Etelä-Pohjanmaalla Lapualla on tänä kesänä valutettu pihkaa.
Hellanmaassa sijaitsevalla koealalla tehdyssä valutuksessa pihkaa kerättiin 120 kuusesta yhteensä lähes 15 kiloa.
Kun puista kaavitaan mukaan vielä kuivunut pihka, sitä saadaan talteen noin 20 kiloa.
– Olemme erittäin tyytyväisiä kokonaismäärään. Parhaista kuusista voi tulla yli 300 grammaa pihkaa kesäkauden aikana, kehaisee Metsäkeskuksen projektipäällikkö Marko Ämmälä.
Lapualla kokeiltiin valuttamista toukokuun puolesta välistä syyskuun loppuun.
– Aktiivista pihkaa kävimme keräämässä kaksi kertaa. Heinäkuun lopussa ja nyt syyskuussa loput. Pussit punnittiin ja nyt ne toimitetaan jatkojalostukseen, Ämmälä sanoo.
Lue seuraavaksi: Pihka on ikivanha parannuskeino, mutta nyt on alettu herätä sen kaupalliseen hyödyntämiseen – pihkan valutusmäärät haluttaisiin kymmenkertaistaa
Kasvukauden pituus ja lämmön määrä
Lämmin sää on merkitsevä tekijä pihkan valuttamisessa.
Lapualla talteen saadun pihkan määrä on selvästi suurempi kuin Lapissa, jossa on myös kokeiltu valuttamista.
Metsäkeskuksen Rovaniemen yksikön yritysten asiakasneuvoja Helena Pahkala on tutkinut päättötyössään pihkan saantia useilla paikkakunnilla Lapissa 10 vuotta sitten.
– Tutkin muun muassa puiden kasvupaikkoja ja millaisista puista pihkaa valui parhaiten. Isot puut valuttavat sitä enemmän kuin pienet. Lapissa kasvukausi on lyhyempi ja siten Etelä-Pohjalaismetsistä valuu enemmän pihkaa., sanoo Helena Pahkala.
Tehokkaammat työmenetelmät
Kesän aikana Lapualla pohdittiin muun muassa sitä, olisiko työmenetelmiä mahdollista helpottaa.
Koealalla pihkan valuttamiseksi tehtiin kuusiin perinteiset kalanruotokuviot.
– Työn määrää voidaan vähentää siten, että tehdään esimerkiksi kalanruotokuviot kerralla. Tämän jälkeen voidaan tehdä luonnonmukainen tehosteliuoskäsittely viillokon päälle, jolla pihkaa saadaan valumaan tehokkaammin, Marko Ämmälä sanoo.
Ämmälän mukaan kuusiin voidaan tehdä viillokot jo huhtikuussa, ja ensimmäisen kerran käydä keräämässä pihkapussit juhannuksen tietämillä. Näin viikottaisia käyntejä keräyspaikalla voidaan vähentää.
– Ensimmäisen sadon jälkeen voidaan tehdä toiset viillot puun toiselle puolelle ja antaa pihkan valua elo-syyskuulle asti säiden mukaan.
Koealalla todettiin, että pihkaa valui yllättävän vähän puista maahan. Pusseihin valui hyvin pihkaa viiltojen alapuolelle asennetun tapin ansiosta.
– Pääviillolla ja tapilla saadan pihka ohjattua pussiin. Ilmojen viiletessä puun kylkeen jäävä pihka saadaan sitten vielä kaavittua pois. Se on yhtä hyvää kuin valutettukin, Ämmälä toteaa.
Koealasta hyvät kokemukset
Testialueesta pyritään saamaan yhä enemmän tietoa ja kokemuksia, koska pihkalle on yhä enemmän kysyntää.
Kesän prosessista on opittu.
– Tässä nähdään esimerkiksi turhat työvaiheet. Se, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Pihkasta halutaan metsänomistajille lisätulonlähde, koska kysyntä kasvaa. Hehtaarin kuusikosta voidaan saada helposti 1000 euron lisätulot, Ämmälä toteaa.
Tatu Kangas, jonka veljenpojan metsässä pihkaa on koevalutettu, on erittäin tyytyväinen siihen, että he lähtivät projektiin mukaan.
Kangas on samalla kuitenkin hieman harmissaan siitä, että aikaisemmin ehdittiin kaatamaan otollisia kuusialueita pois.
– Kyllä minä olen kiitollinen, että saatiin lähteä projektiin mukaan. Tämä myös luonnonmukaista. Päästään hyödyntämään tuotetta ja myymään eteenpäin.
Suositteletko metsänomistajille pihkankeruuta?
– Ehdottomasti! Nyt kun tästä saadaan tarkempaa tietoa, kuten esimerkiksi ajoitukset, saadaan melko hyvä tuotto. Korostan, että pihkan valuttaminen isommista kuusista kahden puolen ennen hakkuuta lisää tuottoa entisestään, Tatu Kangas summaa.
AIheesta voi keskustella 5.10.20 kello 23.00 asti