Elokuvaohjaaja Ville Jankeri katsoi televisiota ja hämmästyi. Uutisissa kerrottiin UPM-Kymmenen aikeista lopettaa Kaipolan paperitehdas Jämsässä sekä lakkautuksen syistä.
– Tuli mieleeni, että tämä on kuin sanasta sanaan suoraan meidän Metsäjätti-elokuvasta. Se tuntui aivan absurdilta, Jankeri muistelee muutaman viikon takaista uutista.
Näyttelijä Jussi Vatanen muistuttaa, että elokuvan valmistuminen voi kestää vuosia ja silloin se harvoin on "päivänpolttavasti ajankohtainen".
– Nyt on käynyt niin.
Oman kylän poika lähetetään tehostamaan
Kuvitteellisessa Törmälässä on Metsäjätin vaneritehdas. Se tekee voittoa ja tuotantoennätyksiä, mutta omistajan mielestä ei tarpeeksi.
Helsinkiläistynyt Törmälän oma poika lähetetään tehostamaan tuotantoa. Jussi Vatanen näyttelee yrityksessä ylennyksestä haaveilevaa Pasi Kauppia.
Suurkonsernin haluama tehostaminen on pian yhtä kuin vaneritehtaan alasajo. Kauppi joutuu entisellä kotiseudullaan saneeraamaan myös omia lapsuudenystäviään.
– Olemme Metsäjätissä pienen paikkakunnan puolella sekä työntekijän puolella, joka joutuu suureen kriisiin, Ville Jankeri toteaa.
– Metsäteollisuus on Suomelle ja suomalaisille tärkeä asia. Vaurautemme on peräisin metsästä. Eihän kukaan halua, että tehtaita lakkautetaan. Niin vain tuntuu tapahtuvan, Jussi Vatanen sanoo.
Törmälän tai Kaipolan kohtalot eivät ole Suomessa ainutkertaisia. Sama on koettu useilla metsäteollisuuden paikkakunnilla viime vuosikymmeninä.
Töiden loppuessa on nähty muuttotappiot ja kyläkeskusten näivettymiset.
– Äärimmäisen surullista. Tehtaita tullaan jatkossakin lakkauttamaan, Jankeri toteaa.
Elokuvassa metsäteollisuus on kehystarina. Pääosassa ovat ihmiset tehtaan varjossa.
– Metsäjätti on tarina siitä, kuinka elämässä tulee eteen hankalia tilanteita ja pitää päättää, mikä on tärkeätä, Jussi Vatanen sanoo.
Hän on itse kotoisin Sonkajärveltä Pohjois-Savosta. Vatasen oli helppo ymmärtää Pasia ja samaistua häneen.
– Minulla on kaksoisidentiteetti. Olen vahvasti maalainen, vaikka olen asunut suurimman osan elämästäni Helsingissä.
Myös Ville Jankerilla on omakohtaista kokemusta pienellä paikkakunnalla asumisesta. Kun hän oli teini-ikäinen, perhe muutti Espoon Olarista pohjoisen Kolariin.
– Kun muutimme sinne, kunnassa oli runsas 5000 asukasta ja kirkonkylällä kolme ruokakauppaa, mutta laman seurauksena kaikki lakkautettiin.
Elokuva kertoo kauniisti lapsuuden ystävien välisistä siteistä, jotka eivät katkea, vaikka välissä olisi kilometrejä ja vuosia. Jussi Vatanen on huomannut sen itsekin.
– Vanhat kaverisuhteet eivät haalistu. Jos on nähty 20 vuotta sitten, voi jatkaa siitä, mihin viimeksi jäätiin.
Hymyillen haudanvakavista asioista
Metsäjätti perustuu Miika Nousiaisen samannimiseen romaaniin vuodelta 2011. Hän omisti kirjan suomalaista metsäteollisuutta pystyssä pitäneille.
Jussi Vatasen mielestä kirjailijalla on taito kertoa haudanvakavista asioista siten, että ainakin vähän myös hymyilyttää.
– Nousiainen käsittelee asioita lämpimästi ja ihmisläheisesti huumorin keinoin.
Vatasesta sama on saatu mukaan elokuvan käsikirjoitukseen.
– Jos miettii tätä vuotta ja tätä aikaa, niin on todella tärkeää, että pystyisimme jotenkin säilyttämään positiivisuuden ja iloisuuden mukana, vaikka ajat ovatkin vähän haastavia ja vaikeita.