Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) ei lämpene energiatyöryhmän idealle, että turpeen verotusta korotettaisiin. Hän ei myöskään aio tehdä veronkorotuksesta ehdotusta hallitukselle, eikä asia nouse hänen mukaansa syksyn budjettiriiheen.
Yle kertoi työryhmän esityksestä eilen, lue lisää: VM:n työryhmä korottaisi energiaveroja: turpeen verotus kolminkertaistuisi, myös muille isopäästöisille lämmityspolttoaineille korotuksia
– Tämä oli pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä virkamiestyöryhmän esitys. Se ei ole minun esitykseni eikä hallituksen esitys, Vanhanen sanoi tapaamisessa taloustoimittajien kanssa perjantaina Helsingissä.
– Turvealalta on kerrottu, että hallituksen tavoite turpeen energiakäytön puolittamisesta toteutuu jo tehdyillä päätöksillä.
Hallitusohjelmassa on sovittu sadan miljoonan euron korotus lämmityspolttoaineiden energiaverotukseen, johon myös turve kuuluu. Siitä päätetään puolentoista viikon päästä budjettiriihessä.
– On luonnollista, että turpeen verotus nousee samassa suhteessa kuin muidenkin lämmityspolttoaineiden verotus. Veronkorotus ei saa olla niin suuri, että sen seurauksena turpeen sijasta ryhdytään polttamaan puuta tai kivihiiltä, Vanhanen selitti Ylen haastattelussa.
Hallitus on ollut hyvin erimielinen turpeen käytöstä. Vihreiden ja keskustan sukset ovat turpeesta täysin ristissä.
EU:lta voidaan saada "merkittävä summa" turpeen korvaamiseen
Veronkorotusten sijaan Suomi aikoo vauhdittaa turpeesta luopumista hakemalla siihen tukirahaa EU:n uudesta 750 miljardin euron elvytyspaketista ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta. EU-tukea voisivat saada sekä turvealan työntekijät että esimerkiksi kuntien lämpölaitokset.
Valtiovarainministeriössä kehitellään parhaillaan mallia EU:n elpymisrahaston varojen hakemisesta Suomeen.
– Nyt mietitään, miten kymmenille ja sadoille tuhansille ihmisille tarjotaan lämpöä ilman, että ryhdytään polttamaan kuitupuuta tai tukkipuuta, tai turpeen tilalle tulee jotain muuta haitallista, Vanhanen sanoi Ylen haastattelussa. Kuitu- ja tukkipuu on Vanhasen mielestä järkevämpi käyttää teollisuuden raaka-aineena.
– Päänsärky on se, miten saadaan kunnalliset energiayhtiöt muuttamaan tekniikkansa niin, että löytyy ylipäätään vaihtoehtoja, koska jokaisen pitää lämpö saada.
Vanhasen mukaan EU-elpymistuki tarjoaa kunnallisille energiayhtiöille "avoimen ikkunan" tehdä uudistuksia lämpökattiloihinsa.
– Jos ne haluavat käyttää nyt tätä rahoitusta uusiakseen teknikkaa, niin nyt siihen avautuu mahdollisuus. Samalla EU-tukea pitää pystyä hyödyntämään myös siinä, että jos sen takia turvesoilta työpaikat vähenevät, niin luodaan tilalle korvaavia pysyviä työpaikkoja, Vanhanen painottaa.
EU-rahaa haetaan investointeihin
Suomelle on luvassa lähitulevaisuudessa runsaat kolme miljardia EU-koronatukea. Vanhasen mukaan rahoja ohjataan ennen kaikkea investointeihin, joilla saadaan pysyvää kasvua.
– Sitä käytetään terveysalaan, työmarkkinoiden uudistamiseen, ja erityisesti investointeihin, jotka auttavat energiakysymyksessä, ilmastokysymyksessä ja digitalisaatiossa, Vanhanen luettelee.
Mitä paremmin erityisesti Saksa ja Ranska onnistuvat elvytyksessään, sitä enemmän Suomen vientiteollisuus hyötyy Vanhasen mukaan. Ranska julkisti juuri torstaina ensimmäisenä EU-maana kunnianhimoisen, sadan miljardin euron elvytysohjelman. 40 miljardia euroa on tarkoitus saada EU:lta.
Suomen EU-elpymisrahojen käytöstä määritellään painopisteet nyt syksyn budjettiriihessä. Lokakuun ja joulukuun välillä hallitus antaa painopisteistä eduskunnalle selonteon.
Lopullinen esitys tehdään Vanhasen mukaan lisäbudjettina ensi talvena, kun hallitus on saanut EU-komissiolta vihreää valoa käyttömahdollisuuksista.
Suomen maksuosuus EU:n elpymisrahastoon on 6,6 miljardia euroa. Summa kerätään tulevina vuosina EU-jäsenmaksujen yhteydessä.
Aiheesta lisää:
Suomelle tarjolla reippaasti rahaa EU:lta, jos turpeen energiakäytöstä luovutaan