Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Tiia Paananen, 37, oli keväällä saapunut Pariisista lomalle Suomeen kahdeksan kilon käsimatkatavaran kanssa, kun molempien maiden rajoja alettiin sulkea. Hän päätti jäädä Helsinkiin, eikä ole käynyt Pariisissa sen jälkeen.
– Tiesin jo siinä vaiheessa, että tämä ei mene hetkessä ohi, koska rokotteen valmistuminen tulee todennäköisesti viemään aikaa.
Vain muutamaa kuukautta aiemmin Tiia Paananen oli luopunut asunnosta ja irtisanonut työsuhteensa seuratakseen unelmiaan ja matkustaakseen Pariisiin tekemään tapahtuma-alan töitä. Koronan myötä suunnitelmat kariutuivat kerralla.
– Pariisissa ei hirveästi ole tapahtumia järjestetty helmikuun jälkeen.
Tällä hetkellä Paananen asuu Suomessa väliaikaisessa asunnossa ja etsii töitä.
– En halunnut lähteä Ranskaan pois perheeni luota riskeeraamaan terveyttäni.
Suomalaisten maastamuutto tyrehtyi alkuvuonna
Alkuvuosi 2020 erottuu muuttoliiketilastoissa poikkeuksellisena.
Jo yli kymmenen vuoden ajan Suomen kansalaisia on muuttanut pois enemmän kuin palannut, eli heidän nettomaahanmuuttonsa on ollut negatiivinen. Selkein kuoppa nähtiin vuonna 2016, kun Suomen kansalaisia muutti pois noin 11 700 ja heitä palasi vain noin 7 600, jättäen nettomaahanmuuton lähes 4 100 henkilöä miinukselle.
Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin päinvastainen. Alkuvuoden aikana tänne on palannut yli 1 800 Suomen kansalaista enemmän kuin täältä on lähtenyt.
Alkuvuoden lukua ei voi suoraan verrata viime vuosiin, koska lähtijöiden ja palaajien määrät vaihtelevat eri vuodenaikoina.
Taulukko kertoo ainoastaan Suomen kansalaisten liikkeistä: tämän lisäksi Suomeen muuttaa ulkomaalaisia muun muassa työn, perheen tai pakolaisuuden vuoksi.
Tämän vuoden positiivinen lukema johtuu erityisesti siitä, että Suomen kansalaiset muuttivat alkuvuonna ulkomaille poikkeuksellisen vähän.
Muuttajia oli tämän vuoden tammi- ja heinäkuun välillä noin 3 600, kun viime vuonna samaan aikaan heitä oli noin 4 900.
– Moni ulkomaille muuttamista pohtinut on nyt jäänyt seuraamaan tilannetta. Muuttopäätös on voinut siirtyä tai se ei kenties toteudu ollenkaan, kirjoittaa tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutista sähköpostitse.
Hidastunut talouskasvu voi myös vähentää suomalaisen työvoiman imua ulkomaille, lisää Siirtolaisinstituutin vastaava tutkija Miika Tervonen. Tervosen mukaan kasvava osa muuttajista on korkeakoulutettuja aikuisia, joiden liikkeet ovat hyvin suhdanneherkkiä.
Esimerkiksi vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen maastamuutto hidastui, ja Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto oli hetken jopa positiivinen: vuonna 2009 Suomen kansalaisia palasi 498 enemmän kuin lähti.
Jos nykytrendi jatkuu, määrä tulee tänä vuonna olemaan huomattavasti suurempi.
Miika Tervosen mukaan myös matkustusrajoitukset voivat pitkittyessään vaikeuttaa maastamuuttoa. Tähänkin löytyy esimerkkejä historiasta: Yhdysvaltojen tiukentaessa siirtolaisuuslakejaan 1920-luvulla yhä useampi muuttaja suuntautuikin Kanadaan.
Korona voi lisätä suomalaisten paluumuuttoa
Emma Winieckin, 36, perhe on vaihtanut asuinpaikkaa tiheään, ja muutettuaan Yhdysvaltojen Denveriin puolitoista vuotta sitten he aikoivat vihdoinkin asettua aloilleen. Korona kuitenkin muutti suunnitelmat.
Winiecki muutti lastensa kanssa takaisin Suomeen kuukausi sitten, ja hänen amerikkalainen miehensä tulee parin viikon kuluttua perästä.
– Jos tilanne pahenee ja rajoituksia kiristetään, meillä on täällä Suomessa vanhempani ja siskoni. Yhdysvalloissa olimme aika yksin.
