Kiinasta vuodettu laaja kansainvälinen henkilörekisteri on tasoltaan kirjava ja sekava, mutta kiinnostavaa onkin, miksi tulos on tällainen. Tätä aletaan nyt selvittää eri puolilla maailmaa ja ainakin niissä maissa, joiden kansalaisia listalla on. Suomalaisia on nimetty 799.
– Millä termeillä ihmisiä eri puolilta maailmaa on haettu eli mitä tietoa on haluttu koota, kysyy väitöskirjatutkija Matti Puranen Jyväskylän yliopistosta.
Purasen ja kahden muun suomalaisen Kiina-tutkijan mukaan jokin taho on tehnyt tilauksen rekisterin keräämisestä. Tekoäly ja botit on laitettu liikkeelle ja tuloksena oli 2,4 miljoonan nimen lista.
Tiedot paljastaneen Australian yleisradioyhtiön ABC:n mukaan tietokannan koonneella Zhenhua Data-yhtiöllä on yhteyksiä Kiinan hallintoon ja armeijaan.
Tutkija Matti Purasen mukaan Zhenhua Data -yhtiö on Kiinassa melko pieni toimija ja työn tulos viittaa jopa amatöörimäisyyteen.
Yhtiön verkkosivut katosivat heti,kun tietovuoto paljastui. Puranen pystyi kuitenkin palauttamaan yhtiön etusivun viime vuodelta. (siirryt toiseen palveluun) Sen mukaan 'yhtiö on nuori ja tavoitteena on koota tietoja Kiinan kansan nousun tueksi'.
Isänmaalliset kuvaukset ovat tyypillisiä minkä hyvänsä kiinalaisyrityksen viesteissä.
– Tieto muuttuu mielenkiintoiseksi, jos pystymme selvittämään, minkälaisia yhteyksiä ihmisten ja organisaatoiden välille on yritetty rakentaa.
Näin voi selvitä tietoja, mihin Kiinan tiedustelu laajemmin tähtää ja minkälaisia metodeja he käyttävät. Kiinnostavaa on esimerkiksi, miksi Kiinan tiedustelu on kiinnostunut rikollisista? Onko rikollisia tarkoitus käyttää tiedustelutoimintaan vai jopa konfliktin eskaloituessa suorempaan toimintaan, pohtii Puranen.
Väitoskirjatutkija Matti Puranen muistuttaa, että tietovuodot Kiinasta ovat viime vuosina, siis presidentti Xi Jinpingin aikana, kasvaneet.
Todella suuret vuodot viime vuoden lopussa ja tämän vuoden helmikuussa koskivat uiguurien asemaa Xinjiangin maakunnassa Länsi-Kiinassa.
Niin ikään helmikuussa paljastui sisäpiiritietoa korona-viruksen leviämisestä (siirryt toiseen palveluun) (englanninkielinen artikkeli).
'Kiinan keinot kerätä tietoa poikkeavat muista'
Kiinan strategisen ajattelun perinne on erilainen muuhun maailmaan verrattuina, sanoo Kiinan yhteiskunnan tuntija, professori Matti Nojonen Lapin yliopistosta.
Nojonen tarkoittaa, että kiinalaiset suosivat epäsuoraa toimintaa. He ohjaavat ja muokkaavat pikkuhiljaa toiminnan kenttää ja rakentavat itselleen otollisen tilaisuuden, jonka avulla he voivat kääntää tilanteen edukseen.
Suurvallat haluavat maailman uskovan heidän hyväntahtoisuuteensa ja paljastukset harmaalla alueella tapahtuvasta toiminnasta ovat vaikeita.
– Emme tiedä, millä perusteilla ja korvauksilla tietoja hankkivat tahot toimivat. Listalla on politiikkoja ja heidän perheenjäseniään, mutta myös sattumanvaraisesti valikoituja henkilöitä, sanoo Nojonen.
Nojonen arvioi, että toisistaan riippumattoman joukon henkilöinformaatiota voisi hyödyntää disinformaatiokampanjoissa, joilla pyritään aiheuttamaan hämmennystä. Näin voi ohjata ihmisiä toimimaan tietyllä tavalla.
Nojonen jättää arvailujen varaan, kuinka ja miksi Kiinasta tuli julki tällainen nimilistapaketti.
Syitä voi olla monia, esimerkiksi se, että jonkun omatunto on alkanut kolkuttaa ja hän on päättänyt toimia näin.
– On toki mahdollista, että NSA (Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusvirasto) on onnistunut sieppaamaan listan kiinalaisilta ja toimittanut sen amerikkalaisprofessori Christopher Baldingille. Näin olisi aiheutettu hämminkiä Kiinan tiedustelupalvelun sisällä, pohtii Nojonen.
Nojonen muistuttaa, että Kiinasta on tulossa yhä voimakkaammin muiden suurvaltojen kaltainen toimija, jolla on jo omia globaaleja turvallisuuspalveluja tarjoavia yrityksiä.
'Kiina voi tarvita rekisteriä tarkkaillakseen ulkomaalaisia Kiinassa'
Kansainvälisen politiikan professori Juha Vuori Tampereen yliopistosta nostaa esille yleisiä syitä, miksi henkilörekisteriä tarvittaisiin Kiinan sisällä.
– Kiinassa(kin) on ulkomaiden kansalaisia sisältäviä turvallisuusrekisterejä, joiden perusteella esimerkiksi arvioidaan, voidaanko heille myöntää pääsy maahan ja kuinka kattavaa valvontaa heihin maassa ollessaan kohdistetaan.
Vuori toteaa myös, että valtioiden tiedustelupalvelut keräävät julkisia tietoja henkilöistä, joihin kannattaisi vaikuttaa oman valtiojohdon etujen mukaisesti.
– Sosiaalisen median aikakautena vaikutuskeinot ovat helpottuneet. Kun kerää tietoja yksilöistä ja heidän verkostoistaan, niihin on helpompi liittyä ja luoda vaikka uskottavia valeprofiileja, Vuori selittää.
Myös professori Vuori muistuttaa, että muuallakin tietojen kerääminen voidaan ulkoistaa yrityksille. Näin teki esimerkiksi brittiläinen Cambridge Analytica (siirryt toiseen palveluun) Yhdysvaltain vaaleissa 2016, kun se keräsi tietoja presidenttiehdokas Donald Trumpin hyväksi.
Lisää aiheesta: