Helsingin yliopiston työelämäprofessorin Vesa Vihriälän työryhmä esitti viime keväänä hallitukselle lääkkeet, joilla Suomen talous selviää koronakriisistä.
Raportin mukaan Suomella saattaa olla edessä jopa talouden menetetty vuosikymmen, ellei koronakriisiä saada kunnolla haltuun. Siksi tarvitaan ensin rankkaa talouden elvytystä ja sen jälkeen kovia sopeutustoimia.
Tuon raportin pohjalta Vesa Vihriälä arvioi nyt Ylelle hallituksen tänään keskiviikkona julkistamaa budjettiesitystä.
– Jo keväällä näimme, että tämä ja myös ensi vuosi tulevat olemaan merkittävän alijäämäisiä. On hyvä, että budjetissa laitetaan paljon paukkuja siihen, että koronakriisi saadaan hallintaan esimerkiksi testauksen kautta, Vihriälä sanoo.
Suomen velkaantumisesta ei ole syytä kantaa huolta tänä vuonna – eikä vielä ensi vuonnakaan, vaikka velan määrä kasvaa yli kymmenen miljardia. Mutta mitä tapahtuu sen jälkeen, sitä olisi syytä pohtia jo nyt.
– Saadaanko Suomen talous oikenemaan keskipitkällä aikajänteellä. Siihen ei tänään julkistetussa kestävyystiekartassa ole mielestäni askelmerkkejä.
Kartasta puuttuu konkretiaa
Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan tarvittaisiin noin viiden miljardin euron tehostustoimet tai säästöt, jotta valtion velka tasaantuisi 2020-luvun loppuun mennessä.
Kestävyystiekartassa on kuvattu, että kaksi miljardia hoituisi sillä, että työllisyys kohenisi 80 000 henkilöllä. Loppu saataisiin kutakuinkin kasaan sote-uudistuksella, julkisen talouden digiloikalla ja talouskasvun edellytysten vahvistamisella.
Vesa Vihriälän mukaan kartta ja budjetti eivät kuitenkaan kerro käytännön toimia.
– Kaavailtujen 80 000 uuden työpaikan vaikutus voisi olla tuota suuruusluokkaa, jos niiden syntymiseen johtavat politiikkatoimet eivät maksaisi mitään, Vihriälä sanoo.
– Toinen kysymys on, onko vielä riittävästi käsitystä toimenpiteistä, joilla ne työpaikat syntyvät. Ja mitä vaikutuksia niillä on julkiseen talouteen.
Budjetissa on kuvattu useita työllisyyden parantamiseen tähtääviä toimia, jotka tuovat esimerkiksi työttömille lisää vaatimuksia ja myös tukea. Vihriälän mukaan toimilla voidaan saavuttaa 30 000 henkilön työllisyyden lisäys – mikäli mukaan lasketaan ikääntyvien työllisyysasteen nosto, eli lähinnä eläkeputken päättäminen. Sen hallitus jätti toistaiseksi työmarkkinajärjestöjen vastuulle, mutta sitoutui tekemään päätökset joulukuussa tarvittaessa itse.
– Se 30 000 työpaikan lisäys on uskottava ja perustuu VM:n lukuihin. Lopuille 50 000 työpaikan lisäykselle ei ole esitetty keinoja, Vihriälä sanoo.
–Ja lisäksi sen ensimmäisenkin 30 000 työllisen tavoitetta on venytetty vuoteen 2029. Olen huolissani siitä, että työllisyyspolitiikan kunnianhimon taso ei ole ihan sitä, mitä hallitusohjelmassa sovittiin.
Vihriälä muistuttaa, että kyse on koko ajan ollut laskennallisista rakenteellisista toimista, ei talouden nousujen ja laskujen mukaan heiluvasta työpaikkojen absoluuttisesta määrästä.
Entä jos kartta ei viekään perille?
Entä jos hallitus ei keksi uudistuksia saavuttaakseen budjetin kestävyystiekartassa olevat tavoitteet?
Papereissa ei ole leikkauksia eikä verojen kiristyksiä.
– Jossain viitattiin, että jos uudistukset eivät toimi, silloin joudutaan miettimään myös veroja ja menoleikkauksia. Mihinkään ei kuitenkaan kirjattu, koska mietitään ja millä tavalla, Vihriälä sanoo.
– Tiekartta on minun nähdäkseni vielä aika löysä harjoitus, jota on tarpeen täsmentää viimeistään keväällä.
Lue lisää:
Analyysi: Eläkeputken loppu häämöttää – Hallitus teettää likaisen työn järjestöpomoilla
Halla-aho: Hallitus ei kyennyt vaikeisiin päätöksiin, Orpo: Työllisyystoimilista ammotti tyhjyyttään