Kun espoolainen hyväntekeväisyysyhdistys ryhtyi heinäkuussa jakamaan kaupungin vähävaraisille tarkoitettuja hengityssuojaimia, myös ruoka-avun tarve kasvoi radikaalisti.
Hyvä Arki ry:ssä käy nyt noin 35 prosenttia enemmän asiakkaita kuin alkuvuonna, siis 3 500–4 000 ihmistä kuukausitasolla.
– Tilanne on huolestuttava, jopa pelottava, toteaa yhdistyksen toiminnanjohtaja Hannu Hätönen.
- Tänään maanantaina on vietetty Kuka kuuntelee leipäjonojen köyhää -tapahtumaa, (siirryt toiseen palveluun) jossa leipäjonojen asiakkaat saivat tilaisuuden keskustella esimerkiksi kuntien sosiaali- ja terveystoimen päättäjien kanssa.
- Yle seurasi suorassa lähetyksessä ruokajakoa neljässä eri kaupungissa. Toimittaja Nina Svahn oli Vantaalla, Päivi Köngäs Oulussa, Jari Peltoperä Kemissä ja Pauliina Tolvanen Joensuussa.
- Voit katsoa lähetyksen pääkuvaa klikkaamaalla.
Espoossa kasvomaskien jakaminen toi yhdistyksen monien uusien ihmisten tietoisuuteen. Maskeja hakemaan tulleet asiakkaat nappaavat usein myös ruokakassin mukaansa. Nyt on tultu siihen tilanteeseen, että kaikille ei enää riitä ruoka-apua entiseen tapaan.
– Jokainen saa jotain, mutta loppupään perheiden ruokapöytää se ei suorastaan rikastuta.
Hyvä Arki ry jakaa kolmenlaisia ruokakasseja. Leipäkassissa on tietysti erilaisia leipiä ja vegekassissa hedelmiä, vihanneksia ja juureksia. Sekakassi voi sisältää esimerkiksi puurohiutaleita, juustoa, eineksiä, makkaraa ja jauhelihaa.
Kassien sisältö riippuu siitä, mitä aamun kauppakierroksella saadaan niistä 24 liikkeestä, jotka lahjoittavat ruokaa.
Kaikki ovat saaneet leipäkassin, jonka lisäksi asiakas on voinut valita joko hedelmä-vihanneskassin tai sekakassin.
Kun avuntarvitsijoita on tullut roimasti lisää, leipäkasseja riittää edelleen kaikille, mutta toisen kassin sisältö riippuu siitä, mitä sattuu olemaan jäljellä. Esimerkiksi lihaa ei riitä kaikille. Loput saavat tyytyä vaikka perunoihin, banaaneihin tai kurkkuun.
– Syksy näyttää, miten tästä selvitään, Hätönen sanoo.
Lahjoituksina tulevan hävikkiruoan määrä ei ainakaan kasva, sillä kaupat ovat onnistuneet vähentämään ruokahävikkiä, eikä uusia lahjoittajia ole toistaiseksi tiedossa.
Korona on kurjistanut tilannetta entisestään
Myös Kuka kuuntelee köyhää -tapahtuman paikkakunnilla muun muassa Kemissä ja Vantaalla on huomattu, että ruoka-apu ei riitä kaikille tarvitseville.
Vantaalla tapahtuman järjestäjiin kuuluva Jouko Karjalainen tunnetaan myös köyhyystutkijana.
Hänen mukaansa suomalainen yhteiskunta on muuttunut kovasti viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana, ja viime aikoina koronatilanne on lisännyt ihmisten hätää entisestään, kun uusia ihmisryhmiä on tullut ruoka-avun piiriin.
– Perusturvan korotus on tärkeää. Perustulo voisi olla jonkinlainen ratkaisu. Työllisyystilanteen koheneminen on ratkaisevaa, Karjalainen luettelee keinoja hädänalaisten auttamiseksi.
Joensuussa tapahtuman paneelikeskusteluun osallistunut Sanna Ronkainen on samaa mieltä siitä, että yhteiskunnan tukea, sekä taloudellista että sosiaalista, tarvitaan nykyistä enemmän köyhyyteen ajautuneiden auttamiseksi.
Ronkainen kertoo olevansa pienituloinen, sydänvikaisen tyttären yksinhuoltaja. Hän on turvautunut ruoka-apuun selviytyäkseen arjesta.
– Pienituloisia tai sieltä pohjalta nousevia tuetaan liian vähän. Itselläni tuki oli aika olematon. Joutui monta kertaa miettimään, miten tulee toimeen, hoitaa terveydenhuoltomaksut ja samalla yrittää työllistyä.
Vaikeuksista huolimatta Ronkainen on onnistunut työllistymään kevytyrittäjänä siivousalalla. Hän toivoisi, että osa-aikatyön tekeminen oman jaksamisen mukaan olisi myös muille mahdollista nykyistä helpommin.
Lue seuraavaksi:
30 000 kasvomaskia jaettiin loppuun muutamassa tunnissa: "Henkilö- ja tulotietoja ei kysellä"