Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Lyijyn harmaudesta kuparin vihreyteen – suomalaiset patruunatehtaat valmistautuvat lyijyrajoitusten mahdolliseen laajenemiseen myös luotiaseisiin

Metsästäjäliitto pitää vapaaehtoista siirtymistä kupariluoteihin kieltoja parempana vaihtoehtona.

Hirvikivääri.
Vaikka suurin osa nykyisin käytössä olevista kivääreistä on suunniteltu lyijyluodeille, voi niissä useimmiten käyttää myös kupariluotisia panoksia. Kuva: Sami Tammi / Yle
Jarmo Koponen
Avaa Yle-sovelluksessa

Kun lyijyn käytön nykyistä laajempi rajoittaminen haulikkometsästyksessä on EU:n linjauksen myötä yhä todennäköisempää, ovat ampumatarvikkeiden valmistajat laajentaneet myös luotiaseiden lyijyttömien patruunoiden valikoimiaan.

Nammo Lapuan markkinointipäällikkö Erkki Seikkula lupaa lisää luoti- ja patruunavaihtoehtoja jo ensi vuodeksi.

– Tarvittaessa lisätään kaliipereita meidän valikoimaan ja sitä kautta pystytään tyydyttämään se markkinan tarve, hän sanoo.

Lapuan patruunatehdas on valmistanut Suomessa kupariluotisia patruunoita vuodesta 2002. Tuotteita viedään yli 60 maahan. Kuluvan vuoden aikana myös Beretta -konserniin kuuluva Sako on tuonut markkinoille Suomessa suunnitellun kupariluodin.

Hirvestäjien suosikkiväljyyksiin useita vaihtoehtoja

– Siinä on hyvin paljon käytetty kehitystyötä, että se saadaan toimimaan eri ampumaetäisyyksillä. Kupariluodeissa on perinteisesti ollut haasteena se, että niitä on ollut vaikea saada käymään kaikille ampumaetäisyyksille. Siihen on tässä luodissa keskitytty, että niitä ominaisuuksia on pystytty parantamaan, kertoo Sakon toimitusjohtaja Raimo Karjalainen.

.308 Win kaliiperin puolivaippainen lyijyluoti ja kupariluoti
Sakon valmistamat .308 Win kaliiperin puolivaippainen lyijyluoti (vas.) ja samalle väljyydelle tehty uudenmallinen kupariluoti ennen laukausta ja kohteeseen iskeytymisen jälkeen. Kuva: Sako

Hänen mukaansa uudet kupariluodit toimivat tarkasti nykyisissä, alun perin lyijyluodeille suunnitelluissa aseissa. Silti kupariluoteihin siirryttäessä ase tulisi kohdistaa uudelleen.

Karjalainen myös korostaa, että Beretta Sakolla ei ole yrityksenä ehdotonta kantaa lyijyn puolesta tai vastaan. Hänen mukaansa tarvittaessa tuotantoa voidaan muuttaa paremmin kupariluodeille soveltuvaan suuntaan.

Suomessa lyijyttömien luotien markkinoinnissa tehokkaaksi perusteeksi on osoittautunut se, että paremmin koossa pysyvän kupariluodin myötä lihaa menee vähemmän hukkaan kuin lyijyluoteja käytettäessä. Myös muutoin jäämät saaliissa ovat kupariluodeilla lyijyluotia vähäisemmät.

Ylikiimingin Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtja Erkki Perälä kohdisti asettaan Ylikiimingin ampumaradalla ennen jahtikauden alkua.
Ennen jahtiin menoa ase on syytä kohdistaa ampumaradalla kulloin käytössä olevalle luoti- ja patruunatyypille. Kuva: YLE

Lyijyttömiin luoteihin siirtymistä on Suomessa helpotettu tänä vuonna myös asetusmuutoksella, joka sallii aiempaa kevyempien, muusta materiaalista kuin lyijystä tehtyjen luotien käytön muun muassa hirvi- ja karhujahdissa.

Pienikaliiperiset aseet vaikeita

Muun muassa metsästysseurojen etua valvovassa Suomen metsästäjäliitossa silti toivotaan, että lyijyttömiin ammusmateriaaleihin siirtymisessä edettäisiin mieluummin vapaaehtoisuuden kuin pakkojen kautta.

– Osa hirviseuroista ja -seurueista on vapaaehtoisesti omalla päätöksellään siirtynyt käyttämään jahdissa kupariluoteja. Silti vastustamme lyijyluotien käytön kieltoa, toteaa liiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen.

Ongelmatonta lyijystä luopuminen ei kuitenkaan luotiaseissakaan ole. Esimerkiksi kilpailu- ja harjoitteluaseina suosittuihin pienoiskivääreihin ei varteenotettavia lyijyttömiä vaihtoehtoja Nammo Lapuan Seikkulan mukaan juurikaan ole.

– Se on niin hankala rasti kaikin puolin. Rihlaukset, rihlan nousut. Jos siihen aletaan materiaalia vaihtaa. Hyvin pitkälle voi olla tilanne se, että myös asekanta menee täysin vaihtoon, hän sanoo.

Tämän vahvistaa myös Nammo Lapuan tuotekehitysjohtaja Pekka Lintula.

– Metsästysharjoitteluun, riistamaalikilpailuihin ja urheiluammuntaan meillä ei ole tarkkuudeltaan ja hinnaltaan järkeviä lyijyttömiä vaihtoehtoja olemassa, Lintula toteaa.

Sama pätee vaativaan pienriistan metsästykseen kuten latvalinnustukseen, missä on pitkät ampumaetäisyydet ja pieni kohde. Eli tarkkuusvaatimus on erittäin suuri.

– Kauriista karhuun homma hoituu kuparilla hyvin, Lintula luottaa.

Lue myös:

Lyijypitoisten haulien käyttöä kosteikkoalueilla rajoitetaan EU:ssa – Suomi vastusti päätöstä

Lue myös juttu vuodelta 2015:

Suomalaiskeksintö kaataa myös Kaliforniassa – Sienettyvä lyijytön hirviluoti

Suosittelemme