Saatananpalvontaa, lapsikauppaa ja ihmissyöntiä. Muun muassa näistä QAnon-nimisen ryhmän salaliittoteoreetikot syyttävät demokraattipuoluetta.
Väitteet ovat tietenkin täyttä puppua, mutta internetin hämärimmät nurkat ovat aina täyttyneet salaliittoteorioista.
Uutta on, miten paljon ne QAnon-ryhmän myötä ovat saaneet tilaa valtamediassa. Sanomalehti The New York Times mainitsi QAnonin otsikoissaan peräti 29 kertaa elokuun aikana.
Media liioittelee jo QAnonin vaikutusvaltaa ja suosiota. Näin sanoo salaliittoteorioihin ja QAnoniin perehtynyt Miamin yliopiston politiikantutkimuksen apulaisprofessori Joseph Uscinski.
Hänen mukaansa ryhmittymässä on kulttimaisia piirteitä, millä voi olla vakavia seurauksia. Villien väitteiden toistaminen saattaa houkutella psyykkisesti epävakaita ihmisiä jopa väkivaltaan.
Mikä QAnon?
QAnon on netin eri alustoilla toimiva hajanainen ryhmä, joka perustaa väitteensä nimimerkkiä "Q" käyttävän tilin viesteihin. "Q:n" viestit ovat kryptisiä ja monitulkintaisia. "Q" väittää toimivansa korkeassa asemassa presidentti Donald Trumpin hallinnossa.
Kyseisen henkilön olemassaoloa ei ole koskaan todistettu.
QAnon alkoi kasvaa syksyllä 2017 4chan-nimisellä kuvafoorumilla, joka on ollut disinformaation levittäjien ja salaliittoteoreetikoiden suosiossa. "Q:n" ensimmäiset viestit liittyivät Trumpin kampanjan Venäjä-tutkintaan ja ennustivat demokraattien entisen presidenttiehdokkaan Hillary Clintonin joutuvan pidätetyksi. Siitä lähtien kasvava joukko ihmisiä on analysoinut ja jakanut "Q:n" kryptisiä postauksia.
Niiden ytimessä on ajatus, että presidentti Trump yrittää nujertaa Yhdysvaltoja ja jopa koko maailmaa kulissien takana johtavan rikollisliigan.
Salaliittoteorian mukaan lähinnä demokraattien johtohahmoista ja liberaaleista vaikuttajista koostuva vaikutusvaltainen eliitti harjoittaa muun muassa pedofiliaa, saatananpalvontaa ja lapsikauppaa. Myös koko valtavirtamedia on QAnonin mukaan osa satanistista juonta, joka hallitsee planeettaa.
– Suuri osa QAnonin uskomuksista on peräisin vuosikymmenten, jopa vuosisatojen takaa apulaisprofessori Joseph Uscinski sanoo Ylelle videohaastattelussa.
Hänen mielestään teoria valtion sisällä toimivasta rikollisverkostosta, jota vastaan presidentti taistelee, on kuin huonon toimintaelokuvan juoni.
Verkon syövereistä kadulle
QAnon ei enää ole pelkkä keskusteluryhmä internetissä, vaan sen symbolit kuten Q-tunnukset ovat siirtyneet myös tosielämään.
Niitä on näkynyt erilaisissa republikaanien tapahtumissa ja presidentti Donald Trumpin tukimielenosoituksissa vuodesta 2018 lähtien, arvioi poliittisten tunnusten leviämistä seuraava Meme War Weekly.
QAnon on yhdistetty Yhdysvalloissa myös väkivaltarikoksiin. Ehkä kuuluisin sattui maaliskuussa 2019, kun 24-vuotias mies tappoi New Yorkissa tunnetun mafiapomon, koska uskoi, että presidentti Trump halusi sitä. Tekijä ei mielentilatutkimuksen mukaan ollut täydessä ymmärryksessä.
Pienelle huomiolle onkin jäänyt, että monilla QAnoniin liitetyn väkivallan tekijöillä on ollut mielenterveysongelmia, Joseph Uscinski sanoo.
Hänen mukaansa vaarallisinta ryhmittymässä on, että se pystyy joissain tapauksissa kultin tavoin tekemään ihmisistä aseitaan.
– Jotta tällaisiin rikoksiin voitaisiin puuttua, pelkkä QAnonin kieltäminen ei riittäisi, pitäisi kieltää koko internet sekä kirjat, elokuvat ja sanomalehdet, hän sanoo.
Elokuussa presidentti Trump kiitteli QAnonia tuesta, mutta kiisti tietävänsä ryhmästä mitään.
"QAnon ei ole kovin tunnettu"
QAnon-ryhmän poliittisesta vaikuttavuudesta on esitetty viime kuukausina monenlaisia näkemyksiä. Sen on jopa epäilty olevan valtaamassa republikaanista puoluetta.
Elokuussa republikaaninen puolue nimesi tunnetun QAnonin kannattajan Marjorie Taylor Greenen ehdokkaaksi kongressiin. Greene on muun muassa väittänyt, ettei lentokoneen iskeytymisestä Pentagoniin syyskuun 2001 terrori-iskussa ole todisteita.
The New York Times on puolestaan kirjoittanut QAnonin olevan muuttumassa valtavirraksi kuten konservatiivinen teekutsuliike 2000-luvun alkupuolella.
Apulaisprofessori Joseph Uscinski ei allekirjoita arvioita QAnonin poliittisen vallan kasvusta.
Hänen mukaansa QAnoniin liittyy tällä hetkellä kolme virhekäsitystä: Ensinnäkään ryhmä ei ole kovin tunnettu. Toiseksi se ei ole pidetty, eikä sen suosio myöskään ole kasvamassa. Lisäksi ryhmä on hyvin hajanainen, sillä siihen kuuluu ihmisiä paitsi äärioikealta myös äärivasemmalta.
Korona lisäsi QAnonin aktiivisuutta – ja median kiinnostusta
Pew-tutkimuslaitoksen maaliskuussa 2020 tekemän tutkimuksen mukaan vain kolme prosenttia amerikkalaisista tunsi Qanonin hyvin. 76 prosenttia sanoi, ettei tiennyt ryhmästä mitään.
Kolme prosenttia tarkoittaa kuitenkin lähes kymmentä miljoonaa amerikkalaista.
QAnonin näkyvyys on lisäksi kasvanut maaliskuusta, jolloin Pew:n mittaus tehtiin. Ryhmä on käyttänyt onnistuneesti hyväkseen koronarajoituksia vastustavaa liikehdintää Yhdysvalloissa. QAnonin seuraajat ovat osallistuneet protesteihin sekä julkisilla paikoilla että sosiaalisessa mediassa.
Yhä näkyvämpi toiminta on lisännyt sekä median että yleisön kiinnostusta.
Apulaisprofessori Uscinski kuitenkin painottaa, että näkyvyys sosiaalisessa mediassa tai yksittäisessä tapahtumassa on eri asia kuin yleinen mielipide.
Uscinski on selvittänyt QAnonin suosiota kyselytutkimusten avulla. Niissä pyydetään arvioimaan erilaisia liikkeitä sekä henkilöitä asteikolla 0–100 sen mukaan, kuinka paljon vastaaja niistä pitää.
Ensimmäisessä mittauksessa Floridassa 2018 QAnon sai hieman yli 20 pisteen keskiarvon. Luku ei ole noussut yli 26:n Floridassa eikä maanlaajuisesti myöhemminkään.
– Se on yksi alhaisimmista keskiarvoista, jonka olemme mitanneet. Floridassa vain [Kuuban entinen presidentti] Fidel Castro on ollut suunnilleen yhtä epäsuosittu kuin QAnon, Uscinski sanoo.
Sosiaalisen median kissa ja hiiri -leikki
The New York Timesin arvion mukaan QAnonin teorioita kannattavat jopa sadattuhannet ihmiset – vaikka kaikki eivät uskokaan, että demokraattijohtajat syövät lapsia.
Hurjiin väitteisiin on helppo törmätä. QAnon-ryhmiä löytyy kaikista suosituista sosiaalisen median kanavista kuten Facebookista, Twitteristä ja Youtubesta. Esimerkiksi The Wall Street Journalin tuoreen selvityksen mukaan kymmenen suurimman QAnon Facebook-ryhmän jäsenmäärä on kuusinkertaistunut viime talven verrattuna.
Twitterin ja Facebookinkin on ollut pakko reagoida.
Twitter ilmoitti heinäkuussa poistaneensa 7 000 QAnon-tiliä ja lopulta mahdollisesti jopa 150 000 tiliä. Pari viikkoa myöhemmin Facebook ilmoitti sulkeneensa 790 QAnon-ryhmää ja 10 000 siihen liittyvää tiliä Instagramista.
Lisäksi Facebook on kertonut, että se ei enää anna algoritminsa suositella QAnon-ryhmiä palvelun käyttäjille. Samoin se on kieltänyt QAnon-tuotteiden myymisen alustallaan. Tähän asti salaliittoteorian nimissä on myyty kaikenlaista t-paidoista kirjoihin.
Uudet rajoitukset eivät toki ole jääneet ryhmiltä huomaamatta. Erään suuren QAnon-ryhmän Facebook-tiilistä esimerkiksi näkyy, että sen nimeä on vaihdettu 11 kertaa heinäkuun lopun jälkeen. Moni muukin ryhmä on Q-väännösten sijaan siirtynyt käyttämään nimenään muita QAnonin suosimia ilmaisuja.
Kissa ja hiiri -leikki salaliittoryhmän ja sosiaalisen median jättien välillä on valmis.
Miksi entinen marginaaliryhmä kiinnostaa nyt kaikkia?
QAnonin somejahti on lisännyt median ja suuren yleisön kiinnostusta entisestään.
"We are the news now ["Me olemme nyt uutinen."]", valtavirtamediaa vastustavan QAnonin ryhmissä on juhlittu.
Mutta miksi somejätit ovat taipuneet niille harvinaiseen toimeen, eli ryhmien toiminnan rajoittamiseen?
Juuri nyt kaikki kysyvät, millä keinoin Yhdysvaltain presidentinvaaleihin yritetään sosiaalisessa mediassa vaikuttaa ja miten menetelmät kestävät päivänvalon.
Panoksena on paitsi Yhdysvaltain demokratia myös sosiaalisen median jättien asema. Facebook ja Twitter ovat viime vuosina olleet arvosteluryöppyjen kohteena, koska ne eivät ole pystyneet tai halunneet suitsia niiden kautta levitettyjä valeuutisia. Facebookin toimitusjohtaja Mark Zuckerberg oli tänä kesänä vastaamassa disinformaatioon liittyviin kysymyksiin kongressissa asti.
Toisaalta vuoden 2016 vaalit Yhdysvalloissa ja Brexit-kampanja ovat opettaneet tiedotusvälineille paljon mainonnan kohdentamisen ja informaatiokampanjoiden voimasta.
Näiden vaalien alla kukaan ei halua olla se, joka ei "tajua sosiaalista mediaa".
Joseph Uscinski ei kuitenkaan usko, että QAnonia seuraamalla voisi päästä selville vaalivaikuttamisesta Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Sen jäsenet äänestävät Trumpia yksinkertaisesti siksi, että tämä on ulkopuolinen ja demokraattien presidenttiehdokas Joe Biden puolestaansisäpiiriläinen.
– QAnon ei pysty suoraan vaikuttamaan vaalitulokseen. Ryhmä ei ole kovin iso ja se on hajanainen. En usko, että sillä on yhtään enempää vaikutusta vaalitulokseen kuin millä tahansa vastaavalla ryhmällä.
Vanhat keinot on sosiaalisessa mediassa helpompi löytää kuin uudet. QAnonin olemassaolo on tiedossa, joten sitä kannattaa seurata siltä varalta, että ryhmässä tapahtuu jotain kiinnostavaa.
Pahimmillaan keskittyminen yhteen erikoiseen salaliittoteoriaan voi antaa tilaa jollekin täysin uudelle, vaarallisemmalle ja vaikuttavammalle disinformaation levittämiselle.
Columbia Journalism Review on raportoinut, että Yhdysvalloissa toimii yli tuhat poliittista sivustoa, jotka ovat naamioituneet Facebookissa paikallismedioiksi. Yhdysvaltain turvallisuusviraston julkaisi eilen perjantaina raportin, jonka mukaan Venäjä on keväästä lähtien pyrkinyt levittämään epäluuloja postiäänestystä kohtaan Yhdysvalloissa.
Kirjoittaja on datajournalismiin perehtynyt ulkomaantoimittaja.
Aiheesta muualla:
Joseph Uscinskin ja Adam Endersin artikkeli The Guardianissa (englanniksi): Is Qanon taking over America? Not so fast
5.9. klo 15.27: Otsikkoa muutettu
10..9. klo 10.06 Poistettu Joseph Uscinskin sitaatista maininta JFK – Avoin tapaus -elokuvasta ja pedofiliasta. Lisätty lause "Hänen mielestään teoria valtion sisällä toimivasta rikollisverkostosta, jota vastaan presidentti taistelee, on kuin huonon toimintaelokuvan juoni. "