Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Pohjalaispelloilla puinnit myöhässä ja jälkiversonta riesana – sadon suhteen pettymyksiä ja positiivisia yllätyksiä

Syysviljat on puitu, mutta kevätviljoista varsinkin ohran ja vehnän tuleentumista on jouduttu odottamaan.

Eteläpohjalaispelloilla riittää vielä puitavaa. Kasvintuotannon erityisasiantuntija Pekka Tuomisto ja maanviljelijä Timo Latva-Koivisto olivat toimittaja Kati Ala-Rengon haastattelussa Ylen Aamussa 23.9.20
Kati Ala-Renko
Avaa Yle-sovelluksessa

Puimurit kiertävät nyt pohjalaispelloilla tottunein ottein.

ProAgria Etelä-Pohjanmaasta kerrotaan, että syyskuun paikoin epävakainen sää on ollut viljelijöiden riesana ja puinnit ovat keskeytyneet useaan otteeseen sateesta johtuen.

Joka paikassa sade ei ole kuitenkaan haitannut sadonkorjuuta samassa mittakaavassa.

Ilmajokinen maanviljelijä Timo Latva-Koivisto kertoo, että sadejaksosta huolimatta syyskuu on ollut varsin otollinen.

– On ollut tuulisia ja kohtalaisen lämpimiä päiviä. Pellot ovat kuivuneet jo varhain aamupäivällä ja puolilta päivin on päästy puimaan, Latva-Koivisto sanoo.

Timo Latva-Koivisto
Ilmajokisen maanviljelijä Timo Latva-Koiviston pellot alkavat olla hyvällä mallilla. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Vaihtelevat sääolot ja niistä johtuva jälkiversonta haasteena

Viljojen kasvukauteen on sisältynyt monenlaisia haasteita; kylvöjen jälkeinen kylmä kausi, kuiva kesäkuu ja sateinen heinäkuu.

– Tämä yhtälö sai aikaan sen, että jälkiversontaa on ollut runsaasti. Se näkyy etenkin ohralla ja jopa myös versontakyvyltään huonommalla vehnällä, kertoo ProAgria Etelä-Pohjanmaan erityisasiantuntija Pekka Tuomisto.

Tuomisto selventää jälkiversonnan tarkoittavan sitä kasvuston osaa, joka ei kehittynyt epäsuotuisissa kasvuoloissa, vaan lähti voimakkaaseen kasvuun vasta sateiden ja lämmön myötä. Sen vuoksi pelloilla on samanaikaisesti puintivalmista viljaa ja vielä tuleentumatonta jälkiversoa.

– Ohran runsaasta jälkiversonnasta johtuen puintijärjestys muuttui monella tilalla. Nyt jopa vehnää on puitu ennen ohraa, Tuomisto selventää.

Ohraa
Ohrantähkissä näkyy jälkiversonta. Kellertävä on lähtenyt kasvuun kylvöjen jälkeen. Vihertävä tähkä on vasta heinäkuussa kasvuun lähtenyttä jälkiversoa. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Vaikka jälkiversonta on aiheuttanut haasteita puintien aloitukseen, on sillä saatu hieman myös paikattua menetettyä satotasoa.

Suurimmat pettymykset ohrissa, mukana myös yllätyksiä

Satojen suhteen on ollut pettymyksiä ja yllätyksiä.

– Suurimmat pettymykset on monitahoisissa ohrissa. Sen sijaan vehnän ja kauran osalta on voinut tulla suurempia satoja, kuin mitä viljelijä kuvitteli saavansa, Pekka Tuomisto summaa.

Timo Latva-Koivisto puolestaan laskee, että ohra tulee antamaan noin 10-20 prosenttia huonomman sadon tänä vuonna, mutta kauran sato vaikuttaa kohtuullisen hyvältä.

– Ja mitä puinteihin tulee, jos pouta jatkuu viikon, puolitoista, niin maakunta kyllä hiljenee puimureista radikaalisti.

Tuomisto mukaan myös syysrukiin sato on yllättänyt positiivisesti ja korjattujen viljojen laatu on ollut kohtalaisen hyvää. Suunnilleen 60-70 prosenttia sadosta on saatu korjattua.

– Jäljellä on varmasti kaikkia kevätviljoja, mutta ehkä eniten vehnää. Tietysti sitten valkuais- ja öljykasvit erikseen, mutta niitäkin on jo paikoin päästy korjaamaan.

Lue seuraavaksi:

Viljasato jää Etelä-Pohjanmaan pelloilla pahimmillaan vain kolmannekseen tavanomaisesta – ProAgria: "Joillain tiloilla tulee kato ihan varmasti"

Viime vuoden viljasato oli surkea – pohjalaispeltoja kuivuus kuritti vähän muita vähemmän

Suosittelemme