Sanna Suvanto-Harsaaesta tuli hallitusammattilainen lastenhoidollisista syistä.
Suvanto-Harsaae pudottelee sanansa matalalla johtajan äänellä.
– Ei pidä mennä koronakuolioon vaan miettiä, mitkä ovat ne muutokset nyt, jotta meillä on kolmen vuoden kuluttua hyvä yhtiö.
Muutos voi tarkoittaa irtisanomisia. Ajan myötä firmoihin on saattanut kertyä löysää, on nice to have -projekteja tai turhan monia johtajia. Asioita ja ihmisiä, jotka eivät tuota yritykselle arvoa.
– Nyt on hyvä aika huomioida, ketä tarvitaan ja ketä ei.
Henkilöistä, joita muutokset koskevat, on kuitenkin pidettävä huolta, Suvanto-Harsaae lisää.
Suvanto-Harsaae herätteli yrityksiä toimintaan Talouselämän kolumnissaan.
Lomautusaika osoitti, ettei kaikki tarvita
Tanskassa asuva Suvanto-Harsaae antaa ohjeita näköalapaikalta, sillä hän istuu lukuisten yhtiöiden hallituksissa. Hän on puheenjohtaja esimerkiksi Bo Concept -huonekaluyhtiön, Footway-nettikenkäkaupan ja alkoholijuomayhtiö Altian hallituksissa ja jäsen muun muassa lentoyhtiö SAS:n hallituksessa.
Keväällä hän aloitti Postin hallituksen puheenjohtajana.
Suvanto-Harsaae kertoo tanskalaisyrityksestä, jonka hallituksessa hän on. Keväällä melkein puolet yrityksen toimistotyöntekijöistä oli lomautettuna.
– Me totesimme, ettei kaikkia heitä tarvita takaisin.
Vähennyksiä ehdotti yhtiön johto, jonka mukaan lomautusviikkojen aikana osaa työntekijöistä oli kaivattu paljon, mutta osaa ei. Lomautusten päätyttyä toimistotyöntekijöistä 15 prosenttia sai lähteä.
Suvanto-Harsaaen mukaan lähtijöiden joukossa oli 20 vuotta talossa olleita ihmisiä, joiden todettiin tekevän työtä 10 vuotta vanhoilla menetelmillä.
– Kukaan ei ollut huomannut, että henkilö ei ollutkaan muuntautunut uuteen tapaan.
Yritys tulee Suvanto-Harsaaen mukaan pärjäämään nyt paremmin.
– Kun päästään vuoteen 2021 ruvetaan palkkaamaan ihmisiä, mutta sinne, missä heitä oikeasti tulevaisuudessa tarvitaan.
Suvanto-Harsaaen mukaan yrityksessä näkyy nyt tekemisen meininki.
– Kaikki, jotka nyt ovat siinä yrityksessä tietävät, että he ovat haluttuja.
Kuulostaa armottomalta. Eikö vanhaan tapaan jumiutuneille olisi pitänyt vinkata asiasta aiemmin?
– Me ollaan todella aktiivisesti autettu heitä löytämään uutta työtä, ja ainakin puolet heistä oli jo saanut uuden duunin.
Suvanto-Harsaae korostaa, etteivät yritykset halua irtisanoa ketään irtisanomisen ilosta.
– Yrityksissä halutaan palkata ihmisiä, koska silloin menee hyvin. Jos tehdään muutoksia, jotta asiat ovat hyvin kolmen vuoden kuluttua, se on vastuullista.
Tanskassa irtisanottuja auttaa hyvä muutosturva ja ansiosidonnaista työttömyyskorvausta maksetaan kaksi vuotta.
Tanskan mallissa työntekijöitä lähtee ja tulee matalalla kynnyksellä. Suvanto-Harsaae kaipaa samaa joustavuutta Suomeen. Palkkaamisen ja toisaalta irtisanomisen helpottaminen olisi hänen mielestään keino parantaa kilpailukykyä.
