegas on lähes kaikessa edellä, joten viimeisen iskun antaminen on ainoastaan ajan kysymys.
Vancouverin taistelulle on silti annettava iso arvo. Näin kovia joukkueita vastaan rimpuileminen vaatii verrattaen kokemattomalta ryhmältä kovaa luonnetta. Oppirahat lankeavat tämän kesän osalta pian maksuun, mutta se luonne, mikä on kantanut Vancouveria nyt, kantaa joskus vielä pidemmälle.
Nämä oppirahat kannattaa siis kuitata pois hyvillä mielin, vaikka se viimeinen isku tekee kipeää.
Lue myös:
Philadelphia ja Vancouver venyttivät ratkaisuja – Leo Komarovin tilastot pakkasen puolelle