Kankaanpään Venesjärvellä on ryhdytty raputaistoon.
Järvessä oli suhteellisen hyvä jokirapukanta vielä vuosituhannen alussa. Rapusaaliit pienenivät kuitenkin selvästi noin 15 vuotta sitten, ja sen seurauksena ravustus järvessä kiellettiin.
Ravustuskielto jatkui noin kymmenen vuotta. Kun ravustus lopulta taas sallittiin, alkoi mertoihin jäädä yllättäen myös täplärapuja.
– Jonkun on pitänyt niitä järveen levittää, joko tietoisesti tai tietämättään, sanoo Kaarle Koskela Venesjärven Kalastuskunnasta.
Vieraslaji koitetaan poistaa tehopyynnillä
Venesjärvi kuuluu Karvianjoen vesistöön, joka on merkitty jokirapualueeksi. Sinne ei saa istuttaa täplärapuja missään olosuhteissa.
Nyt Venesjärvellä alkaa täpläravun tehopyynti. Tavoitteena on poistaa täplärapukanta vesistöstä kokonaan.
Täplärapujen tehopyynnillä halutaan suojella alkuperäistä jokirapukantaa, joka on säilynyt Venesjärvessä ainakin osittain täpläravusta huolimatta.
Erittäin vaikea ja tuntematon urakka
Nyt alkavaa urakkaa pidetään erittäin vaativana, eikä sen onnistumisesta ole mitään takeita.
Suomessa ei ole kokemuksia saman mittaluokan hankkeesta. Uudellamaalla täplärapua on poistettu, mutta kyseessä on ollut erittäin pieni vesialue.
Rapubiologi Japo Jussila Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että ravustuksen pitää olla erittäin voimakasta, mikäli täpläravusta yritetään päästä eroon. Jussila on sitä mieltä, että Venesjärvellä pitäisi ravustaa myös ravustuskauden ulkopuolella, jopa talvellakin.
Venesjärven kalastuskunta ja Varsinais-Suomen ely-keskus toivovat järven käyttäjiltä innostusta ravustukseen. Syöttinä saa käyttää vain Venesjärven kalaa ja jokiravut pitää päästää takaisin järveen.
12.9. klo 18.25 korjattu Koskelan sukunimi oikein.