Suomen lentoasemilla on autiota. Monilla niistä ovet ovat lukossa.
Finavialla on yhteensä 19 matkustajalentoasemaa. Lentoyhtiöt eivät tällä hetkellä lennä lainkaan kahdeksalle niistä.
Avoinna olevilla asemilla on normaalia vähemmän vuoroja ja suppeampi reittivalikoima. Lentoja saattaa olla vain yksi päivässä, jolloin asema on pääosan ajasta kiinni ja henkilökuntaa on lomautettuna.
Piristystä lentoliikenteeseen ei ole kaikille kentille edes luvassa. Esimerkiksi Finnair ilmoitti aiemmin tässä kuussa lopettavansa Suomen sisäiset lennot viidelle maakuntakentälle talvikauden jälkeen.
Matkustusrajoitukset heijastuvat maakuntiin
Finavian viestintäpäällikkö Annika Kåla kertoo Helsinki-Vantaan tilanteen kuvastavan hyvin koko lentokenttäverkoston ahdinkoa. Helsinki-Vantaalla vieraili syyskuussa 4 000–6 000 matkustajaa päivässä, kun normaalisti lentoasemalla on päivittäin 60 000 matkustajaa.
Kåla toteaa, että tiukat ulkomaanlentoihin liittyvät matkustusrajoitukset ovat tyrehdyttäneet myös maakuntakentille suuntautuvan lentoliikenteen.
– Normaalisti iso osa kotimaanlennoista on nimenomaan vaihtoliikennettä eli maakunnista lennetään Helsinki-Vantaan kautta muualle maailmaan ja ulkomaiset matkailijat lentävät muualle Suomeen Helsinki-Vantaan kautta. Kun kysyntä on tyrehtynyt, eivät lentoyhtiötkään lennä.
Yle vieraili tällä viikolla kahdeksalla Finavian lentoasemalla. Niistä Kuusamossa, Porissa ja Maarianhaminassa on matkustajaliikennettä. Joensuu, Kemi-Tornio, Kajaani, Kokkola-Pietarsaari ja Tampere ovat sulkeneet siltä ovensa.
1. Kajaani
Kajaanin lentokenttä aukeaa näillä näkymin Finnairin lennoille vielä talvikauden ajaksi, mutta lentoyhtiön suunnitelmissa on lentojen lopettaminen kokonaan maaliskuussa.
Vielä tällä viikolla aseman ovet ovat olleet suljettuina. Hiljaista kentällä ei silti ole. Ilmavoimien Ruska 2020 -harjoitus on houkuttanut paikalle yleisöä ihastelemaan kuljetus- ja suihkukoneita.
Matkustajaliikenteen puuttuminen harmittaa kajaanilaista Markku Luukkoa.
– Erityisesti hitec-yritykset kärsivät siitä.
Hän kaipaa itsekin lentoyhteyksiä, jotta pääsee katsomaan lapsiaan pääkaupunkiseudulle. Lentämällä sinne ehtii yhdessä tunnissa, kun junalla kuluu kuusi.
Jos Kajaanin lentoaseman sisälle pääsisi kurkistamaan, löytyisi sieltä muun muassa erittäin lyhyt, ehkä jopa Suomen lyhin matkalaukkuhihna, kodinomainen tv-nurkkaus, keinutuoleja ja räsymattoja.
Nyt pihalla näkyy vain huolimattomasti parkkeerattu Ruotsin rekisterissä oleva Pajero, jonka toinen eturengas on tyhjentynyt.
Auto on ollut paikalla koko koronaepidemian ajan ja paikalliset arvelevat omistajan lähteneen kiireellä kotimaahansa, kun koneet vielä lensivät.
2. Kemi-Tornio
Kemi-Tornion lentomatkustajien määrä on viime vuosina ollut reilut 60 000 vuodessa. Poikkeuksena tästä on vuosi 2017, jolloin matkustajia oli pitkästä aikaa yli 100 000. Matkustajamäärä kasvoi silloin, koska Oulun lentoasemaa remontoitiin.
Vielä vuosituhannen alussa Kemi-Tornion matkustajamäärä ylitti 100 000. Vuosikymmenen puolivälissä määrä putosi vajaaseen 100 000:een. Suuri romahdus koettiin vuonna 2012, jolloin matkustajamäärä tippui noin 66 000:een, missä oli 29 prosentin lasku edelliseen vuoteen.
– Matkustajia kuljettavien liikennelentojen laskeutumisten määrä putosi silloin 33 prosentilla, muistelee Finavian Lapin aluejohtajan tehtävästä eläkkeelle jäänyt Martti Oinas.
Kemi-Tornion lentoaseman päällikkö Joni Nojonen kertoo, että lentojen vähentymisten ja aikataulujen heikentymisten lisäksi tilanteeseen alkoi vaikuttaa kilpailun kasvu.
– Norwegian aloitti liikennöinnin Rovaniemeltä, mikä vähensi Rovaniemeltä Kemiin tulevien matkustajien määrää. Aiemmin lentäminen oli Kemistä halvempaa kuin Rovaniemeltä, Noponen muistaa.
Ennen maaliskuussa päättyneitä lentoja asemalla toimi myös kahvila.
– Tällä hetkellä meillä ei ole voimassa olevaa sopimusta, eikä meitä ole kysytty jatkamaan toimintaa, kertoo kahvilan toiminnasta vastanneen Kemin Osaajien Osuuskunnan jäsen Satu-Minna Röyttä.
Röyttä toteaa, että kahvilan toiminta on vaikea saada taloudellisesti kannattavaksi.
– Kentälle tullaan läheltä, joten ihmisillä ei ole nälkä. Kentälle pitäisi saada chartereita, Röyttä sanoo.
3. Kuusamo
Kuusamon lentoasemalle laskeutui viime talvena yli 150 charter-lentoa eri puolilta Eurooppaa. Tuleva talvi näyttää niiden suhteen synkemmältä.
Kuusamon kentän kautta kulkee Finavian aikataulujen mukaan tällä viikolla yhdeksän matkustajalentoa. Kenttä on niitä harvoja, jonka sisään pääsimme kurkistamaan.
4. Joensuu
Joensuun kenttä on ollut kiinni jo usean kuukauden ajan ja sen henkilökunta on lomautettu.
Lennonjohtoa ei ole lomautusten takia, joten kenttä on tällä hetkellä korpikenttänä. Kentälle saa siis tulla, kunhan ilmoittaa siitä muille radiolla.
Tapio Hokkanen lensi työpäivän aluksi pienkoneella lenkin Joensuusta Ilomantsiin, Koitereelle, Pieliselle, Kolille ja takaisin.
Matkustajaliikenteelle olisi Hokkasen mukaan Joensuussa vielä kysyntää, vaikka työmatkaliikenne onkin vähentynyt. Tulevaisuuden kulkemisratkaisut mietityttävätkin jo.
– Lomat pitää suunnitella siten, että jos on menossa ulkomaille, niin menee sitten junalla Helsinkiin ja siitä eteenpäin, sanoo Hokkanen.
Joensuun kentällä vieraili tällä viikolla myös Henri Miettinen Kuopiosta. Hän pohtii omien lentojensa kohtaloa, jos kenttä hiljenee.
– Jos kentällä ei ole talvikunnossapitoa, en voi lentää talvella.
5. Tampere
Kaupallinen matkustajaliikenne loppui Tampere-Pirkkalan lentoasemalla maaliskuun lopussa. Lentoaseman pelastuksena ovat muun muassa sotilasilmailu, lentorahti ja lentokoulutus. Niiden ansioista kenttä pysyy toiminnassa.
Finavia on tehnyt lentoasemalle viime vuosina 20 miljoonan euron remontit. Kentälle voisi nyt laskeutua jopa Aasian lennoilla käytettävä matkustajakone.
Ennen koronaa kentältä lensivät Finnair, SAS ja AirBaltic. Yhdellä vaihdolla Tampere-Pirkkalasta pääsi vuositasolla yli 300 kohteeseen.
Visit Tampereen lentoliikenteen erityisasiantuntija Marja Aalto on tehnyt viisi vuotta työtä lentoyhtiöiden houkuttelemiseksi Tampere-Pirkkalaan. Työ jatkuu myös koronakriisin aikana.
– Positiivisesti on ajateltava. Eihän tämä tilanne ikuisesti kestä, ja meidän täytyy löytää askelmerkki uuteen tulevaisuuteeen.
Tampere-Pirkkalan kakkosterminaali on ollut tyhjillään jo vuoden. Terminaalin remontti valmistui vuonna 2015. Sen ainoa käyttäjä on ollut halpalentoyhtiö Ryanair. Ryanair ei lentänyt Tampere-Pirkkalasta talvikaudella 2019–2020, mutta sen oli tarkoitus aloittaa lennot uudelleen viime keväänä. Matkustusrajoitusten vuoksi aloitus on lykkääntynyt.
6. Maarianhamina
Maarianhaminan lentokentälle johtaa siisti, kyltein selvästi viitoitettu asfattitie. Kentän edustalla on tilava parkkipaikka. Paikka vaikuttaa suuremmalta kuin se on.
Lentokenttäterminaalin vieressä avautuva maisema yllättää monet. Aivan lentokoneiden lähituntumassa laiduntaa karjaa.
Koronaepidemia hiljensi kentän odotustilan täysin. Kauppa tyhjentyi ja sen tilalla on enää kahviautomaatti.
Automaatin päällä on säästölipas, johon janoinen matkaaja voi kilauttaa kahden euron kolikon.
7. Pori
Porin lentoliikenne nojaa vahvasti kaupungin tukeen. Porin kaupunginvaltuusto päätti vuosi sitten tukea lentoliikennettä 3,4 miljoonalla eurolla vuodessa.
Lennot olivat tauolla pahimman koronaepidemian aikana, mutta käynnistyivät uudelleen heinäkuussa. Unkarilaisen BAS:n operoimat lennot olivat varsin suosittuja, ennen kuin koronatilanne romahdutti kysynnän. Tauon jälkeen osa koneista on lentänyt jopa tyhjinä.
BAS:n maajohtaja Juha Köykkä totesi elokuussa, että lentäminen on yhtiölle kannattavampaa kuin kahden vuorovälille varatun koneen pitäminen maassa.
– Henkilökunnan lomauttaminen ei täysin onnistu, koska lentäjille on tällöin ostettava simulaattoriaikaa. Ja koneista tulee joka tapauksessa kuluja.
Vaikka Porin lentoasemalla on liikennettä, on Finavian henkilöstö toistaiseksi lomautettuna, toteaa aseman apulaispäällikkö Kai Ilkka.
Elokuun matkustajamäärä oli Porin kentällä noin 65 prosenttia matalampi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Säännöllistä reittiliikennettä Helsinkiin on kolme edestakaista lentoa arkipäivisin.
Porin kentän lentoliikennettä lisää sen yhteydessä toimiva ammattilentäjiä kouluttava Suomen Ilmailuopisto.
8. Kokkola-Pietarsaari
Kokkola-Pietarsaaren lentoasema Kruunupyyssä elää matkustajaliikenteen osalta hiljaiseloa. Asema on ollut melkein kokonaan suljettuna puolisen vuotta, kun Finnair lopetti lennot koronaepidemian alkaessa. Asemalla tehdään silti tarvittavat huoltotyöt. Esimerkiksi kiitotien maalaukset uusittiin kesällä.
Aivan nukuksissa kenttä ei suinkaan ole. Paikallisen ilmailukerhon pienkoneet käyttävät sitä säännöllisesti. Lisäksi lentokentällä käväisevät silloin tällöin yksityiset liikelentokoneet.
Silloin paikalle hälytetään ainakin palo- ja pelastusväki sekä lennonjohto.
Loka-marraskuun vaihteessa Finnair aloittaa lentotoiminnan Kokkola-Pietarsaaren kentältä uudelleen ja kyytejä riittää maaliskuun loppuun saakka. Tällä viikolla julkistettu ministeri Timo Harakan ehdotus (siirryt toiseen palveluun) tuo hiukan valoa myös siitä eteenpäin: sen mukaan valtio tukee pienten kenttien lentoreittejä 2021 keväästä vuoden loppuun saakka.
Vuoden 2022 alusta myös Kokkola-Pietarsaareen etsitään lentoyhtiötä, joka ottaisi hoitaakseen säännölliset reittilennot ainakin Helsinkiin.
Lentoasema eli 1990-luvulla kulta-aikaa, sillä matkustajia saattoi parhaana vuotena kulkea kentän kautta noin 130 000. Viime vuosina ollaan oltu reilusti vajaassa sadassa tuhannessa matkustajassa. Vuonna 2019 matkustajamäärä oli vain noin 56 000.
Kokkolan kehitysjohtaja Jonne Sandberg arvioi, että jos lentoaikataulut ja hinnat olisivat kohdillaan, paikallisen liike-elämän edustajat matkustaisivat paljon ja matkustajamäärät voisivat nousta jopa lähelle sataa tuhatta vuodessa.
Lentoreitin säilyminen alueelta pääkaupunkiin ja maailmalle onkin erityisesti paikallisen vientivetoisen liike-elämän toive. Sen eteen on tehty töitä jo vuosia.
Samaa toivetta elätellään monella paikkakunnalla.
Näin meillä lennetään. Lentokenttien matkustajamääriin voit tutustua tarkemmin Finavian sivuilla (siirryt toiseen palveluun).
4.10.2020 klo 19.05 Jutun alaotsikosta poistettu virheellinen lause "Finavia on lopettanut matkustajalennot kahdeksalle lentoasemalle Suomessa.", sillä Finavia on lentokenttäyhtiö eikä operoi lentoja.
4.10.2020 klo 19.10 Juttuun korjattu sana lentoreittejä lauseeseen "Tällä viikolla julkistettu ministeri Timo Harakan ehdotus tuo hiukan valoa myös siitä eteenpäin: sen mukaan valtio tukee pienten kenttien lentoreittejä 2021 keväästä vuoden loppuun saakka." , kun siinä aiemmin luki lentotoimintaa.
Minkälaisia ajatuksia Suomen lentokenttien hiljeneminen sinussa herättää? Miltä uskot niiden tulevaisuuden näyttävän? Mitä toivoisit? Voit keskustella aiheesta jutun kommenttiosiossa. Kommentointi sulkeutuu 5.10. kello 23.