Joka neljäs poika ja lähes joka viides tyttö on vähintään ylipainoinen. Ylipaino ja lihavuus ovat yleisempiä kouluikäisillä kuin alle kouluikäisillä.
THL:n tuore Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2019 -tilastoraportti kertoo myös, että ylipainon yleisyydessä on selviä alueellisia eroja.
Yle kysyi viisi kysymystä lasten ylipainosta:
1. Mikä lapsia ja nuoria lihottaa?
Useampi kuin joka neljäs 2–16 -vuotias poika ja lähes joka viides samanikäinen tyttö on vähintään ylipainoinen.
– Nuorten ylipainon yleisyys on kaksin-kolminkertaistunut viimeisten vuosikymmenten aikana, kertoo THL:n kehittämispäällikkö Päivi Mäki.
Viime vuosina tilanteessa ei kuitenkaan ole tapahtunut juuri muutosta.
Hänen mukaansa lihavuuden taustalla on useita eri tekijöitä, mutta ylivoimaisesti suurin syy on ruokaympäristön muutoksissa.
– Tarjolla on yllin kyllin ruokia ja juomia, joissa on paljon energiaa mutta vähän ravintoarvoa, Mäki kuvailee.
Limsojen ja esimerkiksi karkkien pakkauskoot ovat muuttuneet paljon aiempaa suuremmaksi, vaikka pieniäkin pakkauskokoja löytyy. Silti esimerkiksi suuren limupullon ostaminen voi tulla edullisemmaksi kuin pienen tölkin.
Lihavuuden synnyssä ratkaiseva vaikutus on elinympäristöllä ja elintavoilla. Myös perimällä on vaikutusta, mutta Mäen mukaan perimä vaikuttaa siihen, kuinka vaikeaa on selvitä normaalipainoisena tässä ajassa, jossa ruokapöydät notkuvat herkkuja ja annoskoot ovat kasvaneet. Sokeria ja rasvaa on yksinkertaisesti saatavilla aiempaa enemmän.
Myös liikkuminen on vähentynyt. Nykylapset usein harrastavat liikuntaa, mutta arjessa tapahtuva liikkuminen on vähentynyt. Esimerkiksi kun ennen lapset ja nuoret pyöräilivät tai kävelivät ovelle kysymään, voiko kaveri tulla leikkimään, niin nyt sama hoituu kännykällä.
2. Miksi pojat ovat tyttöjä lihavampia?
Lihavuus on pojilla kaksi-kolme kertaa yleisempää kuin tytöillä. Tarkkaa syytä ei tiedetä.
Mäen mukaan tulisikin tutkia, mikä esimerkiksi elintavoissa on muuttunut viime aikoina.
– Yleisesti ajatellaan, että pojilla on enemmän liikunnallisia harrastuksia, Mäki toteaa.
Tosin myös tietokone- ja mobiilipelit ovat suosittuja.
3. Mikä lihottaa maalaiskuntien lapsia?
Lasten ja nuorten ylipainoisuus ja lihavuus ovat yleisempiä maaseudulla kuin kaupungeissa. Tähänkään tutkijoilla ei ole antaa selvää vastausta.
Taustalla on arveltu olevan ainakin sosioekonomisia tekijöitä, kuten vanhempien koulutustaso, joka saattaa olla maaseudulla alhaisempi kuin kaupungissa.
Tuore tilasto osoittaa selkeitä eroja lasten ja nuorten ylipainoisuudelle ja lihavuudelle eri sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain. Esimerkiksi Uudellamaalla on vähemmän ylipainoisia lapsia ja nuoria kuin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella Lounais-Lapissa.
Osasta sairaanhoitopiirejä tiedot puuttuvat, koska potilastietojärjestelmät eivät automaattisesti poimi tarvittavia tietoja. Vuoden 2019 tilastoon on poimittu joistakin kunnista tietoja myös erillispoiminnalla.
Mäki kuitenkin muistuttaa, että kuntakohtaiset luvut voivat vaihdella suuresti pienissä kunnissa, joissa vähäisetkin muutokset voivat aiheuttaa eroja. Kuntakohtaisia tietoja voit tarkastella Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinnLapset-sivustolta (siirryt toiseen palveluun).
4. Millaista haittaa lapselle ja nuorelle on lihavuudesta?
Tutkimuksista tiedetään, että ylipaino ja lihavuus ovat yhteydessä lapsen sekä fyysiseen että psykososiaaliseen terveyteen ja hyvinvointiin, Päivi Mäki kertoo.
Isolla osalla lihavia lapsia on esimerkiksi havaittu riskitekijöitä valtimosairauksiin jo lapsena ja riski suurenee, jos lihavuus vaikeutuu. Lapsilla on todettu kohonnutta verenpainetta tai poikkeuksia veren rasva-arvoissa tai sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä.
Lihava lapsi tai nuori voi kokea myös terveytensä huonommaksi sekä kärsiä huonosta itsetunnosta. Mäen mukaan erityisesti lapsilla ylipaino ja lihavuus ovat yhteyksissä näihin asioihin.
– Ikävä kyllä yhteiskunnassamme ylipainoiset tai lihavat lapset ja aikuiset kokevat syrjintää, ennakkoluuloja tai kiusaamista.
Lapsen tai nuoren lihavuus tai ylipaino jatkuu myös aika usein aikuisuudessa. Esimerkiksi lihavista nuorista noin 80% on lihavia myös aikuisena. Toisaalta, jos lihava lapsi on normaalipainoinen aikuisena, riski valtimosairauksiin ei ole sen suurempi kuin ihmisellä, joka on ollut aina normaalipainoinen.
– Tämä on positiivinen asia lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden ehkäisyn näkökulmasta, Mäki sanoo.
5. Mitä voidaan tehdä, jotta lasten ylipainoa voidaan estää?
Yhteiskunnan toimet voivat tukea lapsiperheen tehtävää lapsenkasvatuksessa monin tavoin. Elintavat alkavat muodostua varhain lapsen elämässä, kun hän ottaa mallia vanhempiensa tavoista. Myös varhaiskasvatuksella ja koululla on isot roolit, sillä lapsi viettää ison osan päivästä hoidossa tai koulussa.
– Aina ei tarvitse edes puhua lihavuuden ehkäisystä, kun puhutaan terveellisten elintapojen edistämisestä ja lapsen terveen kasvun tukemisesta, Mäki sanoo.
Hän mainitsee esimerkeiksi Liikkuva varhaiskasvatus ja Liikkuva koulu -hyvinvointiohjelmat, joiden tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle päivittäisen liikkumisen mahdollisuus. Oppitunneista on tehty aiempaa toiminnallisempia ja kunnissa on kehitetty myös kouluruokailua.
Myös äitiys- ja lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon ammattilaisia on koulutettu nostamaan esille ylipainon ja lihavuuden.
Laajemmin yhdyskuntasuunnittelussa voidaan parantaa esimerkiksi leikkipuistojen viihtyisyyttä, kevyen liikenteen väylien valaistusta ja kiinnittää huomiota siihen, että koulumatkat ovat turvallisia.
Mäen mukaan lasten, nuorten ja perheiden terveellisten elintapojen edistämiseksi tarvitaan myös terveyttä edistäviä päätöksiä.
– Esimerkkejä kaikkiin lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvista yhteiskunnallisista toimista ovat terveysperusteinen verotus ja lapsille suunnattujen epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittaminen.
Yhden merkittävän asian Mäki kuitenkin haluaa nostaa erikseen:
– Toivoisin, että somevaikuttajat, joilla on suuri rooli lasten ja nuorten esikuvina ja roolimalleina, esittelisivät vettä janojuomana ja terveellisiä elintapoja.
Korjaus 9.9. kello 9.06:
Faktalaatikkoon lisätty ISO-BMI -lukujen perään tai enemmän.
Korjaus 10.9. kello 9.48:
Nuorten ylipainon yleisyys on kaksin-kolminkertaistunut. Lisätty sana yleisyys myös otsikkoon.
Lue lisää: