Helsinki-Vantaan lentokentän terveysturvallisuustoimintojen tukiryhmän puheenjohtajana maanantaina aloittanut HUSin ylilääkäri, lääkintäpäällikkö Eero Hirvensalo katsoo, että nyt pitäisi uskaltaa miettiä koko Suomen koronastrategia uudelleen.
– Meidän täytyy ottaa kokonaisuus huomioon ja hoitaa muutakin kuin koronaa. Sairastuvuus on sen näköistä, että meillä on oltava oikeus ja rohkeutta muuttaa strategiaa, sanoo Hirvensalo.
Useissa kriisioperaatioissa, kuten tsunamissa, Myyrmannin räjähdyksessä ja Jokelan kouluampumisissa, mukana olleen Hirvensalon mukaan nykyisten toimintojen tarpeellisuus on syytä arvioida erityisesti siksi, että vakavia tautitapauksia on tällä hetkellä erittäin vähän.
– Olemme ihmetelleet pyöreää nollaa teho-osastolla päivästä toiseen. Käytännössä meillä on vain muutamia koronapotilaita HUSissa erikoissairaanhoidossa ja kuolevuusluvutkaan eivät nouse Suomessa erityisesti.
Uudellamaalla ei ole ollut Hirvensalon mukaan koronaviruksen vuoksi tehohoidossa HUSissa yhtään potilasta kuukauteen.
Onko virus heikentynyt?
Yksi oletusarvo on Hirvensalon mukaan se, että virus on heikentynyt. Tieteellistä näyttöä siitä ei vielä ole esitetty, mutta käytännön havainnot sairastuneiden oireista tukevat Hirvensalon mukaan arviota.
– Virus ei näyttäisi sairastuttavan enää niin voimakkaasti, eikä se vaikuta olevan yhtä tappava kuin epidemian alkuvaiheessa. Se muistuttaa enemmän muita hengitystieinfektioita, sanoo Hirvensalo.
Merkille pantavaa on ylilääkärin mukaan sekin, että tauti ei ole aiheuttanut vanhemmassa väestössä laajoja tartuntaketjuja ja vakavia sairastumisia, vaikka myös heidän liikkumisensa on lisääntynyt nuorten ohella huomattavasti kevään jälkeen.
– Oletusarvo on se, että menemme kohti siedettävämpiä aikoja. Se on ainakin tämän hetken trendi.
Hirvensalo uskoo, että vähitellen ihmisten tietoisuus lisääntyy siitä, että tauti ei viekään sairaalahoitoon.
– Ennen pitkään väestö alkaa ymmärtää, että tauti ei ole sellainen, josta pitäisi olla äärettömän huolissaan. Tänä syksynä on jo opittu, että kaikki nuhat eivät ole koronaa, eikä näytteenottoa kohdisteta esimerkiksi kaikkiin oireisiin lapsiin.
Toki voi tapahtua jotain odottamatonta. Hirvensalo pohtii, että tauti voi esimerkiksi muuttua jälleen vakavammaksi. Mutta sellainen ei ole hänen mukaansa tällä hetkellä näköpiirissä, joten strategia pitää laittaa uusiksi.
Lentokenttätestaamisen lisääminen saattaisi vaarantaa muita tauteja sairastavien terveyden
Kriiseissä ei kannata Hirvensalon mukaan ankkuroitua siihen, miten aiemmin on tehty, jos se ei ole tarpeen, vaan toimintaa pitäisi suhteuttaa tilanteen mukaan.
– Esimerkiksi lentoasemalla keräämme nyt dataa riskimaista tulevien kohdennettujen lentojen testaamisesta ja katsomme sen perusteella, mikä on järkevää ja tarpeen.
Tällä hetkellä lentokentän testauskapasiteetin massiiviselle lisäämiselle ei ole Hirvensalon mukaan perusteita. Vaikka joissain maissa testataan kaikki saapuvat lentomatkustajat, sen kannattavuudesta Suomessa ei ole tarpeeksi näyttöä.
– Olisin erittäin varovainen siinä, että lentoasemalla lähdettäisiin nostamaan merkittävästi kapasiteettia. Positiivisten osuus testatuista on tällä hetkellä aika pieni ja näytteenoton lisääminen vaikuttaisi hidastavasti muuhun terveydenhuollon toimintaan. Sillä voi olla potilasturvallisuutta heikentävä vaikutus.
Hirvensalo katsoo, että matkustajien ohjaus, neuvonta ja vapaaehtoisesti testiin hakeutuminen ovat kokonaisuuden kannalta järkevä ja myös kustannustehokas toimintatapa.
– Lentoliikenne ei ole aiheuttanut ymmärtääkseni missään vaiheessa tautipiikkiä, mikä nähtäisiin sairaanhoidon puolella.
Helsinki-Vantaalla testataan tällä viikolla kohdennetusti neljä riskimaista tulevan lentoa. Ylilääkäri Hirvensalon mukaan kohdennettuja testauksia valikoituihin lentoihin voidaan edelleen jatkaa ja sitä prosessia kehittää paremmaksi.
– Perusteet tähän tulee kuitenkin olla tautitilanteen todelliseen kehittymiseen perustuvia, korostaa Hirvensalo.
Näytteenotto vähenee todennäköisesti lentokentillä niissä maissa, joissa testataan tällä hetkellä kaikki saapuvat matkustajat, koska toiminnalla saavutettava todellinen hyöty jää vähäiseksi, ennustaa ylilääkäri Hirvensalo.
Muokattu 5.9.2020 klo 9.24: Juttuun lisätty lause: Uudellamaalla ei ole ollut Hirvensalon mukaan koronaviruksen vuoksi tehohoidossa HUSissa yhtään potilasta kuukauteen.