Vauvojen imetys on yleistynyt. Imeväisruokintaselvityksestä ilmenee, että noin kuusi kymmenestä alle kuukauden ikäisestä vauvasta on täysimetettyjä. Lähes kaikki vauvat saavat rintamaitoa ainakin jonkin verran.
Neljän kuukauden ikäisistä vauvoista puolet oli selvityksen mukaan täysimetettyjä. Vuoden ikää lähestyvistä vauvoista 58 prosenttia imetettiin edelleen osittain.
Sekä täysimetys että imetys ovat yleistyneet vuodesta 2010, jolloin selvitys tehtiin edellisen kerran. Neljän kuukauden ikäisten vauvojen täysimetyksen yleisyys kasvoi 26 prosenttiyksiköllä ja vuosikkaiden imetys 21 prosenttiyksiköllä.
Nuoret äidit imettävät vähemmän
Tutkimuksessa kävi ilmi se, että nuoret ja matalammin koulutetut äidit imettävät yhä vauvojaan vähemmän kuin muut äidit. Alle 25 vuotiaat äidit täysimettivät ja imettivät erityisesti alle kuukauden ikäisiä vauvoja vähemmän kuin vanhemmat äidit.
Täysimetys on kuitenkin nuorimpien, alle 25-vuotiaiden äitien, keskuudessa yleistynyt huomattavasti verrattaessa edellisen selvityksen tuloksiin: nuorten äitien 2–3 kuukauden ja 4–5 kuukauden ikäisten vauvojen täysimetys oli nyt noin 20 prosenttiyksikköä yleisempää kuin vuonna 2010.
Myös ainoana aikuisena perheessä olevat tai tupakoivat äidit imettivät muita äitejä vähemmän. Lisäksi ensimmäisenä lapsena syntyneitä täysimetettiin vähemmän kuin syntymäjärjestyksessä seuraavia lapsia.
Selvityksen mukaan vähintään puolet neljä kuukautta vanhoista ja sitä nuoremmista lapsista oli täysimetettyjä. Täysimetyksen yleisyys on kasvanut etenkin 3–4 kuukauden ikäisillä lapsilla verrattuna vuoden 2010 selvityksen tuloksiin.
– On ilahduttavaa, että yhä useampi alle neljän kuukauden ikäinen vauva on täysimetetty, ja kiinteiden ruokien maistelu aloitetaan suositusten mukaisesti vasta neljän kuukauden jälkeen, sanoo THL:n erikoistutkija Riikka Ikonen.
Tavoitteisiin matkaa
Maailman terveysjärjestön WHO:n antamat ravitsemustavoitteet linjaavat, että ainakin puolet alle kuuden kuukauden ikäisistä vauvoista on täysimetettyjä.
Raportin laatijoiden mukaan nyt saadut luvut ovat rohkaisevia, sillä Suomessa kansallisena suosituksena on 4–6 kuukauden täysimetys.
Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että kokonaistavoite on vielä kaukana. Kansallinen tavoite vuoteen 2022 mennessä on, että 80 prosenttia 4–6 kuukauden ikäisistä lapsista on täysimetettyjä.
Tutkijat muistuttavat, että imetys on yksi kansanterveyden peruspilareita: se vähentää tutkitusti sekä lapsen että äidin sairastuvuutta. Imetys vähentää infektioita, vaikuttaa edullisesti lapsen kasvuun, keskushermoston ja puolustusjärjestelmän kehittymiseen, suoliston kypsymiseen ja mikrobistoon.
Imetyksellä on monia terveyshyötyjä myös äidille: se auttaa esimerkiksi normaalipainon saavuttamisessa ja suojaa rinta- ja munasarjasyövältä sekä tyypin 2 diabetekselta.
Lisäksi imetys on myös taloudellista ja ympäristöystävällistä, raportissa muistutetaan.
Rintamaidon ravintosisältö vastaa lapsen tarvetta ja rintamaidon ravintoaineet ovat vauvalle tehokkaasti imeytyvässä ja hyväksikäytettävässä muodossa. Pikkuvauva saa tarvitsemansa äidinmaidosta.
Ruokasuositukset toteutuvat
Lapsiperheiden ruokasuosituksen mukaan kiinteiden ruokien aloittamisen jälkeen vauvan ruokavaliota on hyvä monipuolistaa nopeasti.
Selvityksen mukaan näin tapahtuukin: ruokavalio monipuolistui nopeasti yli kuuden kuukauden ikäisillä lapsilla siten, että neljää tai useampaa ruoka-aineryhmää oli saanut 6–7 kuukauden ikäisistä lapsista 39 prosenttia ja 8–10 kuukauden ikäisistä 82 prosenttia.
Myös ateriatiheys nopeutui siten, että 6–7 kuukauden ikäinen lapsi söi kiinteitä ruokia keskimäärin neljästi päivässä ja yli 8 kuukauden ikäinen noudatti viiden päivittäisen aterian rytmiä.
Tyttövauvoja täysimetetään enemmän
Tyttövauvoja täysimetettiin poikia yleisemmin 2–5 kuukauden iässä. Tämä yllättävä ero saattaa tutkijoiden mukaan olla seurausta poikavauvojen nopeammasta kasvusta. Se saattaa virheellisesti johtaa ajatukseen täysimetyksen riittämättömyydestä ja lisämaidon tai kiinteän ruoan tarpeellisuudesta, raportissa arvellaan.
Synnytyssairaaloissa annetaan edelleen yleisesti lisämaitoa, mitä raportin laatijat pitävät valitettavana. Jopa noin 60 prosenttia lapsista sai lisämaitoa synnytyssairaalassa.
Edellisestä selvityksestä poiketen annettu lisämaito oli kuitenkin nyt yleisemmin luovutettua rintamaitoa, ja korvikkeen anto synnytyssairaaloissa on vähentynyt selkeästi.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja THL ovat seuranneet Suomen imetystilannetta Imeväisruokintaselvityksen avulla vuodesta 1995.
Selvitys toteutettiin 47 Manner-Suomen kunnassa. Selvitykseen vastasi 3 418 perhettä, ja vastausaktiivisuus oli 22 prosenttia.
Onko teidän perheessänne imetetty vauvoja? Millaisia haasteita imetys tuotti? Voit keskustella aiheesta huomiseen 30.9. kello 23 saakka.