Aila-myrsky toi Kosusten perheen rantaan Leppävirran Konnuslahdessa ikävän yllätyksen.
Rantahietikko oli useiden kymmenien hyytelösammaleläimien peitossa. Limamöykkyjä jouduttiin kantamaan metsään saavilla ja hautaamaan maahan.
Hyytelösammaleläin on sitkeä ja nopeasti leviävä vieraslaji. Suomessa lajia on havaittu vuodesta 2006 alkaen.
Tiina Kosunen kuvailee näkyä mökkirannassaan järkyttäväksi.
– Ranta oli täynnä limalötteröitä. Lätsähtäneet pallukat näyttivät jäälautoilta tai kristalleilta.
Lähempi tarkastelu osoitti, että hyytelömöykkyjä kellui vielä enemmän vedessä ja kiinnittyneenä laituriin ja ruovikkoon. Isoimmat olivat halkaisijaltaan puolimetrisiä.
Hyytelölauttoja oli vaikea saada vedestä ylös lapiolla ja haravalla. Iso saavi ei riittänyt yksittäisen hyytelömassan siirtämiseen.
Painoa isoimmilla pallukoilla oli 30 kiloa, Risto Kosunen arvioi.
– Laiturin päässä kellui kuin isoja takamuksia, naurahtaa Tiina Kosunen.
Nauru oli kuitenkin kaukana, sillä alueen puhdistamiseen kului useita päiviä.
Sitkeä vieras ei pelkää edes pakkasta
Hyytelösammaleläin koostuu mikroskooppisen pienistä eläimistä, jotka muodostavat isoja yhdyskuntia, kolonioita. Ne elävät erittämänsä hyytelöpallukan pinnalla, kertoo hydrobiologi Antti Kanninen Pohjois-Savon ely-keskuksesta.
Ne elävät suodattaen vedestä erilaisia hiukkasia, kasviplanktonia ja erilaista orgaanista ainesta. Ne lisääntyvät suvuttomasti ja levitessään muodostavat leposoluja, statoplasteja. Nämä itösolut säilyvät talven yli ja leviävät helposti virtausten mukana
Vieraslajin varmistettuja havaintoja on Suomessa Vuoksen vesistöstä, muun muassa Lappeenrannan, Varkauden, Siilinjärven, Lapinlahden, Iisalmen, Joensuun ja Kiteen lähivesiltä. Sitä on havaittu myös Kokemäenjoen vesistössä Pyhäjärvessä Lempäälän seudulla.
Hyytelösammaleläin on tullut Suomeen ulkomaisten alusten painolastivesien mukana. Se leviää vesistöstä toiseen vesilintujen matkassa.
Laji on alun perin pohjoisamerikkalainen ja kotoisin Mississippi-joen valuma-alueen järvistä ja tekoaltaista. Vieraslajina sitä on tavattu Euroopassa, Kanadassa, Japanissa ja Korean niemimaalla.
Viranomaiset eivät pidä uhkana vesistöille, ranta-asukkaat ovat toista mieltä
Hydrobiologi Antti Kannisen mukaan hyytelösammaleläin on ennen muuta esteettinen haitta. Toki se voi tukkia myös kalanpyydyksiä, esimerkiksi katiskoihin niitä voi tarttua kymmenittäin. Laitureihin tarttuneina hyytelösammaleläin on myös käyttöön liittyvä haitta.
Tämänhetkisen tiedon mukaan hyytelösammaleläin ei uhkaa vesiekosysteemiä laajemmin. Epäily on, että se voisi levittää muiden sammaleläinlajien tapaan tiettyjä loisia, mutta varmistettuja tapauksia ei ole.
Mitään lajin laajaa hävittämistä ei ole suunnitelmissa.
– Yhdyskuntia muodostuu niin paljon, että laajamittainen hävittäminen on lähes mahdotonta.
Vastuu hävittämisestä on siis yksittäisillä kansalaisilla. Lisääntymistä voi yrittää rajoittaa nostamalla kolonioita maalle ja hautaamalla ne, Kanninen vinkkaa.
Tiina ja Risto Kosunen odottavat kauhulla ensi kesää. He pelkäävät, mikä tilanne Konnuslahdessa silloin on.
Jos lötjäkkeitä oli nyt kymmenittäin, ensi vuonna niitä voi olla tuhansia. Voiko lapsia päästää uimaan ja pääseekö veneellä liikkeelle?
– Jos hyppäät laiturilta pää edellä uimaan ja törmäät sitkeään hyytelölauttaan, on taju pellolla. Tulisi edes joku rutto ja hävittäisi lajin pois, Tiina Kosunen lataa.
Osallistu keskusteluun aiheesta. Keskustelu suljetaan 25.9. klo 23.
Lue lisää: