Venäläisen kaasuputki Nord Stream 2:n kohtalo näyttää epävarmalta.
Putkihanke pysähtyi yhdysvaltalaisiin pakotteisiin jo viime talvena – ja esimerkiksi Foreign Policy lehden mukaan hanke on sen jälkeen horjunut kuilun partaalla.
Syyskuun alussa paine kasvoi entisestään. Saksalaiset eivät ole pitäneet Yhdysvaltojen puuttumisesta maan energiapolitiikkaan, mutta myötämielisyys putkea kohtaan alkoi karista viimeistään venäläisen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin myrkytyksen jälkeen.
Saksan ulkoministeri Heiko Maas vaatii selvyyttä Navalnyin tapaukseen – "ettei Venäjä pakota meitä muuttamaan kantaamme putkeen". Ulkoasiainvaliokuntaa johtavan Norbert Röttgenin mukaan "Putin ymmärtää vain rahan ja kaasun kieltä".
Saksan liittokansleri Angela Merkelkään ei avustajiensa mukaan sulje heti kättelyssä mitään vaihtoehtoja pois.
Yli 1200 kilometrin mittaista Nord Stream 2 -putkea on laskematta noin 150 kilometriä. Lehdistä saa kuitenkin vaikutelman, ettei valmista tule kenties koskaan.
Se olisi katastrofi mm. suomalaiselle Fortumille, jonka tytäryhtiö Uniper on antanut Nord Stream 2 -hankkeelle jättilainat. Sen ja neljän muun eurooppalaisen energiayhtiön myöntämä rahoitus on yhteensä lähes kymmenen miljardia euroa.
Professorit: Putki valmistuu
Yle kysyi kahdelta kansainvälistä lakia ja energiapolitiikkaa tuntevalta tutkijalta, vieläkö he uskovat kiistellyn putken valmistuvan.
Tampereen yliopiston Jean Monnet professori Pami Aalto arvioi, että putki saadaan valmiiksi.
– Sitä on kovin vaikea pysäyttää, kun putki on luvitettu saksalaisten ja muiden tahojen puolesta. Ilmeisesti putken rakentaja Gazprom pystyy saattamaan työn loppuun hidastetussa aikataulussa.
Juridisia työkaluja sen estämiseksi ei juuri ole.
Samaa mieltä on Tulane Law Schoolin, Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston professori Kim Talus. Jos energiahankkeita kaadettaisiin tällä tavoin, niitä ei Taluksen mukaan saataisi valmiiksi juuri koskaan.
Hän huomauttaa, että Saudi-Arabia tai Turkki eivät ole puhtaita pulmusia, mutta silti energiahankkeet etenevät.
– Tämä on raadollista, mutta näin se vain on.
Yhdysvallat haluaisi pysäyttää hankkeen tosissaan, mutta Saksan tapauksessa kyse on Taluksen mukaan poliittisesta puheesta.
– Saksa haluaa antaa signaalia sekä muille maille että Venäjälle, että tällainen [Navalnyin myrkytys] ei ole ok. Se on hyvä asia, Talus kuvaa.
– Mutta se, että ajatus vietäisiin loppuun asti, on toisen tason kysymys. Olisi järjetöntä katkaista prosessi, joka on melkein valmis ja josta tulee olemaan paljon hyötyä.
Nord Stream 2 on Itämeren poikki kulkeva merenalainen maakaasuputkilinja Pietarin alueelta Itämeren rannikolle Koillis-Saksaan.
Matka on noin 1 200 kilometriä ja kyse on kahdesta rinnakkaisesta linjasta meren pohjassa.
Kim Talus on tehnyt lainopillisia selvityksiä Nord Stream 2 -projektille. Tästä syystä hän myös tuntee ne oikeuden kiemurat, jotka hänen mukaansa estävät hankkeen pysäyttämisen.
– Nord Stream 2 on, venäläisestä omistuksestaan huolimatta, sveitsiläinen yritys. Tätä investointia suojaa Euroopan energiaperuskirja, hän sanoo.
Tuo energiaperuskirja kieltää Taluksen mukaan epäreilun kohtelun. Valtion toiminnan pitää olla ennakoitavaa, läpinäkyvää ja sen pitää perustua oikeuteen ja sääntöihin.
– Se, että tämä projekti yhtäkkiä hyllytettäisiin siksi, että Venäjän kansalainen on myrkytetty Venäjällä... Eihän niillä asioilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Miksi ykkönen olisi ok, mutta kakkonen ei?
Pami Aallolla ei ole minkäänlaista suhdetta kaasuputken rakentajiin. Hänkin näkee kuitenkin Nord Stream 2 -putken hyljeksimisessä lukuisia lainopillisia ongelmia.
Yksi niistä on se ensimmäinen putki, Nord Stream 1.
– Olisi lähtökohtaisesti ongelmallinen ajatus, jos Nord Stream 1- ja Nord Stream 2 -putkiin osallistuvia yrityksiä käsiteltäisiin eri tavoin. Kyse on kuitenkin samoista kaasumolekyyleistä, jotka tulevat samoista lähtistä samoille markkinoille, Pami Aalto sanoo.
Nord Stream 2 -kaasuputken ainut omistaja on venäläinen kaasujätti Gazprom, vaikka sen rahoittajana onkin kourallinen eurooppalaisia energiayhtiöitä. Vuosikymmenen alussa valmistuneessa Nord Stream 1 -putkessa taas on omistajina Gazpromin lisäksi saksalaisia, alankomaalaisia ja ranskalaisia energiayhtiöitä.
Kiristääkö Yhdysvallat pakotteitaan?
Professorit uskovat kaasuputken valmistuvan Yhdysvaltain pakotteista huolimatta. Yhdysvalloilla on kuitenkin mahdollisuus laittaa lisää kapuloita putkiyhtiön rattaisiin – vaikkapa uhkaamalla niitä, jotka putken tuomaa kaasua käyttävät.
Suomalaisprofessorit eivät pidä tätä todennäköisenä.
– Näkisin, että tämä myrkytystapaus ei Trumpin hallinnon näkökulmasta ole riittävä syy lisäsanktioiden asettamiseen, Pami Aalto sanoo.
Samaa mieltä on Kim Talus.
Hän muistuttaa, että tähän asti Yhdysvaltojen sanktioiden kohteeet ovat olleet yksittäisiä laivayhtiöitä ja satamia. Kaasun lopulliset ostajat ovat kuitenkin usein eurooppalaisten valtioiden omistamia yritysjättejä.
Ovatko Fortumin riskit kasvaneet? "Kyllä" ja "Ei"
Tampereen yliopiston Pami Aalto uskoo, että venäläisessä putkessa tulee virtaamaan kaasua Eurooppaan – mutta varmaa se ei enää ole.
Suomalaisittain se tarkoittaisi sitä, että Fortumin tytäryhtiön lainaamat rahat voivat jäädä saamatta.
– Jos yhtiön johtokunta hoitaa työnsä hyvin, se joutuu miettimään tällaista skenaariota. Koska se riski kasvaa jatkuvasti, että Nord Stream kakkosesta ei saada toivottua tuottoa, Aalto arvioi.
Fortumin tytäryhtiö Uniper varautui jo tähän mahdollisuuteen tulosjulkistuksensa yhteydessä.
Kim Taluksen mukaan puheet riskitason noususta ovat kuitenkin liioittelua.
– Verrattuna siihen, että mitään ei olisi tapahtunut? Tai verrattuna Nord Stream ykköseen? Totta kai. Mutta siitä, että uhkakuvat materilisoituisivat, ollaan todella kaukana, hän sanoo.
– Jos katsoo asiaa objektiivisesti. Tämän tyyppisissä projekteissa on aina jotain, mutta silti ne puskevat eteenpäin.
Lue myös: