Susanna Etholén, 37, suunnittelee kaksitahtipakokaasun hajuisten tuoksukynttilöiden tilaamista postimyynnin kautta Amerikasta. Hän on kuuden lapsen äiti, joka rakastaa pakokaasun tuoksua ja kaataa autoja katolleen.
Ajoneuvojen kanssa temppuilu on ollut hänelle elämäntapa nuoresta asti. Hän on kasvanut ralliyhteisössä ja ajanut itsekin kilpaa.
– Lähes koko sukumme on autoja rakastavia moottoripäitä.
Etholén on perinyt monissa kotimaisissa elokuvissa esiintyvältä isältään vimman tehdä huimapäisiä autotemppuja. Niissä voi vaikkapa hypätä autojen yli omalla ajoneuvolla pommien räjähdellessä ympärillä.
Jo teininä romuksi parikymmentä autoa
Etholénin isä Mauri Uuskoski, 61, sai ensimmäisen autonsa 14-vuotiaana. Se oli Kuplavolkkari vuosimallia -67. Pian hän harjoitteli temppuja Nurmijärvellä Klaukkalassa perheen omalla pihatiellä.
Hän alkoi myös rakennella autoja. Uuskoski sai apua Koneella hissinkorjaajia kouluttaneelta isältään.
Puolen vuoden kuluttua ensimmäinen Kupla oli rysäytetty pihatien ojaan. Autoja tuli lisää ja kaikilla oli samanlainen kohtalo.
– Ajoin romuksi parikymmentä autoa ennen kuin sain ajokortin.
Asenne ei ole muuttunut. Kun Crazy Mikenä tunnetulta stunt-ammattilaiselta kysyy hänen ikäänsä, vastaus tulee nauraen.
– Kuusitoista!
Nykyään Lahden kupeessa Kärkölässä asuva Uuskoski on lähes eläkeiässä. Hän on ollut yli neljäkymmentä vuotta naimisissa vaimonsa Annen kanssa. Viiden lapsen isä ja yhdentoista lapsen isoisä on monta kertaa aikonut lopettaa uransa stunttina, mutta ei ole onnistunut.
– Iskällä on mieletön palo ajamiseen. Pikkupoikamainen into, vaikka hän on jo isoisä, toteaa Susanna Etholén.
Stunt-miehestä rosvoksi
Uuskosken tulot virtaavat eri lähteistä. Hän kyyditsee ihmisiä rakentamillaan erikoisautoilla ja kouluttaa heitä ajamaan.
Televisiossa hän tekee autotemput Posseen ja Duudsonien ohjelmiin. Lisäksi hän ajaa stuntteja kotimaisiin elokuviin ja poliisisarjoihin.
Yksi sarjoista on Aallonmurtaja. Kotkaan sijoittuva draamasarja kertoo perheestä, joka saa elantonsa ammattirikollisuudesta. Uuskosken piti ajaa rekkaa pakokohtauksessa, mutta hän päätyi puherooliin.
– Minusta tehtiin yksi rosvoista, joten oli luontevaa, että ajoin pakorekkaa. Olin stunttina itselleni.
Elokuvissa hän on yleensä sijaisnäyttelijänä kohtauksissa, joissa kaahataan täyttä vauhtia, ajetaan kolari tai lennätetään auto metsään.
– Nopean ajon kohtaukset ovat mukavampia tehdä. Siinä ei tarvitse hakata itseään niin paljon kuin auton romuttamisessa tai kolarin ajamisessa.
Kotimaisia elokuvia kuvataan nyt enemmän kuin ennen ja niihin satsataan rahallisesti. Toisaalta ala on murroksessa digitaalisten efektien lisääntyessä. Moni takaa-ajokohtaus tehdään tulevaisuudessa tietokoneella sen sijaan, että lihaa ja verta oleva stuntti ajaisi autoa.
Uuskoski luottaa siihen, että stunt-ammattilaisia tarvitaan silti. Hänen mukaansa digitaaliset efektit ovat vielä melko kalliita ja oikean ajamisen yhdistäminen digitaalisiin tehosteisiin saattaa tulla edullisemmaksi.
Lähiaikoina Helsingissä kuvataan elokuvaa, jossa hän hurjastelee pitkin öisiä katuja.
– Ajokohtaukseen lisätään myöhemmin digitaalisesti muita autoja, jotka lentelevät sinne tänne.
Siviilissä rauhallinen kuski
Ennen stunt-uraa Uuskoski ajoi monta vuotta rallia ja rallicrossia. Hänet näkee yhä ralliradoilla. Siellä saa nauttia vauhdista, mutta tavallisessa liikenteessä stunt-mies ajaa piirulleen nopeusrajoitusten ja liikennesääntöjen mukaan.
– Siviilissä olen todella rauhallinen kuski.
Ensimmäisessä auto-stuntissaan 1990-luvun puolivälissä Uuskoski ajoi toisen henkilöauton läpi. Silloin Suomessa kukaan muu ei tehnyt auto-stuntteja.
– Seuraavaksi rysäytin läpi pakettiautosta ja sen jälkeen linja-autosta.
Jalan saaminen viihdealalla oven väliin ei ollut helppoa, mutta vähitellen työt lisääntyivät. Rengasliikkeessä puurtaminen muuttui keikkaluonteiseksi.
Ura sai kunnolla vauhtia Yllytyshullut-televisiosarjasta, jota esitettiin Nelosella 1998–2003.
– Silti Suomessa tulisi nälkä, jos tekisi vain stunt-hommia.
Kun pommit räjähtivät liian aikaisin
Hurjin tempaus Mauri Uuskosken omasta mielestä on se, kun hän muutama vuosi sitten hyppäsi autolla Hervannan hyppyrimäestä Tampereella. Mainostarkoituksiin tehtyä temppua valmisteltiin huolellisesti vuoden ajan.
Silti se ei sujunut suunnitelmien mukaan: pommit räjähtivät liian aikaisin.
– Ne räjähtivät auton takaosan alla. Auto heitti ilmassa nokan kautta ympäri alamäkeen mukkelismakkelis.
Uuskoski ei loukkaantunut. Hän on kerran uransa aikana katkaissut jalkansa jäädessään kelkan alle laskettelurinteessä Yllytyshullujen kuvauksissa.
Autotemput tehdään ajoneuvolla, jossa on jopa paremmat turvakaaret kuin kilpa-autoissa. Penkit ovat joustavat.
– Jos tulee kova mälli, ei mene selkä, kun penkki antaa vähän periksi.
Katsominen on pelottavinta
Yhä edelleen pieni jännitys kihelmöi aina ennen stunttia. Se kuuluu asiaan.
– Homma muuttuu vaaralliseksi, jos ei jännitä yhtään.
Televisio-ohjelmissa nähdyt auton rysäytykset suunnitellaan viimeisen päälle. Uuskoski kouluttaa temppua suorittamaan tulleet Possen ja Duudsonien vieraat huolellisesti. Stuntti perutaan, jos onnistuminen on epävarmaa.
Silti konkari pelkää tempun tekijän puolesta. Suoritukset ovat hurjia tavallisen ihmisen tekemiksi.
– Tunnen kovaa vastuuta siitä, ettei jollekin perheenäidille satu mitään. Mieluiten tekisin kaikki temput itse.
Uuskoski myöntää jännittävänsä myös tyttärensä Susanna Etholénin puolesta. Vaimo Anne ei tykännyt tyttären ryhtymisestä stunt-naiseksi. Hän ei käy katsomassa miehensä tai tyttärensä taidonnäytteitä.
Samoissa tapahtumissa esiintyessään isä ja tytär ovat seuranneet vierestä, kun toinen heistä rysäyttää autolla päin muita ajoneuvoja tai alas hyppyristä. Susanna Etholén on samaa mieltä kuin isänsä: pelkoa ei tunne, kun itse on ratissa.
– Mutta pienetkin temput pelottaa, kun näen iskän tekevän niitä.
Etholén sanoo, ettei hän lähtisi hyppäämään autolla alas hyppyrimäestä. Sitten hän on hetken hiljaa.
– Tai en tiedä. Ehkä voisin lähteäkin.
Temperamenttinen tytär hyppäsi mikroauton rattiin 10-vuotiaana. Uuskoski oli varikkotiimissä. Kerran autoon tuli kisassa vika, joka oli varikkotiimin syy.
– Suskilta tuli suoraa palautetta. Auton ilmanputsari lensi kovaa kohti, nauraa Uuskoski.
Kuinka kuuden lapsen äiti voi katkaista autoja?
Susanna Etholénin mukaan isä on rauhallinen hassuttelija. Omaperäinen ja hauska. Hän myöntää olevansa isäänsä kipakampi. Tytär ei pidä rallista, koska pätkät ajetaan useimmiten yksin. Hän haluaa kilpakumppanit radalle samaan aikaan.
– Olen rämäpäinen ratakettu. Minulla oli aina toisen auton renkaanjäljet mikroauton kyljessä, kun tungin radalla pieniin rakoihin.
