Fanny Karastie on töissä yhdessä Hakaniemen torin kahviloista Helsingissä. Keväällä hänet lomautettiin omasta työstään tapahtuma-alalla, kuten niin moni muukin.
Hän kokee silti olevansa onnekas, kun sai muita töitä kesäksi.
– Ala kärsi aika paljon koronasta. Sitten kävi onni, että pääsin Hakiksen torille torikahvilaan duuniin. Tässä on nyt riittänyt vilskettä ja olen ollut nyt tässä. Keväällä hain kovasti töitä ja tuntui, ettei oikein mistään meinannut löytyä töitä, kun oli moni muukin työnhakija liikkeellä.
Työ torikahvilassa on tuntunut tosi hyvältä ja tuonut vaihtelua omaan työhön. Se oli intensiivistä tapahtumien järjestämistä.
Torikahvilahommaa hän ei ole kokenut stressaavaksi. Lisäbonuksena on saanut olla ulkona ja ihmisten parissa, hän kertoo.
– Palkallakin tulee toimeen, vaikka paremminkin voisi aina mennä. Pitää olla kiitollinen, että on päässyt tänne töihin.
Lomautukset ovat kohdistuneet parhaassa työiässä oleviin
Fanny Karastiellä on paljon kohtalotovereita, sillä lomautukset ovat työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan koetelleet eniten juuri ikäryhmää 25–49-vuotiaat.
TEMin tutkimusjohtajan Heikki Räisäsen mukaan juuri tähän ikäryhmään kuuluu valtaosa eli noin 60 prosenttia lomautetuista. Joukossa on ammatteja aloilta, joita koronarajoitukset ovat runnelleet eniten.
– Siellä on aika paljon henkilöitä, joille ammattia ei ole merkitty, mutta mukana ovat ravintolatyöntekijät, tarjoilijat, myyjät ja rakennustyöntekijät. Myös myynti- , markkinointi- ja tiedotusalan erityisasiantuntijat ovat edustettuina aika isoilla määrillä, Räisänen kertoo.
Lomautukset ovat tällä hetkellä noin puolet koronakevään hyytävistä luvuista, joten siltä osin tilanne työmarkkinoilla on helpottanut.
– Nythän tilanne on kehittynyt siitä kevään lomautuspiikistä sillä tavalla erittäinkin hyvin, että ollaan yli satatuhatta alempana kuin enimmillään oli lomautettuja, sanoo Räisänen.
TE-toimistoissa on noin miljoona työnhakijaa
Työmarkkinoiden alkuvuosi oli hyvin poikkeuksellinen ja melkoinen myllerrys.
Työttömiä työnhakijoita oli työnvälitystilaston mukaan vuoden alkupuoliskolla lähes 693 000 henkilöä, missä oli vuoden takaiseen kasvua 243 000 henkeä. Työttömänä on ollut noin joka neljäs työvoimasta. Tämä johtuu TEMin mukaan pääasiassa lomautuksista.
Kaikkiaan lähes miljoona ihmistä on ollut työmarkkinoilla työnhakijoina. Kasvua edellisvuodesta on tutkimusjohtaja Räisäsen mukaan lähes 280 000 henkilöä.
Aivan kaikki eivät ole silti lomautettuja tai työttömiä. Myös esimerkiksi työpaikan vaihtajat ja opiskelunsa päättäneet lukeutuvat työnhakijoiden joukkoon eli kaikki, jotka ovat ilmoittautuneet TE-toimistoihin työnhakijoiksi.
– Tässä on huomattavaa nousua, muutama satatuhatta edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kyllä siellä on paljon ihmisiä, jotka miettivät, mitä voisi tehdä, mitä työtä löytyy ja minne kannattaa hakeutua. Nämä kysymykset ovat nyt monella pinnalla, Räisänen kuvailee.
Danske Bankin Kuoppamäki: "Työttömyys jää koholle joksikin aikaa"
Myös pankkiekonomistin silmin työmarkkinoilla on tapahtunut parannusta kevään synkimpiin aikoihin verrattuna.
– Kesän mittaan ravintolat ja muut palvelualat ovat avautuneet ja suuri osa lomautetuista on päässyt palaamaan työpaikoilleen, sanoo pääekonomisi Pasi Kuoppamäki Danske Bankista.
Erityisesti nuorten naisten työllisyystilanne näyttäisi kohentuneen hieman.
Lomautettuja on hänen mukaansa silti vielä paljon ja uusia lomautusuutisia on odotettavissa – ja myös työttömyyttä.
– On tiettyjä toimialoja, kuten matkailu, missä ei päästä palaamaan normaaliin vielä pitkään aikaan. Kyllä näiden alojen osalta työttömyys tulee nousemaan ja pysyy koholla aika pitkään, Pasi Kuoppamäki sanoo.
Vastavalmistuneiden on hankala löytää töitä
Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli TE-toimistoissa noin 17 300 enemmän kuin edellisen vuoden heinäkuussa eli yhteensä 54 000. Se on noin saman verran kuin Porvoon tai Salon kokoisessa kaupungissa on asukkaita.
Lukemat eivät silti järkytä tutkimusjohtaja Räisästä.
– Kyllä se [työttömyys] on noussut, mutta ei mihinkään ihan järkyttäviin lukemiin. Ongelmia siellä on lähinnä siinä, että vastavalmistuneet eivät ole löytäneet koulutukseensa osuvaa työtä. Sitten monet nuoret eivät ole löytäneet kesätöitä tänä kesänä ja siitä aiheutuu ehkä sitten pysyväisluontoisempaankin harmia.
Avoimia työpaikkojakin toki löytyy, vaikka vähemmän kuin vuosi sitten, kun koronasta ei ollut tietoakaan.
– Työnantajat edelleenkin rekrytoivat kohtuullisen voimakkaasti. Silloin kun pandemiakriisi iski keväällä, tuli tasopudotus. Mutta sen jälkeen ollaan menty siitä eteenpäin kohtuullisen normaalissa merkeissä
Kaikkiaan TE-toimistoissa oli heinäkuussa avoinna 86 800 työpaikkaa, mikä on 13 200 vähemmän kuin vuosi sitten, käy ilmi TEMin työllisyyskatsauksesta.
Kuten tunnettua työmarkkinoilla avoimet työpaikat ja työnhakijat eivät kohtaa. Syitä voivat olla osaamisen riittämättömyys, tai maantieteellisesti työn tarjonta ja työnhakijat eivät kohtaa, sanoo Pasi Kuoppamäki Danske Bankista. Kohtaanto-ongelma on vaivannut työmarkkinoita jo pitkään.
Kesämyyjä Iida Hiltunen: Koulutus oleellista hyvän työpaikan saamisessa
Hakaniemen torilla kesätöissä oleva Iida Hiltusen mielestä oleellista nuoren työn saannissa on koulutus. Sitä tarvitaan että ylipäätään saa töitä.
– Pitää oikeastaan päästä korkeakouluun ja saada sieltä opinnot, että saa hyvän työpaikan. Ilman korkeakoulutusta on vaikea saada hyviä töitä, hän miettii.
Hän itse sai töitä torilla kuultuaan kaveriltaan että siellä saattaisi olla töitä.
Torikesän jälkeen hän aikoo pitää välivuoden ja kerätä rahaa. Sen jälkeen suunta on ensi keväänä kätilön opintoihin.
Naapurikojussa torilla kesätöissä oleva Essi Pylvänäinen sai torityön niin ikään tuttujen kautta. Hän kertoo olevansa ensimmäistä kertaa torilla töissä ja kokemus on ollut hyvä.
– On nähnyt kaikenlaista ja saanut paljon kokemusta eri asioista. Sellaista, mitä ei ole ennen tullut eteen tai olisi saanut mistään muualta.
Tärkein oppi liittyy ihmisten kohtaamiseen.
– Se, että tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa eli asiakaspalvelu.
Hänen mielestään nuorten työllistymisessä omalla halulla tehdä töitä on suuri merkitys.
– Varmaan oma halu ratkaisee. Että haluaa työkokemusta, mistä on sitten tulevaisuudessa apua, tuumii Pylvänäinen.
Tehtaissa voi olla edessä hiljainen syksy
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki ennakoi, että rakennustyömailla ja tehtaissa näyttäisi tulevan hieman hiljaisempi syksy, jolloin nuorten miesten työttömyys pysyy koholla.
Vaikka taloudessa kokonaisuutena mentäisiin ensi vuotta kohti parempaan suuntaan, työttömyys pysyy koholla, hän arvioi.
On vaikea vielä sanoa, mitä työmarkkinoilla ja työllisyydessä tulee syksyllä lopulta tapahtumaan.
– Tämä on juuri se ratkaiseva kysymys. Purkautuvatko lomautukset töihinpaluuseen, vai muodostuuko niistä uutta työttömyyttä, josta osa pitkittyy kestoltaan ja aiheuttaa sitten lähivuosina kovia kustannuksia, TEMin Räisänen sanoo.
Teollisuudessa alkavat olla edessä ratkaisevat hetket. Jos uusia tilauksia ei ala tulla, niin jotain ratkaisuja joudutaan tekemään. Teollisuuden tilauskannat ovat pidempiä kuin palvelutuotannossa, jossa reagoitiin mopeasti kysynnän muutokseen ja pysähtymiseen, Räisänen kertoo puhelinhaastattelussa.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen virallinen työttömyysaste oli heinäkuussa 7,7 prosenttia. Vuotta aiemmin se oli 6,0 prosenttia.
Teollisuus ja vientinäkymät ovat avainasemassa
Kotimainen kulutuskysyntä on jo jonkin verran elpynyt ja ihmiset ovat lähteneet liikkeelle. Nyt kaikki odottavat jännityksellä, mitä vientimarkkinoilla tapahtuu syksyllä.
Suomelle tärkeiden vientimaiden, kuten Saksan, talouskasvulla on iso merkitys jatkon kannalta. Saksasta kantautuu jo hieman parempia talouslukuja.
– Talouskasvu on parasta lääkettä työllisyyteen, ja onneksi on merkkejä että taloudet ovat hieman lähteneet kasvamaan niin Suomessa kuin ulkomaillakin, pääekonomisti Kuoppamäki sanoo.
Kuoppamäki nostaa esiin myös paljon puhutut rakenteelliset uudistukset, joilla hän tarkoittaa nykyistä laajempaa sopimista palkoista ja työajoista yrityksissä.
Lisäksi työttömyysturvaa voisi porrastaa ja panostaa tehokkaaseen jatkokoulutukseen nuorten osalta. Iäkkäämpien eläkeputki voitaisiin hänen mukaansa poistaa, jos siihen yhdistetään työssä jaksamista edistäviä uudistuksia.
Kumpi ratkaisee talouden suunnan, kotimarkkinakysyntä vai vientinäkymät?
– Tuohon on hyvin vaikea antaa mitään yksiselitteistä ja oikeata vastausta, sanoo tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.
Kun kotimainen tilanne on saatu pikkuisen helpottumaan lomautusten purkautumisen myötä, niin nyt näyttäisi siltä, että tämä on ehkä enemmän kiinni viennin ja teollisuuden kehityksen suunnasta, hän toteaa.
Lue myös:
Teknologiateollisuuden kysely: Suuret vientiyhtiöt menettäneet Suomessa murskaavan määrän tilauksia
Tallink jatkaa lomautuksia Suomessa – irtisanoo Virossa ja Latviassa