Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

EU:n syksyn täyttää kiistely elvytyspaketista ja Brexitistä – Koronatuen täytyy saada EU-parlamentin hyväksyntä

Euroopan parlamentissa vaaditaan, että korona-avustusta myönnetään ainoastaan oikeusvaltioperiaatteita noudattaville jäsenmaille.

Ursula Von Der Leyen puhuu parlamentissa Brysselissä
Euroopan parlamentin on sovittuva neuvoston ja komission kanssa EU:n monivuotisen budjetin sisällöstä. Kuvassa Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Kuva: Stéphanie Lecocq / EPA
Susanna Turunen
Avaa Yle-sovelluksessa

BRYSSEL Työsyksy on pyörähtänyt käyntiin Brysselissä kuten muuallakin. Koronavirus lähti kesällä leviämään uudestaan ja sen mukanaan tuomat uudet rajoitteet vaikeuttavat jälleen normaalia EU-politiikan tekoa.

Euroopan parlamentti on aloittanut työnsä ja sen päätehtävä on sopia kolmikantaneuvotteluissa neuvoston ja komission kanssa monivuotisen budjetin sisällöstä. Jäsenmaat pääsivät siitä sopuun heinäkuussa.

Mutkia matkaan tuo budjetin lisäksi päätetty elvytyspaketti, jossa jäsenmaat ottavat yhteistä lainaa myöntääkseen avustuksia ja lainaa koronapandemiasta kärsineille talouksille.

Isot panokset pelissä

Parlamentin suurinta poliittista ryhmää EPP:tä edustava Petri Sarvamaa (kok.) pitää loppuvuotta historiallisena parlamentin työn kannalta.

Sarvamaan mukaan Euroopan parlamentti ei voi hyväksyä jäsenmaiden heinäkuussa neuvottelemaa sopua, jos siinä ei kytketä oikeusvaltioperiaatteiden noudattamista ja rahoituksen saantia selkeämmin yhteen.

Huippukokouksessa jäsenmaiden johtajat sopivat 750 miljardin euron tukipaketista ja 1 074 miljardin euron suuruisesta seitsemän vuoden budjetista.

Elvytyspaketista osa myönnetään ilmaisina tukina ja osa lainoina.

Petri Sarvamaa
EPP:tä edustavan Petri Sarvamaan mukaan EU-rahoituksen saamisen ehtona tulee olla sitoutuminen oikeusvaltioperiaatteeseen. Kuva: Mathieu Cugnot / EP

Heinäkuussa huippukokous venyi lähes ennätysmittaiseksi, kun jäsenmaat riitelivät tukien ja lainojen osuudesta, tukien myöntämisperusteista ja budjetin painopisteistä.

Yksi EU:n perussopimuksen kulmakivistä, oikeusvaltioperiaatteiden noudattaminen, koki vähintäänkin lievän iskun, kun alkuperäistä muotoilua kytkeä tukirahat oikeusvaltioperiaatteiden noudattamiseen laimennettiin.

EU on vääntänyt Unkarin ja Puolan kanssa kättä maiden hyökkäyksistä oikeusvaltioperiaatteita vastaan jo pitkään.

Opposition, lehdistön ja oikeuslaitosten toimintaedellytysten rapauttaminen on vastoin EU:n henkeä, mutta sopu budjetista oli saatava.

– Tässä on nyt todella isot panokset pelissä, sanoo Sarvamaa

Kiistojet aiheet vaihtelevat puolueryhmittäin

Euroopan parlamentin puolueryhmät eivät ole lainkaan yksimielisiä siitä, miten budjettia ja elvytysrahastoa pitäisi muuttaa ja kohdentaa.

Miapetra Kumpula-Natri (sd.) tunnustaa, että ristivetoa on myös demariryhmän sisällä, vaikkei komission ja jäsenmaiden esitystä sellaisenaan ollakaan valmiita hyväksymään.

Miapetra Kumpula-Natri
Miapetra Kumpula-Natrin (sd.) mukaan sosiaalidemokraattien ryhmä ei ole valmis hyväksymään nykyistä budjettiesitystä sellaisenaan. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Keskusta-liberaalin Renew Europe -ryhmän meppi Mauri Pekkarinen (kesk.) painottaa tiukkojen ehdollisuuksien vaatimista kaikessa rahanjaossa.

Liberaalit antavat erittäin vahvan tuen sille, että löydetään keinot, joilla tiukka ehdollisuus kaikkeen rahankäyttöön toteutuu, ei vain Unkarin ja Puolan osalta, arvioi Pekkarinen.

Vihreiden lempilapsi ilmastonsuojelu jäi keväällä syrjään koronan riehuessa, mutta nyt on aika tullut vaikuttaa budjetin kautta.

Vihreiden eurokansanedustaja Ville Niinistö (vihr.) haluaa parlamentin vaativan neuvotteluissa rahoituksen ja ilmastotoimien kytkemisestä toisiinsa voimakkaammin.

EU valmistelee ilmastolakia ja tavoite on tiukentaa unionin vuoden 2030 päästörajaa 40 prosentista ainakin 50 prosenttiin vuoden 1990 tasosta.

– Me haluamme tosiaan ilmastorahoituksen osuutta ylöspäin ja sen linkittämistä Pariisin sopimukseen ja hiilineutraaliustavoitteeseen, sanoo Niinistö.

Ville Niinistö
Vihreiden eurokansanedustaja Ville Niinistö (vihr.) haluaa EU:lta entistä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa. Kuva: Jarno Kuusinen / All Over Press

Jäsenmaiden budjettisovussa nipistettiin tutkimus- ja kehitysrahoista, ilmastotoimista ja turvallisuudesta.

Demarimeppi Kumpula-Natri haluaa, että rahoitus linkitetään uuteen teknologiaan.

– Ei kuparikaapeleihin vaan valokuituun, sanoo Kumpula-Natri.

Brexit varjostaa syksyä

EU:n ja Britannian väliset neuvottelut tulevasta kauppa- ja yhteistyösuhteesta pyörähtivät kahdeksannelle neuvottelukierrokselle tiistaina.

Kesällä neuvotteluissa ei edistytty ja Britannian pääministerin Boris Johnsonin puheet omista sisämarkkinoista ovat vahvistaneet huhumyllyä sopimuksettomasta erosta vuoden lopussa.

Euroopan parlamentilla ei neuvotteluissa ole kuin sivustaseuraajan rooli, mutta sopimuksen syntyessä sen pitää se hyväksyä.

Yksikään Ylen haastattelemista suomalaismepeistä ei olisi valmis vaarantamaan EU:n sisämarkkinoita sopimuksen toivossa. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kilpailutasavertaisuudesta tai Irlannin ja Pohjois-Irlannin välisestä rajasopimuksesta ei olla valmiita antamaan periksi.

Lue lisää:

"Pääasia, että päätökset saatiin tehtyä" – suomalaisilta mepeiltä ruusuja ja risuja EU-johtajien elvytyspaketille

Jussi Halla-aho EU-jättisopimuksesta: "On vaikeaa nähdä, että Suomi olisi saavuttanut neuvotteluissa yhtään mitään"

EU-parlamentin puhemies Sassoli: Tutkimukseen ja Erasmus-vaihtoon kohdistuvia budjettileikkauksia ei voida hyväksyä

Suosittelemme sinulle