Suomalaisissa teattereissa on tuotu ensi-iltaan näyttäviä musikaaleja parin viime viikon aikana. Niiden varaan on laskettu paljon. Normaalioloissa suurten näyttämöiden tuotannot tahkoavat teattereille ne tulot, joilla pyöritetään koko talon toimintaa, myös pienten näyttämöiden esityksiä.
Tänä syksynä kaikki on toisin. Ison puolen kalliit spektaakkelit on lyöty lukkoon vuosia aiemmin ja tuotettu aikana, jolloin koronasta ei ollut tietoa. Nyt ne tulevat ensi-iltaan tilanteessa, jossa katsomoihin voi turvavälien vuoksi myydä parhaimmillaankin vain puolet paikoista. Yhtälö on taloudellisesti kestämätön.
Kysyimme neljän suuren teatterin johtajalta, miten pitkään teatterit voivat jatkaa nykyisillä rajoituksilla. Vastaukset ovat karuja.
TTT: “Teemme miljoonan tappiot”
Tilanteen vakavuus näkyy konkreettisesti Tampereen työväenteatterissa. Sen ohjelmistossa on syksyllä kaksi musikaalia: oman talon Hamlet ja yhteistuotanto Kinky Boots.
Hamlet pyörii jo. Puolitetulla katsomolla teatteri saa katettua vain produktion iltakohtaisest esittämiskulut. Tuotannosta syntyneitä kuluja ei pystytä pienennetyllä paikkamäärällä keräämään. Vielä suurempi ongelma on se, että Hamlet ei tuo taloon voittoja, joiden varaan on laskettu myös kolmen pienemmän näyttämön toiminta.
– Teemme tänä syksynä noin miljoonan euron tappiot. Siihen meillä ei tietenkään ole varaa, sanoo teatterinjohtaja Otso Kautto.
Miljoonaa euroa ei pysty säästämään höyläämällä kuluja sieltä täältä. TTT:llä aloitettiin yt-neuvottelut viikkoa ennen Hamletin ensi-iltaa. Neuvottelujen tavoite ei Kauton mukaan ole saneeraaminen vaan toimintakyvyn ja työpaikkojen säilyttäminen.
– Selkeämpää olisi saada yhteiskunnalta tukea, mutta koska sellaista ei ole luvattu, meidän on varauduttava tekemään ratkaisut itse, Kautto sanoo.
Todennäköisin vaihtoehto ovat Kauton mukaan lomautukset.
– Ne ovat teatterin kannalta typerin mahdollinen keino, koska silloin emme esitä mitään, emmekä saa pääsylipputuloja. Samaan aikaan henkilökunta on kotona ja saa kassalta rahaa. Yhteiskunnalle tämä on kaikkein kallein ratkaisu, Kautto sanoo.
Ensimmäinen uhri ovat freelancerit
Puolilla saleilla ei voi esittää pitkään. Raja tulee vastaan, mutta missä vaiheessa?
– Todennäköisesti jo ensi keväänä rakenne ei enää kestä. Silloin iskun kokevat ensimmäisenä freelancerit. Meidän talomme työllistää vuosittain noin 200 frealanceria. He ovat tähän mennessä ottaneet iskun kovimmin vastaan ja he tulevat olemaan se ensimmäinen uhri, Kautto sanoo.
Kun kuluja aletaan karsia, ensimmäinen vaihtoehto on tehdä kaikki omalla väellä ja lopettaa vierailijoiden käyttö. Se on Kauton mielestä harmillista juuri nyt, kun teattereissa on pikku hiljaa onnistuttu lisäämään yhteistyötä pienten, valtiontukea nauttimattomien vapaiden ryhmien kanssa.
Kautto pelkää myös suomalaisen repertuaariteatterin tulevaisuuden puolesta. Repertuaariteatterissa on mahdollista tehdä taiteellista ja kaupallista ohjelmistoa yhtä aikaa. Kun ohjelmistossa on samaan aikaan useita esityksiä, kaikkien ei tarvitse lähtökohtaisesti olla kassamagneetteja.
– Meillä voi silloin olla diversiteettiä, joka takaa monenlaista taiteellista laatua. Nykytilanne ajaa väistämättä kohti kaupallisempaa teatterikäsitystä, jossa vain se, mikä täyttää salit, on arvokasta. Silloin monet taiteelle mielletyt tärkeät tehtävät jäävät toteutumatta. Joskus taiteellinen taso, laatu ja yleisön kiinnostus kohtaavat – ja siihenhän me kaikki tähtäämme – mutta teatterilla täytyy olla mahdollisuus tehdä toisinaan pienempien yleisöjen juttuja.
HKT: “Tuloksesta taatusti miinusmerkkinen”
Myös Helsingin kaupunginteatterissa syksyn ohjelmistoon kuuluu kaksi musikaalia: Pieni merenneito ja Päiväni murmelina. Pieni merenneito sai ensi-iltansa viime vuoden puolella ja se on jo ehtinyt kuitata tuotantokustannuksensa.
Toisin on Päiväni murmelina -musikaalin laita. Hetki, jolloin se pääsee perustamiskustannusten suhteen omilleen, karkaa HKT:n teatterinjohtaja Kari Arffmanin mukaan hamaan tulevaisuuteen.
– Tase on meillä hyvässä kunnossa, mutta tuloksesta tulee taatusti miinusmerkkinen tänä vuonna. Jos tilanne jatkuu tällaisena loppuvuoden, ja saamme salit puoliksi täyteen, pysymme pystyssä, mutta on mahdoton sanoa, mihin asti.
Miten pitkään näin voidaan toimia?
– Ei varmaankaan monta kuukautta, Arffman arvioi.
HKT kuuluu isojen kulttuurilaitosten lailla niin kutsuttuihin vos-teattereihin. Se saa valtionosuus- eli vos-tukea, jonka määrään vaikuttavat muun muassa henkilötyövuodet.
HKT:n johtaja Kari Arffman nostaa esiin kiinnostavan dilemman. Kun teatterin tekeminen ei nykyrajoituksilla kannata, voivatko laitokset laittaa itse ovensa kiinni vai lakkaako vos-tuki silloin kokonaan?
– Jos olisimme yksityisrahoitteinen laitos, olisimme jo lopettaneet toiminnan. Ei teatteria pysty tällä yhtälöllä tekemään, mutta vos velvoittaa meitä, Arffman kuvailee.
Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Katri Santtila vastaa, että jos tukea myönnetään toimintaan, toimintaa pitää olla. Vastaaviin kysymyksiin on aiemmin päädytty, kun kunnat ovat sulkeneet kulttuurilaitoksia säästösyistä. Silloin on aina tapauskohtaisesti katsottu, kuinka kauan ovet voivat olla säpissä ennen kuin vos lakkaa.
– Tällä hetkellä normaalit menettelyt eivät päde. Jos asia tulee eteen ja jos teatterit ovat meihin yhteydessä, silloin pitää linjata, miten menetellään, Santtila sanoo.
Vielä ministeriössä ei ole linjattu asiasta.
Svenskanin musikaalista joka ilta tappiota
Helsinkiläisessä Svenska teaternissa harjoitellaan Maija Poppanen -musikaalia. Se on teatterin suuri satsaus, jonka ensi-ilta on jo kertaalleen koronan vuoksi siirretty.
Teatteri esittää suurtuotantoa lokakuussa vain kahdeksan kertaa. Sen jälkeen musikaali laitetaan tauolle, jolta se palaa vasta joulukuussa.
– Nykyrajoituksilla musikaalin esittäminen ei ole taloudellisesti kestävää. Jotta homma pyörisi, meillä pitäisi olla katsomossa 400 ihmistä. Turvaväleineen paikkaluku on meillä nyt 250, teatterinjohtaja Joachim Thibblin sanoo.
Normaalisti saliin mahtuisi lähes 600 katsojaa. Maija Poppasen esittäminen tuottaa nykyisellä paikkamäärällä miinusta joka kerran, kun sitä esitetään.
“Koko ala on täydessä kriisissä”
Svenska teatern sai keväällä valtiolta koronatukia noin puoli miljoonaa euroa.
– Se korvasi kevään menetykset, mutta tilanne on nyt todella kestämätön. Elämme kädestä suuhun, kuukausi kerrallaan, Thibblin sanoo.
Päättäjiltä Thibblin toivoo selkeyttä ja sitä, että alan merkitys ja työllistävä vaikutus huomioitaisiin, eikä mentäisi linjauksissa kuukausi kerrallaan.
– Elämme valtavassa kriisissä, jossa epätietoisuus on kenties se vaikein asia. Haluaisimme tehdä vastuullisia ja strategisia päätöksiä, jotta hankalasta tilanteesta päästään eteenpäin.
Thibblin pelkää työttömyyden kasvua ja on huolissaan freelancereista.
– Missä vaiheessa taloudelliset realiteetit tulevat vastaan? Äärimmäisin vaihtoehto on laittaa talo kiinni tai alkaa tehdä pieniä tuotantoja vain omalla väellä ja kiinteillä kuluilla. Silloin freelancerit jäävät ilman työtä.
TKT: “Kokonaistasapaino järkkyy”
Turun kaupunginteatterissa on tuotu juuri ensi-iltaan Cabaret-musikaali, joka toimitusjohtaja Arto Valkaman mukaan kuittaa kutakuinkin esityskulunsa, mutta ei tuotantokuluja.
– Jos olisimme tienneet nykytilanteen etukäteen, ei olisi kannattanut tehdä isoa musikaalia, mutta kesällä kukaan ei tiennyt, mikä tilanne syksyllä on.
Kesällä olisi lisäksi ollut liian myöhäistä pysäyttää tuotantoa, jota on suunniteltu ja tehty vuosia.
– Cabaret’n kohdalla emme ole onneksi sellaisessa tilanteessa, että jokaisesta esityksestä tulisi nyt tappiota. Olemme kuitenkin kaukana normaalista. Kokonaistasapaino järkkyy, kun tuotantokuluja jää kuittaamatta.
Toiminnassa monta jos-lausetta
Teatteri on varautunut tulevaan keventämällä tuotantoja. Talossa on jo päätetty, että syksylle 2021 ei tuoteta uutta musikaalia ja että samalle vuodelle tehdään yhteistuotanto toisen teatterin kanssa.
– Kaikki toiminta sisältää nyt monta jos-lausetta. Joka päivä mietitään ja aina tulee se lause, että jos tämä menisi näin...
Valkaman mukaan lopputulos riippuu paljon siitä, miten yleisö käyttäytyy ja tuleeko uusia tiukempia rajoituksia.
– Todennäköisesti tulee tappiota. Meillä on ollut hyviä vuosia. Olemme tehneet katsojaennätyksiä ja taloudellinen tilanteemme on vakaa. Me kestämme hetkellisen epävarmuuden. On taloja, jotka ovat olleet veitsenterällä. Niille asia on isompi.