Tuottaja Milja Kipahti seisoo studion ovella ja odottaa.
Lähetyksen alkuun on enää pari minuuttia, mutta DJ:tä ei näy.
Ei syytä paniikkiin. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun ohjelmantekijä on myöhässä. Kipahti laittaa hetkeksi vanhan ohjelman tallenteen pyörimään.
Vartin päästä artisti jo saapuukin ja heittää levylautaselle Rätön ja Lehtisalon avaruusrokkia.
– Heräsin kymmenen minuuttia sitten, Mikko Viljakainen eli graafikkonakin tunnettu DJ Vilunki 3000 kertoo.
Päivän ensimmäinen radio-ohjelma, Zig Zäg Show, on käynnistynyt vähän kello 11 jälkeen aamulla.
Viljakainen ottaa oluen.
Ei mainoksia, palkkaa tai esiintymiskorvauksia
Ida Helsinki aloitti nettiradiolähetykset tämän vuoden helmikuussa – pari vuotta myöhemmin kuin sen tallinnalainen emokanava Ida Radio. Yksi kanavan viidestä perustajasta, Eric Juslén, oli haaveillut jo pitkään omasta riippumattomasta radiosta.
Idan konsepti on yksinkertainen: artistit saavat soittaa ja sanoa, mitä haluavat.
– Meillä on tunnin ja kahden tunnin mittaisia erikoisohjelmia, jossa jokaisella ohjelmatekijällä on täysi taiteellinen vapaus toteuttaa itseään ja saada äänensä kuuluville, Juslén kuvailee kanavan konseptia.
Idalle luulisi olevan kysyntää.
Puolivaltakunnallinen Bassoradio lopetti valtaosan erikoisohjelmistaan viime vuoden lokakuussa, ja hiljattain sen taajuuksilla alkoi soida Suomiräp-formaattiradio. Viimeksi keväällä Radio Helsingin erikoisohjelmia lakkautettiin koronan aiheuttaman ahdingon takia (Soundi) (siirryt toiseen palveluun). Myös Yleä on kritisoitu musiikin erikoisohjelmien vähentämisestä, vaikka yhtiön radiopäällikön mukaan niitä on lisätty.
Juslén ja kumppanit lähtivät leikkiin rakkaudesta musiikkia kohtaan.
He kokivat, että kulttuurikentällä on iso aukko: marginaalimusiikki ei saa tarpeeksi radiosoittoa. Ajatus Ida Helsingistä oli vireillä jo ennen Bassoradion ja Radio Helsingin erikoisohjelmatarjonnan supistumista, mutta markkinaraon avautuminen heitti lisää vettä myllyyn.
- Aiheesta muualla: Kanavauudistus tuhosi Bassoradion (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat)
Oikeastaan tässä yhteydessä on väärin puhua markkinoista.
"Voit soittaa erikoismusiikkia 24/7 maailman tappiin, mutta kukaan ei maksa tästä penniäkään."
Mikko Viljakainen eli Vilunki 3000
Ida Helsingin taustalla toimii voittoa tavoittelematon yhdistys. Kanavalla ei soiteta mainoksia, eikä kukaan työntekijä tai artisti nosta palkkaa tai palkkioita. Idan tiimiläiset ja ohjelmantekijät elättävät itsensä muilla töillä.
Marginaalimusiikkia soittavaa kanavaa ei ole helppo saada taloudellisesti kannattavaksi. Sen tietää hyvin vuosikymmenet levylaarien kummallisuuksia pyöritellyt Mikko Viljakainen.
– Voit soittaa erikoismusiikkia 24/7 maailman tappiin, mutta kukaan ei maksa tästä penniäkään, hän sanoo ja nauraa räkäisesti päälle.
– Mutta hyvältä se tuntuu – pelkästään tosi hyvältä, hän myhäilee ja esittelee kirjailija Hannu Salaman ja saksofonisti Hepa Halmeen tuoreinta levyä, joka soi lähetyksessä seuraavaksi.
"Jollain toisella kanavalla olisin joutunut keittelemään paljon enemmän kahvia"
Tuottaja Milja Kipahti tuli kanavalle alun perin harjoittelijana osana Laajasalon opiston radiolinjan koulutusta. Nyt hän on Idan päätuottaja ja nauttii roolistaan.
Kanavalla on yhteensä viisi vapaaehtoista tuottajaa, joista kaksi on harjoittelijoita. Tuottajien tehtäviin kuuluu muun muassa ottaa ohjelmatyöntekijät vastaan, kuvata heidät radion Instagram-tilille, auttaa tekniikan kanssa, ja varmistaa, että lähetys kuuluu ja tallentuu oikein.
– Jollain toisella kanavalla olisin joutunut keittelemään paljon enemmän kahvia. Täällä minut heitettiin suoraan syvään päätyyn, Kipahti kertoo ja nauraa.
Idan lähetystoiminta lähti hyvin käyntiin. Perustaja Eric Juslén kertoo, että yhteistyö Tallinnan Ida Radion kanssa on auttanut Helsingin Idaa välttämään monet aloittelijoiden sudenkuopat. Reilu puoli vuotta vanhalla kanavalla on noin sata eri ohjelmaa ja 160 ohjelmantekijää.
Myös osa Basson entisistä ohjelmantekijöistä on löytänyt kotinsa Idasta. Mukana on kuitenkin pitkä liuta uusia nimiä, jotka eivät koskaan ennen ole olleet radiossa. Juslén kertoo, että he pyrkivät tekijäkaartissaan tasapainoon uusien kykyjen ja kokeneiden ammattilaisten välillä.
Lupaavan alun jälkeen korona tuli Suomeen.
Kun studiolle ei ollut pariin kuukauteen asiaa, ohjelmantekijät alkoivat nauhoittaa ohjelmia kodeissaan. Nettiradiossa lähetettiin valmiiksi tehtyjä tallenteita. Kuuntelijaluvut laskivat poikkeustilan aikana.
Nyt kuuntelijoiden määrä on taas kasvussa, ja Juslén ennakoi lisää nousua. Ida nimittäin suunnittelee mobiilisovelluksen lanseerausta, mikä helpottaisi kanavan kuuntelua liikenteessä. Tällä hetkellä lähetyksiä kuunnellaan vielä nettiselaimen välityksellä.
Ida Helsinki on valmis harkitsemaan kaupallisia yhteistöitä, kunhan ne sopivat kanavan arvoihin ja ohjelmalinjaan.
– Olisi kiva maksaa aktiivisimmille tuottajille vielä joskus joku korvaus, Juslén sanoo.
Perustajalle tyytyväiset kuuntelijat ja ohjelmantekijät ovat kuitenkin tärkein syy radion tekemiseen.
– Onhan se antoisaa aina nähdä päivittäin ohjelman tekijöiden saapuvan tänne hymyssä suin. Kaikki tekee yhdessä juttuja rakkaudesta kulttuuria kohtaan, Eric Juslén summaa.
Voit keskustella aiheesta 23. syyskuuta kello 23:een saakka.
Lue myös:
Bassoradio myytiin – päätyi Radio Novan pyörittäjälle
Korjattu 24.9.2020 kello 17.10: Korjattu kuvatekstistä Kaikukadun paikka. Se sijaitsee Sörnäisissä, ei Kalliossa.