Kansainvälinen tutkijaryhmä kertoi tänään löytäneensä Venuksesta fosfiini-nimistä kemiallista yhdistettä, jota on kuvailtu toistaiseksi vakuuttavimmaksi todisteeksi elämästä Maan ulkopuolella.
Yhdysvaltalaisen MIT-yliopiston tutkijoiden mukaan suuri mysteeri on se, millaisessa muodossa elämä Venuksessa on. Planeetan pinnalla elämää ei ainakaan ole, sillä se on kauttaaltaan elinkelvoton. Fosfiinin lähteen arvellaankin olevan Venuksen ilmakehässä.
– Otimme huomioon kaikki mahdollisuudet, miten fosfiinia voisi syntyä Venuksen olosuhteissa. Tulimme siihen tulokseen, ettei ole mitään tunnettua kemiallista tai fysikaalista prosessia, jossa niin voisi käydä. Tämä avaa jännittävän mahdollisuuden, että Venuksen pilvissä saattaa olla elämää, sanoo MIT:n tutkija Janusz Petkowski tutkijaryhmän julkaisemassa videossa.
Toinen MIT:n tutkija, Clara Sousa-Silva huomauttaa, että myös nimenomaan fosfiinin esiintyminen yllätti tutkijat.
– Fosfiinia voisi syntyä spontaanisti vain äärimmäisissä olosuhteissa, kuten Jupiterilla ja Saturnuksella. Muuten se saa alkunsa elämästä Maassa tai keinotekoisesti ihmisen käsissä, Sousa-Silva selittää.
"Ei vielä edes savuava ase"
Tutkijaryhmä ja myös monet ulkopuoliset asiantuntijat ovat sanoneet, että löytö on jännittävä. He ovat kuitenkin korostaneet, ettei vedenpitäviä todisteita elävästä elämästä vielä toistaiseksi ole.
Tutkijaryhmässä mukana olleen astrofyysikko David Clementsin mukaan kyseessä ei ole vielä edes "savuava ase".
– [Löytö] ei vastaa edes ampumajäämiä pääepäillyn käsissä, mutta ilmassa on selvästi erottuva kordiittia (savutonta ruutia), mikä saattaa tarkoittaa jotain, Clements veistelee uutistoimisto AP:n mukaan.
Seuraavaksi tutkijoiden on selvitettävä, voiko löydöksille löytyä jokin vielä toistaiseksi tuntematon ei-biologinen selitys.
Cornellin yliopiston astronomi Lisa Kaltenegger muistuttaa, että myös Venusta pitää tutkia enemmän asian selvittämiseksi. Planeetan olosuhteista ei vielä toistaiseksi tiedetä tarpeeksi, jotta voitaisiin sanoa, että elämä on ainoa selitys fosfiinin esiintymiselle.
Venukseen ja Marsiin erikoistunut Justin Filiberto Houstonin Lunar and Planetary Institutesta sanoo uutistoimisto AP:lle, ettei ole skeptinen vaan epäröivä uuden löydöksen suhteen.
Hänen mukaansa fosfiinipitoisuudet saattaisivat selittyä Venuksen tulivuorilla, jotka saattavat olla tiedettyä aktiivisempia. Se tarkoittaisi kuitenkin, että Venuksen vulkaaninen aktiivisuus pitäisi olla 200-kertainen maahan verrattuna.
Filiberto kirjoittaa Twitterissä, että löydös herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Asian selvittämiseksi tarvitaan avaruuslento. Nasa on kertonut harkitsevansa kahta avaruuslentoa planeetalle.
Valtaoja: Jos elämää löytyy, se on tähtitieteessä mullistavinta vuosisatoihin
Tv-uutisen kello 20.30 lähetyksessä vieraillut avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja sanoo, että jos Venuksesta todella löytyisi elämän merkkejä, se olisi vuosikymmeniin tai vuosisatoihin merkittävin uutinen.
Nyt on kuitenkin vielä professorin mukaan aika laittaa jäitä hattuun ja päästä ensin paikan päälle tutkimaan planeettaa.
Venus ei ole kiinnostanut tutkijoita samaan tapaan kuin Mars, jonne viime kesänäkin lähti kolme luotainta, Valtaoja arvelee.
– On oletettu, että se on hyvin kuuma ja kuollut planeetta, ja että se kiinnostaa ehkä geologeja ja planeettatutkijoita, muttei elämän etsijöitä. Nyt tilanne on kertaheitolla muuttunut, hän sanoo.
Jos ilmakehässä leijuu elollisia mikrobeja, on Valtaojan mukaan selvää, ettei elämä ole ilmakehästä voinut saada alkuansa.
– Tiedämme että, että Mars, Venus ja Maa olivat aurinkokunnan alkuaikoina neljä miljardia vuotta sitten keskenään hyvin samanlaisia lämpimiä planeettoja, joissa oli mukavia lämpimiä lätäköitä, joissa saattoi muhia vaikka mitä.
– Ehkä elämä Venuksessa pääsi silloin vauhtiin. ja sen viimeiset rippeet ovat paenneet ilmakehässä leijuviksi mikrobeiksi, hän pohtii.
Löydön mullistavuus olisi professorin mielestä siinä, että se viittaisi siihen, että koko maailmankaikkeus on täynnä elämää ja silloin mekään todennäköisesti emme olisi maailmankaikkeudessa yksin.