WASHINGTON Onko televisioväittelyiden aika ohi Yhdysvalloissa?
Kun presidenttiehdokkaiden ensimmäinen väittely päättyi, katsojan mielessä kangasteli pakostakin kysymys koko konseptin merkityksestä. Väittelyiden on tarkoitus tarjota äänestäjille mahdollisuus vertailla ehdokkaiden visioita, politiikkaa ja persoonallisuuksia. Onnistuakseen väittely vaatii ainakin jonkinasteisia käytöstapoja osallistujilta, tiukkaa moderaattoria ja yhteisiä faktoja.
Illan tv-väittelyssä ei ollut mitään näistä. Vaikka debatin aikana käsiteltiin laaja kirjo aiheita terveydenhuollosta ilmastonmuutokseen, keskustelu jäi niin pinnalliseksi - ja harhaanjohtavaksi - että valintaansa vielä valintaansa arpoville äänestäjille siitä tuskin on apua.
Maailman supervallan presidenttiehdokkaiden välille ei saada enää edes järkevää vaaliväittelyä aikaiseksi.
Sen sijaan Clevelandissa nähtiin se, kuinka pahasti kriisiytynyt Yhdysvaltojen poliittinen järjestelmä on. Väittelyn päätteeksi presidentti Donald Trump antoi jälleen kerran ymmärtää, ettei hyväksy vaalien tulosta, jos postiäänet lasketaan.
Heti ensi hetkistä alkaen väittely alkoi luisua päättömään kaaokseen. Väittelyä oli jatkunut vain vartti, kun moderaattori Chris Wallace pyysi, että ehdokkaat “yrittäisivät ottaa vakavasti” seuraavan aiheen, koronapandemian.
Ennen kaikkea Wallace suuntasi kommenttinsa presidentti Donald Trumpille, joka huuteli mikkiinsä armottomasti läpi demokraattien Joe Bidenin jokaisen kommentin.
Taktiikka toimi väittelylavalla: Trump dominoi ja sai enemmän aikaa itselleen. Biden vaikutti selvästi hämmentyneeltä, vältteli katsekontaktia Trumpin kanssa ja sekosi usein vastauksissaan vastapelurin vetäessä keskustelua sivuraiteille.
Tekniikka esti tehokkaasti keskustelun loogisen etenemisen. Biden, joka oli etukäteen uhonnut täräyttävänsä Trumpin tantereeseen faktoilla, näytti heikolta.
Se ei kuitenkaan suoraan tarkoita, että Trump olisi äänestäjien silmissä voittaja. Monet kommenteista menivät suoranaisen kiusaamisen puolelle; presidentti muun muassa muistutti toistuvasti, että Biden valmistui luokkansa huonoimpien joukossa. (Trump viittasi Bidenin tutkintoon Syracusen yliopiston oikeustieteellisestä).
Käytös voi olla liikkuvien äänestäjien mielestä luontaantyöntävää. Äänestäjät jotka olisivat kaivanneet rauhallisempaa keskustelua äänestyspäätöksen avuksi tuskin innostuvat.
Väittelyyn tuli häivähdys tolkkua vasta puolivälin tienoilla, moderaattori Wallacen Trumpille pitämän puhuttelun jälkeen. Toinen puolisko tarjosikin väittelyn merkittävimmät hetket.
Bidenin kohdalla kenties kiperimmät kysymykset liittyivät Oregonin levottomuuksiin ja ehdokkaan ilmasto-ohjelmaan. Kumpikin aihe on hankala, sillä Biden yrittää tavoittaa mahdollisimman laajan kirjon äänestäjiä maltillisista republikaaneista demokraattien progressiiviseen siipeen.
Rakenteellista rasismia ja poliisiväkivaltaa vastustavat mielenosoitukset ja mellakat ovat jatkuneet Oregonissa jo sata päivää. Moderaattori kysyi Bidenilta, miksi tämä ei ole voimakkaammin vaatinut mellakoinnille loppua tai tukenut voimakeinoja tilanteen rauhoittamiseksi. Bidenin välttelevä vastaus tuskin vakuuttaa tilanteen rauhoittamista toivovia äänestäjiä.
Niin ikään ilmastokysymyksissä Biden tasapainoitteli jälleen vaikealla maaperällä, yrittäen vakuuttaa äänestäjät sekä ilmastonmuutostoimiensa radikaaliudesta että siitä, että ne eivät ole radikaaleja.
Kun Trump kysyi Bidenilta, tukeeko tämä niin kutsuttua Green new dealia, demokraattien progressiivisen siiven ilmastosuunnitelmaa, Biden sanoi tukevansa “Bidenin suunnitelmaa.”
Väittelyn hätkähdyttävimmät puheenvuorot tulivat Trumpilta. Kumpikin kertoo karua kuvaa istuvan presidentin mielenliikkeistä.
Kun moderaattori Chris Wallace pyysi presidenttiä tuomitsemaan äärioikeistolaisen väkivallan ja erityisesti puolisotilaallisen valkoisten ylivaltaa kannattavan “Proud Boys” -ryhmän, Trump ei antanut vastausta. Sen sijaan hän suuntasi sanansa Proud Boys -ryhmälle: Stand back and stand by. Vetäytykää, ja olkaa valmiudessa.
Väittelyn lopuksi Trump toisti jälleen väitteensä siitä, että vaalien tulos ei olisi validi, jos postiäänet lasketaan.
Istuva presidentti ei siis usko järjestelmään, jolla hänet on valittu maan johtoon. Sama istuva presidentti kehottaa äärioikeistolaisia militia-ryhmiä olemaan valmiudessa.
Jo ennestään kireä tilanne on nyt vielä vaarallisempi. Vaaleihin on vain 34 päivää.
Väittely on katsottavissa tässä artikkelissa. Se esitetään myös suomeksi tekstitettynä TV:ssä ja Yle Areenassa klo 12.
Lue lisää aiheesta:
Yle seurasi ehdokkaiden ensimmäistä kohtaamista hetki hetkeltä: näin väittely eteni
Nämä kiistakysymykset kertovat, miksi Yhdysvaltain presidentinvaaleissa on niin suuret panokset