Jan Zeleznyn maailmanennätys 98,48 oli sunnuntaihin asti kiistaton kaikkien aikojen ykköstulos, jonka takana muut suoritukset ovat olleet oma keskustelunaiheensa. Nyt tilanne on täysin toinen.
Vuonna 2009 menehtyneen puolalaisen moukarinheiton olympiavoittajan Kamila Skolimowskan muistokisoissa pääroolin varasti saksalainen keihästykki Johannes Vetter, jonka pisin heitto kantoi Chorzowin stadionilla hirmuiset 97,76 metriä.
Kyse on nykyisellä keihäsmallilla kaikkien aikojen kakkostuloksesta. Se jää Zeleznyn vuonna 1996 heittämästä ME:stä vain 72 senttiä.
Vetter paransi Luzernissa vuonna 2017 heittämäänsä ennätystä hulppeat 3,32 metriä. ME:n hätyyttely vei useissa tiedotusvälineissä huomion faktasta, että Vetterin toiseksi pisin heitto kantoi myös lukemiin 94,84.
Kun Yle Urheilu sai Vetterin kiinni puhelimitse maanantaina, saksalainen myönsi hirmuheittojen tuntuvan kropassa.
– Keho on aika arkana, ja lihakset ovat kireinä. Alkukesästä olo on kuitenkin yleensä vielä pahempi, Vetter, 27, sanoi ja niputti sunnuntain kisan tulokset ytimekkäästi:
– Tuollaisia heittoja ei voi suunnitella, vaan kaiken pitää osua niissä kohdilleen. Se saattoi olla täydellinen päivä.
Vetter myönsi kuitenkin, että huipputuloksessa oli hetken ripaus myös katkeruutta.
– Ensin ajattelin, että vau, 97 metriä. Sen jälkeen pohdin, että sääli, kun jäin ME:stä vain niin vähän. Lopulta oli kuitenkin mieletöntä heittää 97 metriä stadionoloissa. Se on joka tapauksessa jotain, mihin kukaan ei ole aiemmin pystynyt.
Käsittämätön stadion-ME
Kuten Vetter mainitsi, vertailua 97,76 metriä kantaneelle heitolle on järjevintä hakea muista historian saatossa stadioneilla heitetyistä tuloksista. Esimerkiksi Zelezny heitti ME-lukemansa 98,48 avoimella kentällä Saksan Jenassa huiman myötätuulipuhurin avustamana, mutta Vetterin mukaan Chorzowin stadionilla tuulista ei ollut minkäänlaista apua.
– Jos minulla olisi ollut sama myötätuuli kuin Janilla 1996, heittoni olisi kantanut yli 100 metriä, Vetter arvioi.
Kun tarkastellaan Zeleznyn pisimpiä heittoja stadionoloissa, käy ilmi, että tshekkilegendan parhaaksi tulokseksi jäi Monacossa vuonna 1995 heitetty 92,28.
Tätä pidemmälle Zelezny heitti urallaan seitsemässä kilpailussa, mutta aina kentällä, jonne tuuli pääsi tuivertamaan pitkiä heittoja suosivasti – esimerkiksi Edmontonin MM-kisoissa 2001, jolloin Zelezny voitti kultaa 92,80 kantaneella heitolla.
Paras tulos tuulivirtauksiltaan tyhjällä stadionilla oli ennen sunnuntaita Julius Yegon 92,72, jolla kenialainen voitti MM-kultaa Pekingin Linnunpesä-stadionilla vuonna 2015. Stadion-ME koheni kerta laakista siis valtavat 5,04 metriä.
Vetterin mukaan muistikuvat 97,76-metrisestä heitosta ovat vähäiset. Analyysi valmentaja Boris Obergföllin kanssa tuotti kuitenkin saman tuloksen: tukijalka piti erinomaisesti, heiton rytmi ja vauhtijuoksu toimivat täydellisesti ja vetopituus oli maksimaalinen.
– Koska olin täynnä adrenaliinia, en muista heittoa niin tarkasti. Kun tukijalkani tuli maahan, tunsin, että se piti erittäin hyvin ja koko keho oli heitossa mukana. Kun keihäs lähti kädestäni, odotin yli 90 metrin tulosta mutten yli 97 metriä, Vetter kertoi.
Vetter heitti yli 90 metriä jo kolmannessa kisassa tällä kaudella. Suomalaisetkin saivat osansa offenburgilaistähden kunnosta, kun Vetter heitti Paavo Nurmen stadionin ennätykseksi 91,49 elokuun alkupuolella.
Sivusi ennätystään 90 metrin kisoissa
Vetter heitti kolmessa kisassa päälle 90 metrin myös kausina 2017 ja 2018, mutta viime vuonna temppu onnistui vain kerran.
Kausi 2019 oli Vetterille henkisesti vaikea, eikä keskittyminen ollut sataprosenttisesti keihäänheitossa. Taustalla oli perhetragedia, sillä Vetterin äiti menehtyi pitkäaikaisen sairauden murtamana loppuvuonna 2018.
Aika on kuitenkin tehnyt tehtävänsä.
– Viime vuodet ovat opettaneet paljon, mikä on tehnyt minusta henkisesti entistä vahvemman. Olen kisoissa paljon aiempaa rauhallisempi ja keskittyneempi. Olen onnellinen, että minulla on upea perhe, hienoja ystäviä ja keihästiimi, joka tukee minua paitsi urheilussa myös yksityiselämässäni.
Kesän 2017 jälkeen toinen merkittävä muutos on ollut, että Vetter on tehnyt vähemmän fysiikkaharjoittelua.
Vetter on yksi keihäshistorian vahvimmista heittäjistä. Viime vuosina osa valmentajista on pohtinut julkisesti, keskittyykö Vetter liiaksi voimanhankintaan. Vetterin mukaan fysiikkaharjoittelu on ollut jo jonkin aikaa ylläpitävää, eivätkä nyt nähtävät tulokset ole kääntämässä vaakakuppia takaisin entiseen.
– Olen jo pari vuotta kokenut olevani fysiikaltani valmis keihäänheittäjä, mutta tekniikassa voin ottaa vielä harppauksia eteenpäin.
Vetterin kilpailukausi jatkuu kahdella Saksassa tällä viikolla käytävällä kilpailulla. Tiistaina hän heittää Dessaussa, jossa avoin heittopaikka tarjoaa sauman suotuisille tuulivirtauksille. Sunnuntaina kausi päätty Berliinin olympiastadionilla.
Vaikka Vetter on huippukunnossa, hän ei haaveile enää tällä kaudella ME-lukemista. Viimeisten kisojen päätavoite on pysyä terveenä. Sivutuotteena keihäs voi lentää yli 90 metriä.
Zeleznyn ME-tuloksen 98,48 rikkominen on kuitenkin mielessä yhtenä tulevien vuosien merkkipaaluna.
– Tietysti tavoitteeni on heittää pidemälle kuin Zeleznyn ME, mutta sen rikkomista ei voi suunnitella. Se tulee tai on tulematta. Teen kaikkeni pysyäkseni terveenä, jotta voin heittää jatkossa pitkälle ja voittaa mitaleja.
Härkönen: Miksi kisaa heti perään?
Yleisurheiluhistorian menestyvimpiin managereihin lukeutuva Jukka Härkönen oli katsomossa, kun Zelezny heitti Jenassa voimassa olevan ME:n. Härkösen, 67, mukaan olot ennätysheitossa olivat ihanteelliset, sillä tuloillaan ollut ukkosmyrsky aiheutti voimakkaita myötätuulipuuskia.
– Keihäs oli yhdessä vaiheessa jo laskeutumassa, mutta se lähtikin ikään kuin uudelleen lentoon, kun tuuli otti keihääseen voimakkaasti, Härkönen kertasi Yle Urheilulle 24 vuoden takaista ME-heittoa.
Eläkepäiville vastikään siirtynyt Härkönen ehti manageroida urallaan kymmeniä eri lajien arvokisavoittajia, muun muassa keihäänheiton MM-kultaa vuonna 2015 voittanutta Julis Yegoa. Vetterin 97,76 ei jäänyt kaksikolta huomaamatta.
– Julius soitti minulle heti kisan jälkeen ja sanoi pitävänsä Vetterin tulosta ylivoimaisesti kaikkien aikojen parhaana. Allekirjoitan näkemyksen sataprosenttisesti, Skolimowska-kisojen pyhätössä usein vieraillut Härkönen sanoi.
– Sillä stadionilla ei tuulesta ole apua.
Vaikka Härkönen hehkutti Vetterin tulosta, suomalaislegenda ihmetteli avoimesti Vetterin ja hänen taustavoimiensa suunnitelmaa kilpailla tiistaina Dessaussa – siis vain yhden välipäivän jälkeen.
– Jos olisin Vetter tai Vetterin manageri, peruuttaisin tuon kilpailun. Mutta hän ei varmaan sitä tee. Elimistöstä on aika paljon otettu irti, kun heittää tuollaisen tuloksen.
– Veikkaan, että Dessaussa tulos jää 87:ään tai 86:een, mutta voin olla voimakkaasti väärässä.
Lue lisää: