Hyppää sisältöön

Loppurutistus brexitissä alkaa, mutta aika ja luottamus käyvät vähiin – vaarana on jopa Euroopan sisäinen kauppasota

Sovun pitäisi syntyä tällä viikolla, jotta päästään "tunneliin". Se tarkoittaa salaista neuvotteluvaihetta, josta ei hiiskuta ulos.

Michel Barnier, brexit
EU:n pääneuvottelija Michel Barnier suhaa Lontoon ja Brysselin väliä brexitin takia. Kuva on Lontoon St. Pancrasin asemalta viime viikolta. Kuva: Facundo Arrizabalaga / EPA
Anna Karismo

Syntyykö Eurooppaan kaksi keskenään kilpailevaa kauppablokkia ensi vuoden alussa? Riski on erittäin suuri, jos EU ja Britannia eivät lähene neuvotteluissa tulevasta suhteestaan jo tällä viikolla.

Jotta sopu brexitin jälkeisestä suhteesta olisi mahdollista saavuttaa aikataulun mukaan lokakuussa, poliittisen yhteisymmärryksen pitäisi löytyä lähipäivinä.

Ilmassa on myönteisiä merkkejä, sillä puheet ovat pehmentyneet Britanniassa. Se näkyi myös punnan arvon (siirryt toiseen palveluun) nousuna maanantaina.

Kauppaneuvotteluissa alkaa tiistaiaamuna yhdeksäs ja tällä tietoa viimeinen kierros. Se päättyy torstaina, jolloin alkaa myös EU-johtajien huippukokous Brysselissä.

Tällä viikolla umpeutuu myös toinen määräaika. EU on vaatinut Britanniaa muuttamaan keskiviikkoon mennessä lakiesitystään, jonka voimaantullessa Britannia rikkoisi EU:n kanssa viime vuonna allekirjoittamaansa erosopimusta.

Näin se rikkoisi kansainvälisiä pelisääntöjä. Jos Britannia ei muuta suunnitelmiaan, EU uhkaa oikeustoimilla.

Rekat, Doverin satama
Tuhannet rekat voivat juuttua satamiin, jos EU ja Britannia eivät onnistu kauppasopimuksessa vuoden loppuun mennessä. Kuva Doverin satamasta Britanniasta syyskuun alusta. Kuva: Will Oliver / EPA

Päästäänkö salaperäiseen tunnelivaiheeseen?

Sopu tarvitaan pian, jotta neuvotteluissa päästään niin kutsuttuun tunnelivaiheeseen. Se on EU-kieltä ja tarkoittaa noin kahden viikon huippusalaista loppurutistusta. "Tunnelissa" korketasoiset virkamiehet ja neuvonantajat "painuvat maan alle" neuvottelemaan kaikkein arimmista kohdista.

Putkea pitkin edetään kohti sovittua päämäärää vilkuilematta enää sivuille. Tarkoitus on, että kukaan neuvottelijoista ei vuoda mitään maan pinnalle. EU:n pääneuvottelija Michel Barnier on kuvannut loppupinnistystä myös sukellusvenevaiheeksi.

Ulos sopimuspaperin kanssa tultaisiin lokakuun puolivälissä pidettävään EU-huippukokoukseen mennessä. Myös Britannian hallitus on pitänyt lokakuun puoliväliä sovun löytymisen takarajana.

Ylivoimaisesti suurin osa asioista on jo sovittu. Jäljellä on vain noin kymmenen prosenttia kaikista sovittavista asioista, mutta ne ovat poliittisesti vaikeimmat.

Tästä linkistä saa käsityksen (siirryt toiseen palveluun), millaisista asiakokonaisuuksista vielä väännetään.

Theresa May
Entinen brittipääministeri Theresa May aloitti neuvottelut erosopimuksesta EU:n kanssa, nykyinen Boris Johnson vei ne loppuun viime vuonna. Nyt Johnson uhkaa jo rikkoa tuota sopimusta. Kuva: Simon Dawson / EPA

Valtiontukisäännöt kiikastavat

Vapaakauppaneuvotteluissa osapuolet pyrkivät yleensä varmistamaan, että toinen pelaa reiluilla säännöillä. Siksi EU vaatiikin Britanniaa sitoutumaan esimerkiksi valtiontuissa samaan tasoon kuin Manner-Euroopassa on.

Tämä eräänlainen vastavuoroisuusperiaate on kaikkein vaikein kysymys.

– Ilman tasapuolisia toimintaedellytyksiä ympäristö- ja työvoimapolitiikassa, verotuksessa ja valtiontuissa ei voi saada esteetöntä pääsyä maailman suurimmille sisämarkkinoille, EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen määritteli EU-kannan syyskuun alussa puheessaan.

Jos Britannia haluaa säilyttää nollatason tulleissa ja tavarakaupan kiintiöissä, sen pitää EU:n mielestä sitoutua tiukempiin sääntöihin kuin esimerkiksi Kanada ja Japani tuoreissa vapaakauppasopimuksissaan.

Britannia on näitä maantieteellisesti lähempänä, se on suurempi kauppakumppani ja historiallisesti merkittävämpi mantereen kauppajärjestelmän kannalta kuin valtamerten takana sijaitsevat alueet.

EU pelkää, että Britanniasta tulee ajan kanssa eräänlainen "Thames-joen Singapore" (siirryt toiseen palveluun): sääntelemätön, vähän kontrolloitu ja matalan verotuksen talous aivan Euroopan portilla.

Kalastusvene, tykki, Englannin kanaali
Britannian ja Ranskan välillä on ollut kalastuskiistoja vuosisatojen ajan. Vuonna 1899 Le Petit Journal -lehti julkaisi uutisen yhteydessä piirroksen, jossa brittiläinen sotalaiva varoitti ranskalaisia kalastajia tykinlaukauksella. Kuva: Alamy

Kalastajien ote neuvotteluihin on vahva

Yksi neuvottelujen pahimmista kompastuskivistä on yhä kalastus.

EU:n kanta on, että kauppasopimusta ei tule, jos ensin ei päästä sopuun kalasaaliista. Britannian mielestä sen ei tarvitse enää brexitin jälkeen päästää EU-kalastajia vesilleen entisin ehdoin, ja se haluaisi sopia oikeuksista aina lyhyeksi ajaksi kerrallaan.

Kalastuksen osuus sekä EU:n että Britannian kansantuotteesta on häviävän pieni, mutta sillä on hyvin suuri kulttuurinen ja periaatteellinen merkitys Englannin kanaalin varrella sijaitseville maille.

Kalastajat ovat äänekkäitä oikeuksiensa puolustajia. He ovat ottaneet tarvittaessa myös väkivaltaisesti yhteen (siirryt toiseen palveluun) toistensa rannikoilla.

Jos kauppasopimusta ei tule ennen vuoden loppua, EU-maiden aluksilla ei ole enää oikeutta kalastaa Britannian talousvesillä. Siksi Britannia voi pelata neuvotteluissa juuri kalastusasioilla.

Lue lisää brexitin vaikutuksista kalastajiin: Britannian EU-ero uhkaa viedä Job Schotilta kolmen sukupolven kalavedet: "Meille ei ole tulevaisuutta"

Lontoon City, brexit
Toinen läntisen maailman suurista finanssikeskuksista ei sijaitse brexitin jälkeen enää EU:ssa. Miten Britannia alkaa pönkittää Lontoon Cityä ja kilpailla EU:n kanssa, on vielä epäselvää. Kuva: Neil Hall / EPA

Entä jos sopua ei synny?

Sopimukseton ero olisi vaikea asia molemmille osapuolille, mutta Britannialla on paljon EU:ta enemmän pelissä. Tuoreen arvion mukaan (siirryt toiseen palveluun) brexitin vaikutukset voivat olla brittitaloudelle jopa kolme kertaa suuremmat kuin koronapandemian.

Ilman kauppasopimusta Britannian kauppa tärkeimmän kumppanin kanssa vaikeutuu tuntuvasti. Rajoille tulee tulli, joka on keskimäärin kuusi prosenttia. Esimerkiksi elintarvikkeiden kohdalla tulli on selvästi korkeampi. Lisäksi kauppaa haittaavat uudet rajamuodollisuudet ja -tarkastukset.

Pankit ovat valmistautuneet melko hyvin myös tilanteeseen, jossa kauppasopimusta ei synny. Ne ovat "tiettyyn pisteeseen asti" valmiita ottamaan iskun vastaan Euroopan pankkiviranomaisen mukaan (siirryt toiseen palveluun).

Vaikka rahaliikenne ja tiedonsiirto toimivat äkkibrexitissäkin, pankkien asiakkaiden liiketoimet saattavat kärsiä. Kaupankäynnin ja tavaraliikenteen seisahtuminen vaikuttaneekin pankkeihin ennen kaikkea niiden asiakkaiden kautta

Rahoitusmarkkinoiden vakauden kannalta olennainen on niin kutsuttu clearing-bisnes, jossa valvotaan johdannaisten kauppaa. Suuret clearing-talot sijaitsevat Lontoossa. Tällaiset arvopaperikauppojen selvittelijät saivat EU:lta juuri (siirryt toiseen palveluun)luvan toimia Lontoossa vuoden 2022 puoliväliin.

Kilpailu rahoitusalan sieluista on joka tapauksessa kovaa vuodenvaihteen jälkeen. Britannia haluaa todennäköisesti houkutella sijoitusrahastoja (siirryt toiseen palveluun) Luxemburgista ja Irlannista Lontooseen, EU-maat taas kilvoittelevat keskenään mantereelle siirtyvistä pankeista.

Muuttoja on nähty jo paljon brexit-vuosien varrella. Tuoreimpana amerikkalaisjätti JP Morgan (siirryt toiseen palveluun) kertoi viime viikolla siirtävänsä 200 miljardia euroa varojaan ja työntekijöitään Lontoosta Frankfurtiin. JP Morganista tulee Saksan kuudenneksi suurin pankki.

Britit ehdottivat itse Euroopan Yhdysvaltoja jo 70 vuotta sitten. Nyt he eroavat Euroopan unionista. Miten tässä näin kävi? Erotarinassa on selvät käännekohdat.

Aiheesta lisää:

Brexit-puheet kärjistyvät yhä: Johnson syytti EU:ta "ruokasaarrosta", Britannian ex-pääministerit Johnsonia maan häpäisemisestä

Brexit kriisissä, hätäkokous torstaina – EU on erittäin huolissaan Britannian suunnitelmista rikkoa erosopimusta

Suosittelemme sinulle