Tuore tutkimus kertoo myönteisiä uutisia suomalaisten aikuisten nukkumisesta. Vaikka viime vuosina on puhuttu univajeen lisääntymisestä ja uniongelmista, aikuisten uni on suomalaistutkimuksen mukaan lyhentynyt vain vähän.
– Tulos on lohdullinen. Se kertoo osaltaan siitä, ettei tilanne ole unen pituuden osalta kovin huono, Työterveyslaitoksen ylilääkäri Christer Hublin sanoo.
Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa seurattiin suomalaisten unen pituutta 36 vuoden aikana. Tutkimuksen alkaessa laajan väestöotoksen osallistujien keski-ikä oli noin 36 vuotta, ja tutkimuksen päättyessä heidän keski-ikänsä oli noin 60 vuotta. Tekijöillä ei ole tiedossa, että näin pitkää unen seurantaa olisi muualla tehty.
Viimeisimmässä kyselyssä vastaajia oli runsaat 8 300.
Tutkittavien uni lyheni, mutta selittäjänä on ikääntyminen
Yli 30 vuotta kestäneen seurantajakson aikana aikuisten uni lyheni jonkin verran: naisten uni lyheni keskimäärin noin 32 minuuttia ja miesten uni noin 18 minuuttia. Unen lyheneminen selittyy kuitenkin ennen kaikkea ihmisten ikääntymisellä. Iän myötä unen tiedetään tyypillisesti lyhenevän. Tulos ei siis viittaa siihen, että aikuisväestö nukkuisi entistä vähemmän.
– Iän myötä uni lyhenee, kevenee ja muuttuu häiriöherkemmäksi. Siihen voivat olla vaikuttamassa erilaiset sairaudet, jotka häiritsevät nukkumista esimerkiksi kivun kautta, Christer Hublin sanoo.
Viimeisessä tutkimusvaiheessa aikuisten unen pituus oli keskimäärin hieman alle seitsemän ja puoli tuntia yössä.
Uni kietoutuu terveyteen
Tutkimus kertoo aineistonsa vuoksi aikuisten nukkumisesta. Tuloksia ei voida yleistää nuorten eikä myöskään aivan iäkkäimpien nukkumiseen. Nuorten nukkumisessa ongelmia tuottaa unen pituuden lisäksi myös unen ajoittuminen.
– Viikolla aika moni nukkuu liian lyhyitä yöunia ja viikonloppuisin nukutaan pitkiä korvausunia. Tällä epäsäännöllisyydellä aiheutetaan aikaerorasituksen kaltainen olotila, Christer Hublin toteaa.
Suomalaistutkimuksen tulos unen pituuden vähäisestä muutoksesta on ilahduttava unen ja terveyden yhteyksien vuoksi. Jos uni jää yksilöllistä tarvetta lyhyemmäksi, vaikutukset näkyvät seuraavan päivän vireystilassa, muistin toiminnassa ja onnettomuusriskin lisääntymisessä. Lisäksi huono uni on yhteydessä eri sairauksiin.
– Huono nukkuminen lisää riskiä sairastua tiettyihin sairauksiin, esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin. Puutteellinen uni voi myös pahentaa olemassaolevia sairauksia tai huonontaa hoitovastetta, Christer Hublin sanoo.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu BMC Public Health -tiedelehdessä. Suomalaistutkimuksen aineistona oli laaja kaksoskohorttiin perustuva väestökysely, joka kerättiin vuosina 1975–2011. Kysely toteutettiin tällä ajanjaksolla neljä kertaa.