Vantaalaisen koulun välituntipahoinpitely kohdisti katseet ongelmaan, joka ei ole leikillistä kiusoittelua.
Aikuisten maailmassa koulukiusaamisesta käytetään usein raskaita rikosnimikkeitä: pahoinpitely, kunnianloukkaus, laiton uhkaus tai kiristys, seksuaalirikos tai pakottaminen.
Uhriksi joutuvaa voidaan lisäksi vainota, levittää yksityiselämään kuuluvia loukkaavia tietoja tai tuhota uhrien omaisuutta.
Vaikka alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan, eivät vakavat rikokset tämän vuoksi muutu vähemmän vakaviksi.
Alle 15-vuotiaskin tosin joutuu maksamaan korvaukset omaisuuden tuhoamisesta tai vaikkapa aiheuttamistaan henkisistä vahingoista.
"Tarvitaan nykyistä terävämpää lainsäädännöllistä otetta"
Julkisoikeuden apulaisprofessori Niina Mäntylä Vaasan yliopistosta penää lakeihin tiukennusta.
– Lainsäätäjän pitää ottaa vaikea tilanne tosissaan. Ongelmia ei voida ratkaista pelkästään hyviä käytänteitä päivittämällä. On kyse merkittävistä lasten perus- ja ihmisoikeuksista.
Mäntylä sanoo, että nykyistä terävämpi lainsäädännöllinen ote on tarpeen. Aikuisten vastuu on usein koulussa epäselvä.
– Kuka ilmoittaa kenellekin? Kuka on viime kädessä vastuussa tilanteen ratkaisemisesta? Lisäksi kun koululla ei ole vastuuta kouluajan ulkopuolisesta kiusaamisesta, oppilaitos ei voi edes käyttää kurinpitokeinoja koulun ulkopuolella. Pitäisi myös pystyä puuttumaan, kun kiusaaminen jatkuu sosiaalisessa mediassa.
Opettajien ammattijärjestö OAJ on ehdottanut kiusaajan erottamista koulusta kolmeksi päiväksi.
– Voisi olla harkinnan arvoinen asia. Tällaisiin lyhyempiinkin erottamisiin tarvittaisiin lainsäädäntömuutoksia. Siinä on hiukan sama idea kuin ehdotuksessa, jossa kiusaajalta voitaisiin evätä opetus jäljellä olevan koulupäivän ajaksi. Ainakin uhri uskaltaisi tulla kouluun!
Lapsi itsekin voi kannella oikeusasiamiehelle lastensivujen kautta
Opetusministeri Li Andersson (vas.) lupasi torstaina eduskunnan kyselytunnilla kouluille lisää rahaa 29 miljoonaa euroa tämän vaalikauden aikana. Anderssonin mukaan tämä tarkoittaa enemmän aikuisia eli koulukuraattoreita ja psykologeja oppilaitoksiin.
Opetusministerin mukaan se, että kiusaajat ja kiusatut siirrettäisiin toiseen kouluun on nykylain mukaan hankalaa.
– Suomen lainsäädäntö turvaa kaikkien oppilaiden oikeuden opetukseen omassa lähikoulussaan. Koulu ei voi pakottaa oppilasta huoltajien tahdon vastaisesti vaihtamaan koulua.
Vanhempi oikeusasiamiehen sihteeri Piatta Skottman-Kivelä kertoo, että myös eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa koulukiusaaminen näkyy kanteluissa kestoaiheena.
– Vuodesta toiseen oikeusasiamiehen havaintona on ollut, että oppilaan oikeus turvalliseen kouluympäristöön ei aina toteudu. Koulujen keinot puuttua kiusaamiseen eivät ole riittäviä.
Skottman-Kivelä vinkkaa, että oikeusasiamiehellä on myös lastensivut, joiden kautta voi tehdä kantelun, jos tuntuu siltä, että kukaan ei puutu kiusaamiseen.
Lasten arjen turvaaminen on opetuksen järjestäjien ja kaikkien koulun aikuisten velvollisuus.
– Jos näitä velvollisuuksia laiminlyödään, laiminlyödään virkavelvollisuuksia. Oppilaat oppivelvollisina ovat kovin riippuvaisia siitä, miten aikuiset siellä koulupäivässä toimivat.