Kun muut Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukion oppilaat lähtevät syömään ruokalaan, Jenni Karppinen, 17, suuntaa oppilaskunnan tiloihin lämmittämään eväitään. Vielä viime vuonna hän otti ruokaa linjastolta lautaselle ja söi muiden kanssa, mutta syyslukukauden alusta Oulun kaupunki lopetti kasviperäisen vegaaniruoan tarjoamisen lukioissa taloudellisista syistä.
– Kerkesin viime vuoden aikana tottua siihen, että sain lounaan koulussa. Nyt se vietiin pois nenän alta, kertoo Karppinen.
Muutoksen takia arki on kuormittavampaa.
Hän asuu yksin, joten ilmaisen lounaan syöminen koulussa säästi paljon rahaa. Tänä syksynä ruokakustannukset ovat kaksinkertaistuneet. Lisäksi Karppinen kokee, että iltaisin ruoan laittamiseen menevän ajan voisi käyttää hyödyllisemmin, kuten läksyjen tekemiseen.
– Kun tulen koulusta kotiin, pitää melkein heti alkaa tehdä ruokaa seuraavalle päivälle.
Jos lounasta ei ehdi tehdä, Karppinen sinnittelee koulupäivän hedelmillä ja pähkinöillä. Näin tekee usein myös Oulun lyseon lukion IB-linjalla opiskeleva Emmi Peltonen.
Emmi Peltosella on usein koulussa nälkä
Monta kertaa viikossa oululainen Emmi Peltonen menee koulussa ruokalaan vain huomatakseen, ettei siellä ole juuri mitään vegaaneille sopivaa ruokaa.
Yleensä Peltonen syö koulun ruokalassa salaattia ja leipää. Lisäksi hän ottaa kotoa mukaan välipalaksi esimerkiksi hedelmän tai välipalapatukan.
– Se häiritsee oppimista, sillä en pysty keskittymään nälkäisenä.
Kouluun voisi tuoda pientä maksua vastaan eväsrasian jääkaappiin, mutta Peltoselle se ei ole päivittäinen vaihtoehto.
– Opiskelijana tulee kalliiksi ostaa joka päivä lounas esimerkiksi kaupasta.
Emmi Peltonen jätti ruokavaliostaan pois kaikki eläinperäiset tuotteet toukokuussa. Aluksi tarkoituksena oli testata veganismia viikko, mutta lopulta kokeilu venyi venymistään.
– Kuukauden jälkeen tuntui, etten voi palata entiseen. Kehossa tuntui hyvältä, enkä huomannut mitään negatiivisia vaikutuksia.
Myös koulussa kirjoitettu tutkimuspaperi vegaaniruoan ilmastovaikutuksista sai Peltosen ajattelemaan, kuinka omalla ruokavaliolla voi vaikuttaa maapalloon.
Lue myös: Suurtutkimus: Vegaaniruokavalio on tehokkain tapa pienentää ympäristöjalanjälkeä
Peltosesta vegaanisen ruokavalion noudattaminen on ollut helppoa. Ensimmäiset haasteet tulivat vasta, kun syyslukukausi alkoi.
Vegaaniruokaan suhtaudutaan positiivisesti, mutta raha ratkaisee
Oulun kaupungin lukiojohtaja Pekka Fredriksson ymmärtää, että tilanne on tällä hetkellä ongelmallinen. Vegaaniruoan tarve on tiedostettu jo pitemmän aikaa, ja Fredrikssonin mukaan vegaaniruokavaliostaan on ilmoittanut 120 oppilasta. Siksi sitä tarjottiin viime vuonna Oulun lukioissa, mutta kyse oli kokeilusta.
– Sen aikana neuvoteltiin muun muassa hinnasta. Summa on kuitenkin pysynyt kaksinkertaisena muuhun ruokaan verrattuna, eikä sitä saatu neuvoteltua alaspäin. Sen takia päätimme pysäyttää kokeilun, Fredriksson kertoo.
Hänestä vegaaniruoka tulisi olla tarjolla tasa-arvoisena palveluna, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Fredrikssonin käsityksen mukaan vegaaniruoan tarjoilu esimerkiksi korkeakouluissa ei ylitä muun ruuan hintaa. Hän toivoisi samaa lukioille.
Oulun lukioihin ruokaa toimittavasta Oulun tilapalveluista kerrotaan sähköpostitse, että vegaaniruoan hinta on korkeampi, koska sitä tehdään pieniä eriä ja se tarjotaan erikseen. Lisäksi eläinperäiset tuotteet korvataan kalliimmilla elintarvikkeilla, kuten kotimaisella härkäpavulla ja tofulla. Myös erillinen ruokalistan suunnittelu maksaa.
Kasvisruoasta maito ja muna pois?
Sekä Jenni Karppinen että Emmi Peltonen pitävät nykyistä tilannetta epäreiluna. Heistä vegaaniruoan pitäisi olla vaihtoehto kouluissa, koska ilmaisen kouluruoan tulisi kuulua kaikille.
– Muilla on etuoikeus saada ilmainen kouluruoka, mutta sitten on yksi pieni porukka, joka ruokaa ei saa, tiivistää Karppinen.
– Kasviruokavalio, allergiat ja uskonto huomioidaan aina, joten ihmettelen, miksi veganismiin ei suhtauduta samalla tavalla, Peltonen toteaa.
Suomen kouluissa vegaaniruokaa saa vaihtelevasti. Esimerkiksi isoimmissa kaupungeissa vegaanista ruokaa voi saada etukäteen ilmoittamalla (MTV).
Karppinen huomauttaa, että Oulun kaupunki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. Senkin nojalla pitäisi pyrkiä tarjoamaan vähäpäästöisempää ruokaa kouluissa.
Voisiko Oulun lukioiden tilanne ratketa, jos kasvisruoka korvataan kokonaan vegaaniruualla, joka kävisi myös kasvissyöjille? Jo nyt joinakin päivinä kasvisruoka on vegaanista. Se olisi ainakin Karppisesta ja Peltosesta hyvä ratkaisu, jos näin olisi joka päivä.
– Suurin osa kavereistani on kasvissyöjiä, ja he ovat sanoneet, että olisi aivan sama asia, jos kasvisruoka olisi vegaanista, Karppinen sanoo.
Oulun kaupungin lukiojohtajan mukaan asiaa selvitetään.
– Silloin valmistettavat määrät olisivat kyllä suurempia, ja ruoka täyttäisi vegaanienkin tarpeet, Pekka Fredriksson sanoo.
Myös kouluruokaa toimittavassa Oulun tilapalvelussa ratkaisua pidetään mahdollisena.
Fredrikssonin mukaan kaupungissa pyritään palauttamaan vegaaniruoka kouluihin, kunhan hinnasta ja kokonaisuudesta on neuvoteltu.
– Mielestäni tämä on kasvava trendi ja on täysin kestämätöntä, jos tätä ei nyt saada kerralla kuntoon.
Pitäisikö kouluissa tarjota vegaaniruokaa? Aiheesta voi keskustella 11. syyskuuta kello 23:een saakka.