Tilastokeskuksen mukaan paluumuuttajia oli heinäkuun loppuun mennessä vain noin 300 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.
Ulkomailla asuvien suomalaisten etujärjestö Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tina Strandberg kuitenkin arvioi, että Suomeen palaavien määrä voi lähikuukausina kasvaa.
– Yhteydenotoissamme näkyy, että paluumuuttohalukkuus on kasvanut koronatilanteen aikana.
Myös Suomi-Seuran nettisivujen kävijämäärät ovat nousseet, ja esimerkiksi matkustusrajoitusten alkamista edeltävänä päivänä, 18. maaliskuuta, nettisivuilla kävi 2 243 vierailijaa. Se on kymmenkertainen määrä viime vuoden maaliskuun ennätykseen verrattuna.
Strandberg arvelee, että paluumuutto saattaa näkyä tilastoissa viiveellä, sillä muuttovalmisteluihin kuluu käytännössä useita kuukausia.
– Historiallisten esimerkkien valossa paluumuuton voisi olettaa lisääntyvän, kun taloudellinen tilanne heikkenee ja matkustusrajoitukset hankaloittavat rajojen yli ulottuvia perhesuhteita, arvelee myös Siirtolaisuusinstituutin Miika Tervonen.
Alla oleva graafi näyttää, että Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto niin Ruotsin, Iso-Britannian, Espanjan kuin Saksankin kanssa oli tänä vuonna viime vuotta positiivisempi. Euroopassa ulkosuomalaisia on asettunut paljon juuri näihin maihin.
Suomi on hyvä tukikohta poikkeustilassa
Poikkeustila on muuttanut sitä, miten Emma Winiecki näkee kaksi kotimaataan.
– Amerikkalaisen yhteiskunnan poliittisen tilanteen kaoottisuus on näyttäytynyt ihan uudella tavalla tässä pandemian aikana. Suomi taas on ulkomailta käsin vaikuttanut paljon turvallisemmalta ja vakaammalta maalta. Suomalaiset puhaltavat paremmin yhteen hiileen kuin amerikkalaiset.
– Olemme maassa, jossa tilanne on niin huono kuin se ylipäätään voi olla, mutta meillä on mahdollisuus paluumuuttaa maahan, jossa tilanne on paras maailmassa.
Winiecki sanoo perheensä olevan etuoikeutettu, sillä kahden maan kansalaisina heillä on vaihtoehtoja. Hän tuntee myös muita Suomen ja Yhdysvaltojen kaksoiskansalaisia, jotka ovat päättäneet muuttaa takaisin Suomeen.
Tutkijoiden mukaan koronatilanne tuo esiin Suomen parhaat puolet.
– Turvallisuus ja yhteiskunnan toimivuus ovat tulleet yhä tärkeämmäksi ja näissä molemmissa Suomi on kärjessä, toteaa Elli Heikkilä.
– Suomessa on toimiva terveydenhuolto, puhdas luonto, hyvin tilaa ja laadukas opetus, joka on pystytty hoitamaan hienosti koronan aikanakin, jatkaa Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tina Strandberg.
Oheiseen karttaan on koottu eri puolilta maailmaa paluumuuttajien kokemuksia. Voit lukea lisää liikuttamalla hiirtä kartalla.
"Koronavirus voi olla tärkeä ulkosuomalaisuutta uudelleen muovaava tekijä"
Tina Strandberg arvioi, että korona voi pitkällä aikavälillä lisätä Suomeen suuntautuvaa paluumuuttoa. Tilanne saa monet pohtimaan entistä vakavammin, mikä on lopulta itselle oikea asuinpaikka.
– Koronaviruksella on potentiaalia olla tärkein ulkosuomalaisuutta uudelleen muovaava tekijä sitten Suomen EU-jäsenyyden, toteaa myös Miika Tervonen.
Hänen mukaansa korona voi muovata muuttoliikkeitä perustavanlaatuisella tavalla: ulkomaille muuttamisen kynnys on noussut, liikkuvan työvoiman tarve ainakin väliaikaisesti vähentynyt ja ylirajaisten perhesuhteiden ylläpito hankaloitunut.
Myös Pariisista palannut Tiia Paananen tuntee elämänsä muuttuneen perustavanlaatuisesti.
– Olen kasvanut siihen, että hyppään koneeseen ja lennän paikkoihin. Vapaa liikkuvuus on osa sitä, kuka olen. Nyt se on ainakin joksikin aikaa poistunut.
– Tässä on palattu aika perusasioiden äärelle. Se, mikä lopulta merkitsee, on kuitenkin terveys ja läheiset ihmiset.
Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23 saakka.