Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

"Haluaisin olla ekologisempi, mutta en pysty" – Miia Laitinen lämmittää taloaan öljyllä ja potee siitä huonoa omaatuntoa

Hallitus kannustaa luopumaan öljylämmityksestä tarjoamalla avustuksia ja korottamalla veroja. Patistelu ei auta, jos rahat eivät riitä remonttiin.

Mia Laitinen pannuhuoneessa.
Miia Laitinen haluaisi eroon öljykattilastaan. Kuva: Esa Huuhko / Yle
Riina Kasurinen
Avaa Yle-sovelluksessa

1970-luvun tiilitalon makuuhuoneessa on viileää. Syysaurinko lämmittää muita huoneita, mutta varjoisassa makuuhuoneessa lämpötila on juuri se, mihin öljylämmitys on säädetty: 20 astetta. Alhaisesta lämpötilasta huolimatta sataneliöinen talo haukkaa öljyä 1000 litraa vuodessa.

Vaikka lämmitysjärjestelmä toimii, talon asukas Miia Laitinen haluaisi siitä eroon.

– On olemassa ekologisempiakin tapoja lämmittää kuin öljy. Yritän tehdä ympäristöystävällisiä ratkaisuja kaikessa, missä voin. Haluaisin olla tässäkin asiassa ekologisempi, mutta en pysty, Laitinen sanoo.

Hallituksen tavoitteena on, että 2030-luvun alussa Suomessa ei enää olisi öljylämmitteisiä omakotitaloja. Hallitus pyrkii tavoitteeseen paitsi avustuksilla, myös kiristämällä lämmitysöljyn verotusta.

Patistelusta huolimatta lämmitysremontti on monelle liian kallis.

Mikkeliläinen Miia Laitinen katsoo kotinsa sisälämpötilaa lämpömittarista.
Laitisen kodissa on lämpömittareita joka huoneessa. "Mummo halusi seurata lämpötilaa tarkasti", Laitinen sanoo. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Miia Laitinen on ammattia vaihtava aikuisopiskelija. Hän muutti asumaan nykyiseen taloonsa kolme vuotta sitten. Sitä ennen talossa asui Laitisen mummo, joka oli tarkka talon lämmityksestä. Huonelämpötila säädettiin alhaiseksi, jotta öljyä säästyisi.

Laitinen ei ole nostanut lämpötilaa. Hän potee huonoa omaatuntoa siitä, että lämmittää öljyllä ja haluaisi vaihtaa lämmitysjärjestelmän vesi-ilmalämpöpumppuun. Se on kuitenkin vain haave, sillä kukkaron nyörit eivät meinaa nykyiselläänkään venyä elämiseen.

Energianeuvontaa antavan Motivan arvion mukaan vesi-ilmalämpöön vaihtaminen maksaisi sataneliöiseen taloon 9000-15 000 euroa.

– En pystyisi mitenkään lyhentämään lainaa. Koska en maksa vuokraa, en saa asumislisääkään, sillä Kela ei hyväksy asumismenoikseni lämmitys- ja vakuutusmaksuja, Laitinen sanoo.

Omakotiasujia patistellaan ilmastotalkoisiin, vaikka polttoöljyä palaa muuallakin

Suomessa on tällä hetkellä noin 150 000 öljylämmitteistä omakotitaloa. Se on kymmenen prosenttia kaikista omakotitaloista. Lämmitysenergia Yhdistyksen arvion mukaan jo yksi tehdas voi käyttää enemmän energiaa kuin kaikki öljylämmitteiset talot yhteensä.

Silti hallitus patistelee juuri omakotiasujia ilmastotalkoisiin.

Graaffi eri lämmitysmuodoista omakotitaloissa
Nämä lämmitystavat ovat pääasiallisia tai toissijaisia lämmitysmuotoja suomalaisissa kodeissa Rakennustutkimuksen kyselyn mukaan. Kuva: Yle/Riikka Tähtinen

Ympäristöministeriön rakennusneuvos Pekka Kalliomäen mukaan kotien öljylämmityksen aiheuttamat päästöt ovat merkittäviä. Raskaan ja kevyen polttoöljyn päästöistä lähes kolmannes on peräisin rakennusten lämmityksestä. Polttoöljyä käyttävät myös esimerkiksi raskas liikenne ja työkoneet, mutta niiden polttoaineen vaihtaminen olisi vaikeaa.

– Esimerkiksi työkoneet eivät vielä toistaiseksi toimi akuilla, eikä biopolttoaineita vielä ole. Sen sijaan rakennusten lämmittämiseen on jo olemassa ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja, Kalliomäki sanoo.

Lämmitysenergia Yhdistyksen arvion mukaan öljylämmitteisten talojen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat noin kaksi prosenttia Suomen kokonaispäästöistä.

Öljystä luopumiseen voi saada avustusta

Öljylämmitysjärjestelmät alkavat olla keskimäärin käyttöikänsä loppupäässä. Öljylämmityksestä on luopunut viime vuosina 5000 kotitaloutta vuosittain. Nyt määrä halutaan nostaa ainakin kymmeneen tuhanteen luopujaan vuodessa, jotta öljylämmitykselle voidaan sanoa hyvästit vuonna 2035.

Syyskuun alusta alkaen ely-keskuksesta on voinut saada avustusta öljylämmityksestä luopumiseen jopa 4000 euroa. Motivan arvioiden mukaan lämmitysremontti maksaa 8400–25 000 euroa. Tuoretta avustusta on haettu vilkkaasti ja pankeista kerrotaan lämmitysremonttilainojen kysynnän kasvaneen.

Vaihtaminen vesi-ilmalämpöpumppuun pienentäisi Miia Laitisen lämmityskuluja. Hänellä pitäisi kuitenkin ensin olla rahaa, jotta hän voisi säästää sitä.

– En usko, että minulle myönnettäisiin lainaa mistään pankista. Opintolainaa olen jo ottanut, mutta se menee elämiseen.

Yleensä lämmitysremontti pienentää asukkaan menoja ja nostaa kiinteistön arvoa. Kysely pankkeihin kertoo kuitenkin, ettei lämmistyremonttiin saa lainaa sen helpommin kuin mihinkään muuhunkaan. Kaikki pankit eivät edes kysy, mihin tarkoitukseen lainaa otetaan, sillä lainansaanti perustuu joka tapauksessa asiakkaan maksukykyyn.

Mikkeliläinen Miia Laitinen tutkii öljylämmityslaskuaan.
Laitisen öljylaskut ovat öljyn hinnasta riippuen tuhannen euron molemmin puolin vuodessa. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Öljyllä lämmittämisen hinta nousee vielä tämän vaalikauden aikana, kun hallitus kiristää lämmitysöljyn verotusta. Suuri osa öljylämmittäjistä kuuluu alimpiin tuloluokkiin, kuten eläkeläisiin.

– Seuraamme nyt herkällä korvalla, millaisilla keinoilla pienituloisia voisi auttaa luopumaan öljystä. Mutta suunta on nyt tämä. Jos ilmastonmuutoksen kanssa aiotaan pärjätä, ei muuta mahdollisuutta ole, rakennusneuvos Pekka Kalliomäki ympäristöministeriöstä sanoo.

Laitisen mielestä on hyvä, että öljylämmityksen vaihtoehtoja pidetään esillä. Hänestä olisi kuitenkin syytä tiedostaa, että Suomessa on paljon pienituloisia, joiden mahdollisuuksia remonttiin eivät muuta avustukset eivätkä veronkorotukset.

– Niin kauan kuin opiskelen, en pysty tekemään remonttia mitenkään. Jos veroja korotetaan, pitää vain maksaa öljystä enemmän ja elää kituutellen.

Suosittelemme