Lapsuuden ja nuoruuden Klaukkalassa asunut Etholén kävi katsomassa isänsä näytöksiä jo pienenä.
Isän herättämä huomio tuntui oudolta.
– Tapahtumissa jengi sanoi, "mä haluan koskea Crazy Mikeä, tuolla se menee!" Ajattelin, että mitä te noin puhutte, sehän on mun iskä.
Etholénia ärsyttää, että hän on joutunut lapsesta asti selittelemään harrastustaan.
– Teininä ajattelin, että olisi paljon helpompaa olla mies. Olisin saanut rauhassa harrastaa autoja.
Ihmisten hämmästely lisääntyi, kun Etholén sai lapsia. Häneltä kysytään yhä säännöllisesti kuinka kuuden lapsen äiti voi tehdä auto-stuntteja.
– Se suututtaa. Iskältä kukaan ei kysy, miten hän voi tehdä stuntteja, vaikka hän on suurperheen isä ja isoisä.
Yritti rikkoa isän maailmanennätyksen
Isä ei houkutellut tytärtään samalle uralle, mutta ei hän estellytkään, kun Susanna Etholén parikymppisenä halusi mukaan stunt-hommiin. Silloin Uuskoski kiersi eri tapahtumissa Crazy Drivers Stunt Teamin mukana.
– Olin mukana ja ystävystyin muiden stunttien kanssa. Vinguin itseni auto-stuntteja tekevän Höyry-Kekkosen kyytiin, kun hän hyppäsi kuuden auton yli.
Kyydin jälkeen Etholénille jäi vahva tunne, että seuraavaksi hän haluaa olla itse ratissa.
Vuonna 2012 Susanna Etholén – silloin vielä nimeltään Uuskoski – yritti rikkoa isänsä maailmanennätyksen autodomino-tempussa, jossa pystyyn tuettuja autoja keilataan kumoon henkilöautolla.
Crazy Mike oli 15 vuotta aiemmin ajanut nurin kymmenen autoa. Tyttären tavoitteena oli kaataa neljätoista. Auto hajosi muutaman osuman jälkeen ja maailmanennätys jäi isän nimiin.
– Kaikki aistit terävöityvät. Siinä on vain sinä ja auto, sanoo Etholén.
Suvun perinne jatkuu
Susanna Etholén on isänsä Mauri Uuskosken mukana Possen kuvauksissa aina kun ehtii. Auto-stunteista hän on pitänyt taukoa muutaman vuoden.
Joitakin vuosia sitten Susanna ja hänen moottoripyörä-stuntteihin erikoistunut aviomiehensä Jaakko Etholén alkoivat pyörittää Jaguareihin ja Land Rovereihin erikoistunutta Jag-Finn autokorjaamoa Espoossa. Yrityksen lisäksi kiirettä riittää kuuden pojan kanssa. Nuorimmainen syntyi pari vuotta sitten.
Äiti oli opettajana, kun esikoinen Oskari ajoi tänä kesänä ajokortin 17-vuotiaana. Suvun perinteet auton ratissa saattavat jatkua.
– Osku sanoi ymmärtävänsä, miksi olen tehnyt stuntteja ja totesi, että olisi kiva hypätä autolla hyppyristä
Erityisen iloinen Etholén on siitä, että liikenteessä poika on yhtä tarkka ja rauhallinen kuin stunt-hommia tekevät äitinsä ja isoisänsä.
Suunnitteilla on kolmen sukupolven kilpailu auton kaatamisessa ensi kesänä, kun Oskari täyttää kahdeksantoista. Isoisällä, äidillä ja pojalla kullakin olisi erityisvarusteltu auto, jolla ajettaisiin hyppyriin vain toisen puolen renkailla.
– Hyppyri kippaa auton nurin ja se ajetaan katon kautta takaisin pyörilleen. Katsotaan kenen auto kestää kauimmin, nauraa Etholén.
Isä Mauri Uuskoski uskoo, että tytär palaa tekemään auto-stuntteja. Mutta vielä enemmän veri vetää radalle kilpa-auton rattiin. Etholén kaivaa aina joskus kassista vanhan kypäränsä, ajokenkänsä ja hanskat.
– Niiden haju tuo muistot radalta. Paras tuoksu maailmassa on kaksitahtipakokaasun haju.
Ennen radalle pääsyä hän joutuu lohduttautumaan rallikisojen tunnelmaa tuovien tuoksukynttilöiden avulla.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin klo 23:een asti.