Syyttäjän mielestä Kuopion kouluhyökkääjä ymmärsi tekonsa vääryyden ja pystyi säätelemään käytöstään, ja hänet on tuomittava elinkautiseen vankeusrangaistukseen.
Aluesyyttäjä Antti Kolehmainen otti kantaa tekijän mielentilaan loppulausunnossaan Pohjois-Savon käräjäoikeudessa tänään torstaina.
– Syyttäjän käsityksen mukaan hyökkääjällä on ollut kyky säädellä käyttäytymistään, ja hän on ymmärtänyt mitä hän tekee, sanoi aluesyyttäjä Kolehmainen.
Puolustuksen mielestä mies oli tekoaikaan alentuneesti syyntakeinen, minkä takia hänelle pitäisi määrätä lievempi rangaistus. Puolustusasianajaja Matti Niiranen kommentoi hyökkääjän mielentilaa syytetyn pyynnöstä suljetuin ovin eli ilman yleisöä ja mediaa.
– Rangaistus tulisi elinkauden sijaan mitata vuosissa, mutta ymmärrämme, että ajanjakso olisi joka tapauksessa yli kymmenen vuotta, Niiranen totesi.
Osasta avustajien loppulausunnoista sai käsityksen, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnon mukaan mies olisi ollut tekoaikaan syyntakeinen.
Kysymys tekijän mielentilasta on jutussa keskeinen. 25-vuotiaalle syytetylle tehtiin mielentilatutkimus esitutkinnan aikana. Tutkimus ja sen tulokset ovat salaisia ja käräjäoikeus käsitteli niitä suljetuin ovin eilen.
Se, miten oikeus arvioi tutkimustulosta, tulee julki vasta myöhemmin annettavassa tuomiossa.
25-vuotiaalle kuopiolaismiehelle luettiin viime viikon tiistaina syytteet muun muassa murhasta ja 20 murhan yrityksestä.
Nuori ukrainalainen nainen kuoli ja hyökkääjän lisäksi yhdeksän ihmistä haavoittui tai loukkaantui, kun syytetty hyökkäsi pitkän miekan kanssa opettajien ja opiskelutoveriensa kimppuun. Isku tapahtui viime vuonna lokakuun ensimmäinen päivä Savon ammattiopiston luokkahuoneessa kauppakeskus Hermanin tiloissa.
Syyttäjä: Oli sattumanvaraista, kuka selvisi hyökkäyksestä hengissä
Aluesyyttäjä Antti Kolehmainen korosti loppulausunnossaan teon suunnitelmallisuutta ja syytetyn vakaata pyrkimystä tappaa mahdollisimman monta ihmistä. Esimerkiksi tekopaikaksi valikoitui atk-luokka, koska sieltä on vaikeampi paeta kuin tavallisesta luokasta.
– Murhatun osalta tilanne on ollut kuin kauhuelokuvasta. Niin se on varmasti ollut myös muiden luokassa olleiden näkökulmasta, Kolehmainen totesi.
Kolehmaisen mukaan on ollut sattumanvaraista, kuka on selvinnyt hyökkäyksestä hengissä tai kokonaan ilman vammoja. Syyttäjä katsoi, että uhrien vammat huomioiden on ihme, ettei kuolonuhreja tullut enempää.
– Se, kuka on onnistunut ohittamaan Marinin loukkaantumatta tai uskaltautunut puolustautua vaikkapa tuolilla, on ollut sattumaa.
Puolustus: valtaosa syytteistä hylättävä kokonaan
Puolustusasianajaja Matti Niirasen mukaan syytetty myöntää murhan ja kolme murhan yritystä. Muissa murhan yrityksissä puolustus hakee lievempää rikosnimikettä tai syytteiden hylkäämistä kokonaan.
Miekaniskuista luokkahuoneessa lievemmin vammautuneiden osalta puolustus myöntää vain törkeän pahoinpitelyn, koska vammat eivät olleet hengenvaarallisia.
Ilman vammoja selvinneiden osalta puolustuksen mielestä kyseessä ei voi olla murhan yritys, koska heihin ei kohdistettu väkivaltaa. Myös toissijainen vaatimus henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta pitäisi puolustuksen mukaan hylätä.
Mies osoitti katumusta vasta oikeudessa
Hyökkääjää itseään kuultiin oikeudessa maanantaina.
Hän myönsi suunnitelleensa tekoaan loppuvuodesta 2017 lähtien. Hyökkääjä kertoi oikeudessa, että ennen tekoa hänellä oli mennyt huonosti ja hän oli kokenut elämän epäreiluna.
Mies ei poliisikuulusteluissa ilmaissut katumusta, mutta muutti oikeudenkäynnissä kertomustaan tältä osin. Uhrien avustajat eivät usko, että katumus on aitoa.
– Mikään hänen (syytetyn) habituksessaan, kehon kielessään ei tue tätä tunnustusta. Hän on suunnitellut, punninnut ja harkinnut, sanoi kuolonuhrin äitiä edustava Valentina Schnider.
Samaa sanoi useampaa uhria edustava asianajaja Emilia Vuolle.
– Katumus on täysin epäuskottavaa. Jos päädytään siihen, että hän oli alentuneesti syyntakeinen, hänet pitäisi silti tuomita elinkautiseen. Ei ole poissuljettua, että tällaista voisi tapahtua uudelleen, Vuolle sanoi.
Hyökkäyksen asianomistajien osalta keskusteltiin myös kärsimyskorvausten oikeasta määrästä. Uhrien asianajajat korostivat muun muassa hyökkääjän teosta uhreille aiheutuneita, yhä jatkuvia pelkotiloja tai muita traumoja.
– Hänellä (päämiehelläni) on ollut vakavia oireita tapahtumasta lähtien. Ei tarvita kuin iso mies verkkareissa niin seurauksena on itkukohtaus, asianajaja Vuolle kertoi yhden hyökkäyksen uhrin tilanteesta.
Tuomio annetaan myöhemmin
Hyökkääjää syytetään myös tuhotyöstä, törkeän pahoinpitelyn yrityksestä ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.
Virkamiehen väkivaltaisessa vastustamisessa on kyse miestä pysäyttämään tulleiden poliisien vastustamisesta. Hyökkääjän syytetään myös yrittäneen murhata yhden poliiseista, kun syytetty löi poliisia miekalla.
Puolustuksen mukaan syyte poliisin murhan yrityksestä on hylättävä, kun ottaa huomioon poliisin mukana olleen tulivoiman ja suojavarusteet.
Tuhotyössä hyökkääjä sytytti luokkahuoneessa tulipalon, joka aiheutti vahinkoja kiinteistölle ja Savon ammattioppilaitoksen omaisuudelle. Puolustuksen mukaan hyökkääjä tulisi kuitenkin tuomita vain vahingonteosta, koska vahinkojen rahallinen arvo jäi pienehköksi.
Vaikka tuli ei päässyt leviämään luokkahuoneen ulkopuolelle, Hermanin kiinteistöyhtiölle koitui tulipalosta yli 100 000 euron kustannukset. Vakuutusyhtiö on korvannut tästä valtaosan.
Savon ammattiopistolle koitui tärveltyneen omaisuuden lisäksi kuluja muun muassa uusien väistötilojen järjestämisestä. Myös kauppakeskuksen muut toimijat kärsivät välillisiä vahinkoja, koska keskus jouduttiin sulkemaan pariksi päiväksi kokonaan.
Syyte törkeän pahoinpitelyn yrityksestä koskee tilannetta, jossa hyökkääjä yritti ampua kiinteistön virastomestaria ilmapistoolilla. Teko jäi yritykseksi, koska aseen paineilmasäiliö ei ollut kunnolla kiinni.
Puolustuksen mielestä kyseessä oli vain perusmuotoinen pahoinpitelyn yritys muun muassa siksi, että ase ei ollut erityisen tehokas ilma-aseeksi.
Käräjäoikeus antaa tuomionsa perjantaina 13. marraskuuta.
Lue myös: