Ohjeistakaa steriloimaan, kontrolloikaa, kannustakaa ehkäisyyn.
Rankaiskaa rikkureita.
Täyttäkää tavoitteet.
Kehotukset ovat kiinalaisviranomaisten ohjeistuksista, joissa kerrotaan, miten perhesuunnittelua tulee hoitaa Xinjiangin maakunnassa Kiinan länsiosissa. Ne on poimittu elokuussa julkaistusta raportista (siirryt toiseen palveluun). Siinä kuvataan Kiinan johdon suunnitelmia alueella asuvien uiguurimuslimien syntyvyyden hillitsemiseksi.
Keinoja ei juuri kaihdeta. Raportin mukaan käytössä ovat niin naisten joukkosterilisaatiot kuin pakottaminen ehkäisykierukan käyttöön.
Kaikesta tästä on kuultu myös todistajilta.
– Ajoimme kylästä kylään ja kokosimme naiset yhteen. Nuorille asennettiin ehkäisyväline, raskaana oleville tehtiin abortti ja sen jälkeen sterilisaatio, kertoi henkilöllisyytensä salassa pitänyt kiinalaislääkäri brittiläisen ITV-kanavan haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) syyskuussa.
Nainen kertoo tehneensä uiguurinaisille satoja vastaavia operaatioita. Hän myös sanoo nähneensä ainakin kerran, kun vauva heitettiin elävänä roskiin.
Vastaavista kokemuksista ovat kertoneet myös useat Kiinasta paenneet uiguurinaiset. Monet heistä ovat olleet Kiinan rakentamilla jättimäisillä leireillä, joihin on suljettu jo miljoona ihmistä.
Washington Postille puhunut (siirryt toiseen palveluun) Zumrat Dawut antoi steriloida itsensä sen jälkeen, kun hänet uhattiin muuten sulkea vankileirille. Rakhima Senbaylle asennettiin leirillä ehkäisykierukka (siirryt toiseen palveluun) vasten hänen tahtoaan. Mihrigul Tursun kertoi uutistoimisto AP:lle (siirryt toiseen palveluun) lääkkeistä ja pistoksista, joita hänelle ja muille naisille annettiin leireillä. Sen jälkeen monen naisen kuukautiskierto loppui.
Kesällä julkaistu raportti osoittaa, että kyse on usean vuoden ajan jatkuneesta laajamittaisesta toiminnasta, jolla Kiina on pyrkinyt hillitsemään uiguurien syntyvyyttä. Kiinan 1,4 miljardin ihmisen väestöstä yli 90 prosenttia on han-kiinalaisia. Uiguureja Kiinassa asuu noin 12 miljoonaa.
Nyt päämäärä on tehdä vähemmistöstä yhä vähäisempi.
Tilastojen mukaan siinä on myös onnistuttu. Aiemmin Xinjiangin väkiluku kasvoi nopeammin kuin muualla Kiinassa, nyt kasvukäyrä on romahtanut.
Raportin on koonnut ja toimittanut tunnettu saksalainen Xinjiang-tutkija Adrian Zenz. Hän on kartoittanut kasapäin kiinalaisasiakirjoja, jotka ovat avoimesti saatavilla internetissä.
Zenz toimii muun muassa Victims of Communism Memorial -säätiön tutkijana ja on tuttu kasvo kansainvälisiltä uutiskanavilta. Kun pitää saada selityksiä Xinjiangin tapahtumiin, soitetaan Zenzille. Nyt hän vastaa videopuheluun Yhdysvalloissa, missä hän parhaillaan työskentelee.
Zenz kertoo, että hän halusi löytää syyn uiguurialueiden väestönkasvun ja syntyvyyslukujen äkilliselle muutokselle. Dokumentteja selatessa Kiinan toiminnan järjestelmällisyys alkoi paljastua.
– Keskeisiä olivat kaksi asiakirjaa, joissa todettiin, että viime vuonna eräällä uiguurialueella tavoitteena oli steriloida 14 ja toisella 34 prosenttia synnytysikäisistä naisista, Zenz sanoo.
On kysyttävä suoraan: Vaikuttaa siltä, että Kiina yrittää tosissaan päästä eroon uiguureista. Onko näin?
– Ei siihen tapaan, mitä Hitler yritti tehdä juutalaisille. Eihän olisi kovin vaikeaa vain ampua kaikki, jos niin haluttaisiin tehdä, Zenz sanoo.
Zenzin mukaan Kiinan ajatus on hyvin erilainen kuin Adolf Hitlerin johtamassa natsi-Saksassa, jonka tavoitteena oli juutalaisten lopullinen tuho joukkomurhalla. Kiinan johdon tavoite ei ole päästä eroon uiguureista vaan sulauttaa heidät valtaväestöön.
Uiguurien pitäisi sopeutua, totella isäntiään, Zenz muotoilee. Kulttuuri jäisi koristeeksi, ei elämäntavaksi.
Mutta tavoite on ollut vaikeaa toteuttaa, Zenz sanoo.
Muutama vuosi sitten Kiinaa johtava kommunistinen puolue alkoi siirtää uiguureja jättimäisille leireille. Zenzin ja muiden tutkijoiden arvion mukaan niille on suljettu yli miljoona uiguurimuslimia ja muita vähemmistöihin kuuluvia.
Kiinan johdon mukaan leireillä on kyse uiguurien uudelleenkoulutuksesta. Tutkijat, toimittajat ja leireillä olleet puhuvat vankiloista tai keskitysleireistä.
– Käynnissä on kulttuurinen ja demografinen kansanmurha. On selvää, että ihmisiä kuolee tämän seurauksena, Zenz sanoo.
Väitettä tukevat kiinalaislähteistä vuodetut todisteet (siirryt toiseen palveluun) ja leireiltä pois päässeiden tarinat. Monet kertovat henkisestä ja fyysisestä kidutuksesta. Kesällä huomiota herätti lennokilla kuvattu video (siirryt toiseen palveluun), jossa poliisi siirtää silmät sidottuna olevia uiguurivankeja juna-asemalla.
Syyskuussa jättimäisestä vankileiriverkostosta saatiin jälleen uutta tietoa. Australialainen tutkimusinstituutti kertoi selvittäneensä (siirryt toiseen palveluun), että vuoden aikana kymmeniä leirejä on laajennettu. Kaikkiaan se löysi satelliittikuvista 380 leiriä tai vankilaa.
Vielä viime vuoden lopussa Kiina väitti, että kaikki leireillä olleet olisivat “valmistuneet”.
Myös yhdysvaltalaismedia Buzzfeed (siirryt toiseen palveluun) kertoi löytäneensä Xinjiangista uusia vankilaa muistuttavia rakennuksia. Paikat löytyivät, kun Buzzfeed kävi läpi kiinalaisten satelliittikuvien aukkoja. Kiinalaiskartoilla laitosten kohdat oli peitetty, mutta esimerkiksi Googlen kuvissa alueet ovat näkyvissä.
Virallinen Kiina on kiistänyt kaiken.
Zenz on ollut mukana paljastustyössä, joka on auttanut ymmärtämään, mitä leireillä tapahtuu. Leirit muistuttavat vankiloita, ja niissä ihmisistä kitkekään kieli, uskonto, identiteetti ja kulttuurinen tausta. Tilalle istutetaan kiinalaisuutta.
Syyksi leirille päätymiseen voi riittää passin hankkiminen tai rukoilu.
Tai se, että saa liian monta lasta.
“Opastakaa joukoittain maanviljelijöitä ja paimenia tekemään suuressa määrin ja spontaanisti perhesuunnitteluun liittyvä sterilisaatio. Edistäkää ilmaista ehkäisyä leikkauksen avulla ja kontrolloikaa väestönkasvua tehokkaasti.”
Ote on Zenzin raportista – ja alun perin Kizilsun prefektuurin asiakirjoista vuodelta 2018. Ohjeet perhesuunnitteluviranomaisille ovat selvät: kannustakaa naisia sterilisaatioon. Zenz löysi kiinalaisdokumenteista lukuisia vastaavia esimerkkejä.
Esimerkiksi Hotanin kaupungissa vuoden 2019 päämääränä oli tehdä 14 872 sterilisaatiota. Asiakirjoissa todetaan, että kyse on “tavoitteesta”, joka pitää saavuttaa.
Mittakaava on pysäyttävä: Hotanin asukasluku on viimeisten tilastojen mukaan reilut 300 000 ihmistä. Jos väestöstä karkeasti ottaen puolet on naisia, tarkoitus olisi steriloida joka kymmenes nainen pelkässä vuodessa.
Tämä näkyy myös tilastoissa. Koko Kiinassa sterilisaatioiden määrä on laskenut, mutta Xinjiangissa ne ovat olleet jyrkässä kasvussa.
Erään toisen dokumentin mukaan tavoitteena oli, että Xinjiangin maaseudun tietyillä alueilla 80 prosenttia naisista olisi “pitkäkestoisen ehkäisyn” piirissä.
Ohjeistuksen mukaan asiaa ei saa jättää perheen omalle vastuulle.
Ehkäisyn käyttö oli tarkoitus varmistaa neljä kertaa vuodessa tehtävillä tarkastuksilla, joissa selvitettäisiin, onko kierukka yhä paikoillaan. Lisäksi tehtäisiin kuukausittaisia kotikäyntejä ja vaadittaisiin raskaustesti kahden viikon välein. Raportin mukaan vähemmistöille mikään tästä ei ole vapaaehtoista.
Vaikuttaa myös siltä, että määräyksiä on toteltu. Vuonna 2018 Kiinassa käytetyistä ehkäisykierukoista 80 prosenttia asennettiin Xinjiangin naisille. Maakunnassa asuu 1,8 prosenttia kiinalaisista.
Kiina on kaatanut Xinjiangin “perhesuunnitteluohjelmaan” satoja miljoonia euroja. Operaatioiden ohella rahaa on käytetty muun muassa kannusteena, jotta perheet jättäisivät kolmannen lapsen hankkimatta.
Valtion ohjailema perhesuunnittelu ei tietenkään ole Kiinassa uutta.
1980-luvun alussa alkaneen yhden lapsen politiikan aikana perheiden lapsilukua valvottiin tiukasti. Keinoina olivat pakkoabortit, sterilisaatiot ja ehkäisyyn pakottaminen.
Nykyisin Kiinan johto kannustaa han-kiinalaista valtaväestöä kahden lapsen hankintaan, mutta uiguurivähemmistön suhteen on tapahtunut täyskäännös.
Läpi yhden lapsen politiikan vähemmistöillä oli lupa tehdä yksi lapsi enemmän kuin valtaväestöllä. Se tarkoitti kahta lasta kaupungeissa, kolmea maaseudulla. Tämä sääntö on voimassa yhä.
Mutta Zenzin tutkimusten mukaan Xinjiangin ehkäisykampanjat ovat paikoin koskeneet myös perheitä, joissa laillinen lapsiluku ei ole täynnä. Kuvaavaa on, että ainakin yhdellä paikkakunnalla tämän vuoden syntyvyystavoitteeksi asetettiin lähes nolla.
Huomattava muutos on tapahtunut myös siinä, miten uiguuriperheet selviävät perhesuunnittelusäädösten vastaisista rikkeestä. Kun ennen ylimääräisistä lapsista maksettiin usein yksinkertaisesti sakko, nyt siitä voidaan rangaista keskitysleirillä.
Kiinan johdon mielestä puheet keskitysleireistä ovat täyttä valhetta ja johtuvat Kiinan vastaisista asenteista.
Kiinalaiset tiedotusvälineet (siirryt toiseen palveluun) ovat leimanneet Zenzin huijariksi, jolla on agenda Kiinaa vastaan ja äärikristitty tausta.
Kritiikissä korostetaan usein, että Zenzin Xinjiang-artikkeleissa esitetään vain epämääräisiä arvioita tai päätelmiä. Tietojen varmistaminen paikan päällä olisi kuitenkin mahdotonta, sillä Kiina ei päästä tutkijoita tekemään kenttätyötä rauhassa.
Zenz itse sanoo löytäneensä rauhan, vaikka onkin joutunut Kiinan silmätikuksi.
– Tein harkitun päätöksen. Tiedän mihin ryhdyin, ainakin tavallaan, hän hymähtää.
Zenzistä ei pitänyt tulla ihmisoikeustutkijaa, mutta kun hän törmäsi tietoihin Xinjiangin tapahtumista, paluuta ei enää ollut. Tiedot oli saatava julki.
– On suoraan sanottuna vaikea ymmärtää niitä, jotka eivät näin tekisi.
Zenzin mielestä uiguurien tilanne saa aivan liian vähän kansainvälistä huomiota. Yhdysvallat on viimein asettanut pakotteita, mutta ulkomaat eivät ole tehneet tarpeeksi, hän sanoo.
Syynä on hänen mukaansa talous. Kiinaa ei uskalleta uhmata, koska sillä on liikaa rahaa. Kaikki haluavat tehdä kauppaa Kiinan kanssa.
Zenz ei tyydy selitykseen.
– Pohjimmiltaan kyse on kansainvälisen eliitin vakavasta moraalin puutteesta.
Hän itse uskoo ruohonjuuritason toimintaan. Uiguurien pakkotyöllä keräämää puuvillaa voi boikotoida (siirryt toiseen palveluun). Uiguureita voi auttaa myös erilaisten järjestöjen kautta.
Entä mitä Xinjiangissa tapahtuu seuraavaksi?
Se on pelottava kysymys, Zenz sanoo.
Huolestuttavaa on, että koronapandemia on antanut Kiinalle mahdollisuuden toimia yhä salatummin. Kesällä kaikki lennot maakuntaan peruttiin ja ihmiset määrättiin pysymään kotona. Sosiaalisessa mediassa levisi videoita, joissa ihmisiä oli kahlittu käsiraudoilla rakennuksiin (siirryt toiseen palveluun).
Kiinan mukaan eristyksen syynä oli pandemian ehkäisy, mutta arvostelua on herättänyt, että toimet jatkuivat pitkään sen jälkeen, kun epidemia oli jo saatu alueella kuriin.
– Virus on eristänyt Xinjiangia entisestään, mikä antaa Pekingille tilaisuuden ottaa käyttöön yhä julmempia keinoja. Sen avulla voidaan myös perustella yhä tiukempaa valvontaa, Zenz arvioi.
Hän toivoo, että Pekingin valtaapitäville riittää se, mitä tapahtuu jo nyt.
– Tärkein taistelu käydään seuraavasta sukupolvesta. Se on käynnissä kouluissa, joissa lapset pakotetaan puhumaan pelkkää kiinaa myös tuntien ulkopuolella.
Tätä taistelua ei käydä yksin Xinjiangissa.
Uiguurit ovat Kiinan suurin vähemmistö, ja Tiibetin tilanne on kenties kuuluisin, mutta vähemmistöjä pidetään silmällä muuallakin Kiinassa.
Viime aikoina huomiota on herättänyt Sisä-Mongolian tilanne. Maakunta sijaitsee Pohjois-Kiinassa Mongolian rajalla ja siellä asuu noin neljä miljoonaa mongolivähemmistöön kuuluvaa kiinalaista.
Koulujen alkaessa tuhannet ihmiset nousivat vastustamaan päätöstä, jonka mukaan kiinan kielen käyttöä koulussa pitäisi lisätä. Uuden lain mukaan mongolin kieltä saa yhä opettaa, mutta muiden aineiden opetuksessa on tarkoitus hiljalleen siirtyä mandariininkiinaan.
Mielenosoitukset tukahdutettiin ja niihin osallistuneita vanhempia uhkailtiin muun muassa työpaikan menetyksellä. Laki pysyi voimassa.
Tutkijat ovat huomauttaneet, että myös Xinjiangissa puuttuminen äidinkieleen oli yksi ensimmäisistä askelista kohti laajamittaista sortoa.
Kiinan kommunistisen puolueen mielestä kyse ei tietenkään ole vähemmistöjen kaltoinkohtelusta vaan harmoniasta ja etnisestä yhdenmukaisuudesta.
Se on ainoa tie onneen, kuuluu Kiinan mantra.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 29. syyskuuta kello 22 asti.
Lue lisää:
“Ilman lapsia ei ole toivoa” – Kiinassa elää yli miljoona perhettä, joiden ainoa lapsi on kuollut