MONTEVIDEO Amerikan manner on edelleen koronapandemian keskus, sillä puolet koko maailman tartunnoista ja kuolemista tapahtuu siellä. Näin toteaa Amerikan terveysjärjestö.
Puolet kymmenestä eniten tartuntoja rekisteröineestä maasta sijaitsee Latinalaisessa Amerikassa: Brasilia, Peru, Kolumbia, Meksiko ja Argentiina.
Tässä jutussa vastaamme lyhyesti kysymyksiin maanosan tilanteesta.
Millainen Latinalaisen Amerikan koronatilanne on nyt?
Yhteensä koronatartuntoja on todettu maanosassa runsaat 7,7 miljoonaa, yli neljännes koko maailman määrästä.
Yhteiskuntia on erilaisten karanteenien jälkeen avattu. Uudet tartunnat ampaisivat sen myötä monin paikoin nousuun, mutta nyt niiden määrä on yleisesti alkanut tasaantua.
Ihmiset ovat kyllästyneet karanteeneihin, ja monella mielenterveys on koetuksella, kuvailee Amerikan terveysjärjestön (PAHO) edustaja ja kirurgi Giovanni Escalante. Myös huoli toimeentulosta on suurta.
– Stressi, ahdistus ja masennus ovat yleisiä. Ihmiset eivät enää halua pysyä kotona, ja heidän on vaikeaa noudattaa suosituksia kokoontumisista ja turvaväleistä. Se on huolestuttavaa, Escalante sanoo Ylelle.
Missä maissa tilanne on pahin?
Yli puolet kaikista Latinalaisen Amerikan tartunnoista, runsaat neljä miljoonaa, on todettu Brasiliassa. Maassa koronaan on kuollut yli 128 000 ihmistä. Vaikka päivittäiset tartunta- ja kuolinluvut ovat Brasiliassa yhä suuria, niiden määrä on viime viikkoina tasaantunut.
Seuraavaksi eniten ihmisiä on kuollut koronatartunnan seurauksena Meksikossa (yli 68 000), Perussa (yli 30 000) ja Kolumbiassa (yli 21 000).
Tällä hetkellä tartuntojen määrä kasvaa erityisen voimakkaasti Argentiinassa. Asukkaat kyllästyivät pitkään karanteeniin ja alkoivat liikkua ulkona, kertoo buenosairesilainen Lucas Altamiranda.
– Ihmiset eivät enää ota virusta vakavasti. Tuntuu stressaavalta käydä töissä ja yrittää samalla suojautua. Jos tilanteeseen ei puututa, en tiedä, miten se päättyy, Altamiranda sanoo puhelimessa.
Hallitustasolla korona on koetellut etenkin Boliviaa, jossa kaikkiaan seitsemän ministeriä ja virkaatekevä presidentti Jeanine Áñez saivat koronatartunnan heinäkuussa.
Venezuelassa tilanne on toisella tapaa lohduton. Monet Kolumbian venezuelalaissiirtolaiset ovat korona-aikana menettäneet työnsä ja palanneet synnyinmaahansa, jotkut kävellen ja salaa rajan yli, viestimet kertovat.
Venezuelan presidentti Nicolás Maduro on nimittänyt heitä "bioterroristeiksi", jotka voivat tartuttaa muita kansalaisia. Asukkaita on pyydetty ilmiantamaan tällaiset henkilöt. Maduro pyysi lopulta terroristikommenttiaan anteeksi.
Miksi virus on levinnyt Latinalaisessa Amerikassa niin paljon?
Maat ovat monin paikoin väkirikkaita, joten myös tartuntoja on paljon. Pelkästään Brasiliassa asuu 210 miljoonaa ihmistä.
Brasiliassa tartuntojen määrä on kuitenkin suuri myös suhteessa väkilukuun. Koronarajoitukset ovat olleet pitkälti osavaltioiden vastuulla. Presidentti Jair Bolsonaro on toistuvasti vähätellyt koronaa ja sai lopulta itsekin tartunnan.
Korona on levinnyt maanosassa laajalti myös siksi, että sen suurkaupungeissa asutaan paikoin tiheästi ja ahtaasti. Turvaväleistä huolehtiminen on monelle käytännössä hankalaa.
Suosituksia ei aina ole noudatettu myöskään muista syistä. Harmaa talous on yleistä, ja moni jatkoi karanteeniaikanakin työskentelyä esimerkiksi katukauppiaana hankkiakseen elantonsa.
– Latinalainen Amerikka on epätasa-arvoinen maanosa, jossa köyhyys on arkea. Terveydenhuolto ei ole kaikkien ulottuvilla ja se on paikoin kallista, PAHO:n Escalante sanoo.
Miten koronaan on maanosassa puututtu?
Maissa on määrätty erilaisia liikkumisrajoituksia. Tiukkoja karanteeneja asetettiin nopeasti esimerkiksi Perussa ja Argentiinassa, joissa niistä tulikin paikoin pitkiä.
Moni maa sulki rajansa muilta kuin kansalaisiltaan ja oleskeluluvan saaneilta. Viime aikoina turismia on käynnistelty ja matkailukohteita avattu uudelleen ainakin Brasiliassa.
Maskien käyttö on monin paikoin yleistä. Eniten testejä asukaslukua kohden on tehty Chilessä. Brasiliassa testaaminen on ollut verrattain vähäistä, mutta sitä on viime aikoina lisätty, kertoo sanomalehti Folha de S.Paulo.
Parhaiten koronasta on selvinnyt piskuinen Uruguay, jossa viruksen leviäminen on pysynyt ryppäiden tasolla. Uruguayn menestys perustuu esimerkiksi altistuneiden sinnikkääseen jäljittämiseen.
Lue lisää:
Latinalaisen Amerikan koronakaaoksessa on ihmeellinen poikkeus – Näin Uruguay nujertaa virusta
Mitä asioita alueella on jäänyt koronan varjoon?
Chilessä piti järjestää huhtikuussa kansanäänestys siitä, muutetaanko nykyistä perustuslakia tasa-arvoisemmaksi. Äänestys on siirretty lokakuun loppuun. Chilessä pohditaan, koittaako sekin liian pian, sillä koronatilanne on vasta alkanut helpottaa.
Myös Bolivian alun perin toukokuuksi sovittuja presidentinvaaleja on siirretty useaan otteeseen. Ne on määrä pitää 18. lokakuuta. Vuodentakaiset vaalit johtivat levottomuuksiin, ja syrjäytetty presidentti Evo Morales on yhä maanpaossa Argentiinassa.
Maailmanpankki arvioi, että alueen taloudet supistuvat tänä vuonna keskimäärin noin seitsemän prosenttia. Jopa 25 miljoonaa työpaikkaa kadonnee. Taustalla on Kiinan ja länsimaiden laskenut raaka-aineiden kysyntä.
Myöskään muut terveys- ja sosiaaliset ongelmat eivät ole hävinneet mihinkään, Giovanni Escalante huomauttaa.
– Etenkin väkivalta ja ylipaino ovat sitkeitä pandemioita. Ylipaino-ongelmat ovat korostuneet, kun ihmiset pysyvät kotona eivätkä liiku. Myös toimeentulo on monella koetuksella.
Escalante penää lääke- ja rokoteyhtiöiltä solidaarisuutta maailman köyhiä kohtaan. Näille kalliiden lääkkeiden hankkiminen on hankalaa, hän sanoo.
– Selviämme pandemiasta ainoastaan solidaarisuudella ja yhteistuumin. Millään muulla tavalla se ei ole mahdollista.
Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta
Voit kommentoida aihetta perjantaihin klo 23 saakka.