– Varsinkin jos on kasvava yritys, se uskaltaa palkata enemmän ihmisiä ja kasvaa sillä tavalla. Jos se meneekin mönkään, et jää kiinni työntekijäkuluihin.
Hallitusammattilaisen on helppo sanoa tiukasti. Hallituksessa tehtävänä on katsoa, että firman toimet palvelevat omistajien etua.
– Hallitushommissa ei pärjää, jos ajattelee, että kaikkien pitää tykätä.
Suvanto-Harsaae toteaa, että ihmisiä ihmisiä koskevat päätökset ovat silti vaikeita eikä niitä hallituksessakaan ole helppo tehdä.
Hallitushaiksi jo nuorella iällä
Suomalainen Suvanto-Harsaae on opiskellut ekonomiksi Ruotsissa ja työskennellyt sen jälkeen ulkomailla muun muassa johtajana Synoptik-optikkoliikeketjussa.
Ensimmäisen hallituspaikkansa hän sai parikymmentä vuotta sitten. Tuolloin hän työskenteli päivittäistavaroita valmistavan Reckitt Benckiser -yhtiön Pohjoismaiden toimitusjohtajana Tanskassa.
Myöhemmin hänelle tarjottiin kahta uutta hallituspaikkaa. Samaan aikaan nuorimmalla lapsella todettiin adhd-oireita, joiden takia hän tarvitsisi enemmän tukea.
– Lapsi oli silloin ekaluokalla ja sanottiin, että ensimmäiset viisi vuotta ovat tärkeitä, että hän saa koulun systeemin toimimaan.
Kun vielä kollega suositteli hyppäämistä kokopäiväisesti hallitustöihin, Suvanto-Harsaae jätti päivätyönsä.
– Ajattelin, että teen viisi vuotta hallitushommaa ja pääsen myös tekemään enemmän strategista työtä. Sille tielle olen jäänyt.
Suvanto-Harsaae oli hallitusammattilaiseksi nuori. Hänen aloittaessaan hallituksissa istui enimmäkseen eläkkeelle jääneitä toimitusjohtajia.
Suvanto-Harsaaen mukaan hallitustyö on antanut “uskomattomia mahdollisuuksia.”
– Parasta on kuitenkin, että nuorin lapseni lukee tällä hetkellä insinööriksi ja hänellä on kaikki mennyt todella hyvin. Se on minulle paras palkkio tästä hommasta.
Suvanto-Harsaae uskoo tuovansa hallituksiin asiakkaan ymmärtämistä.
– Jos katsoo yrityksiäni, niissä on yleensä loppukuluttaja. Olen hyvin vähän business to business -tyyppisissä paikoissa.
Lisäksi hän on tottunut johtamaan muutoksia.
– Uskon tietäväni, miten yrityksistä tehdään tuottavia. Se ei ole helppoa. Sen mä osaan. Sitä mä olen treenannut.
Postilla kovin kilpailu on vasta edessä
Suvanto-Harsaae huomaa pukeutuneensa sattumoisin Postin uusiin brändiväreihin. Uusia väriyhdistelmiä alkaa näkyä pakettiautomaateissa ja myymälöissä.
Postin uusi tuttavallisuuteen pyrkivä, teinejä matkiva viestintätyyli on jo kerännyt paheksuntaa. “Sä tilaat, mä tuon” ja “moikka moi” ärsyttävät monia.
Mutta niistä ei Postin hallitus päätä vaan johtajat.
Suvanto-Harsaae toteaa, että kaikki muutos aiheuttaa reaktioita ja Postin kommunikaation muutos hakee vielä lopullista muotoaan.
Postissa hallitus valvoo valtio-omistajan eli veronmaksajien etua.
Suvanto-Harsaaen verkkokaupan ja muutosjohtamisen kokemuksesta toivotaan olevan apua, kun Postista tehdään toisentyyppistä yritystä.
Kirjeiden lähettäminen on vähentynyt jo vuosia, mutta keväällä kirjeposti väheni peräti 24 prosenttia. Samaan aikaan pakettien kuljettaminen lisääntyy nopeasti.
Hiipuva kirjeiden kuljettelu ei muita firmoja kiinnosta, mutta pakettipuolella kilpailu kiristyy.
Pakettien kuljetuksissa kilpailu ei ole edes kunnolla alkanut, Suvanto-Harsaae toteaa. Suomen syrjäinen asema antaa Postille lisäaikaa valmistautua kisaan.
Ruotsissa kansainvälinen jätti DHL ja Tanskassa GLS valloittavat pakettikuljetusten markkinoita. Ruotsin ja Tanskan postilaitoksista yhdistetty Postnord on jäänyt jalkoihin.
– Olisi ihme, jos isot jakelijat eivät jossain vaiheessa tulisi tänne. Niillä on toiset toimintamallit, ne ovat hyvin paljon kevyempiä yrityksiä ja ne ovat paljon pitemmällä globaalissa logistisessa tekniikassa. Ne ovat hyvin vaativia kilpailijoita.
Suvanto-Harsaae vertaa Postin muutosta lentoliikenteen vapautumiseen. Valtionyhtiöt joutuivat hetkessä kilpailuun ja kentille tulivat halpalentoyhtiöit.
Postin etuna kilpailussa on Suomen harva asutus, jonka hoitamiseen yhtiöllä on valmis verkosto.
– Se on täysin uniikki. Posti on myös tehnyt hyviä askelia tähän logitech-tekemiseen. Oma posti -appi on hyvä esimerkki. Mutta paljon on vielä tekemistä.
Hallituksen puheenjohtaja kaipaa nopeampaa muutostahtia, johon lähes 400 vuotta vanha yhtiö ei helposti taivu.
Postista tulee paketti- ja logistiikkayhtiö
Tulevaisuuden Posti yhdistää Suvanto-Harsaaen näkymässä kuljetuksia, varastointia ja tekniikkaa.
Postin tulevaisuutta pohtinut työryhmä on esittänyt kolmipäiväiseen postinjakeluun siirtymistä vuonna 2022.
Aamu- ja päiväpostin yhdistämistä kokeillaan. Toisaalta ihmiset haluavat jatkossa paketteja myös illalla.
– Luulen, että tulee erityyppistä jakelua eri aikoina, joka sitten mahdollistaa tulevaisuudessa tavallisenkin postin jakamisen siinä samalla.
Postissa pitää Suvanto-Harsaaen mukaan miettiä jatkossa enemmän asiakkaiden tyytyväisyyttä kuin fyysistä logistiikkareittiä.
Viime syksyn palkkakiistojen toisintoa Suvanto-Harsaae ei usko kenenkään haluavan.
Hän korostaa, että palkkakulujen pitää olla siellä, missä bisneskin on. Kun päivä- ja kirjeposti hiipuvat, niiden synnyttämien kulujenkin täytyy pienentyä. Se tarkoittaa, että kirjejakelun sijaan työvoiman tarve on jatkossa pakettien ja tavaroiden jakelussa.
Postin viime syksy oli kaoottinen ja omistajan ja johdon vastuut näyttivät sekavilta. Sanna Suvanto-Harsaaella ei ole kuitenkaan moittimista valtiosta omistajana.
Altiassa johdolla, hallituksella ja omistajalla on hänen mukaansa ollut selkeät roolit ja hän odottaa samaa Postissa.
Suunnitelmat Postin viemisestä pörssiin valtio-omistaja on pannut vähintääkin jäähylle.
Suvanto-Harsaeen mukaan Posti pitää ainakin ensin uudistaa.
Hän muistuttaa, että Altiasta saatiin kovien tappioiden jälkeen uudistuksilla hyvä, kannattava yritys.
– Eiköhän Postilla ole sama reissu edessä.
Korjattu 21.9. kello 12.20: Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että Postnord tekee tappiota. Postnord-konsernin vuoden 2019 tulos oli positiivinen, voitto oli 184 miljoonaa Ruotsin kruunua.
Korjattu 20.9 kello 10.03: GSL muutettu oikeaan muotoon eli GLS:ksi.