Miltä kuulostaisi yliopistoon pääseminen ilmaiseksi ilman pääsykokeita niin, että olisit valmiiksi suorittanut jo ensimmäisen vuoden opinnot?
Tällaista mahdollisuutta tarjoaa esimerkiksi Itä-Suomen avoin yliopisto tänä lukuvuonna, kun se tarjoaa luonnontieteiden, metsätieteiden ja tietojenkäsittelytieteiden opintojaksoja ilmaiseksi kaikille halukkaille.
Avoimen yliopiston väylä ei ole mikään uusi juttu, mutta Itä-Suomen yliopisto pyrkii avauksellaan lisäämään myös avoimen yliopiston kautta valittavien oppilaiden määrää.
Aiemmin yliopisto on kertonut tavoitteekseen nostaa avoimen väylältä valittavien opiskelijoiden määrän 500:aan. Jyväskylän yliopisto on taas kertonut pyrkivänsä siihen, että 15 prosenttia tutkinto-opiskelijoista valittaisiin avoimen väylän kautta.
Avoimen väylän kautta saatu opiskelupaikka on kuitenkin edelleen kovan työn takana.
Miksi kaikkia aineita ei voi opiskella ilmaiseksi?
Itä-Suomen yliopiston päätökselle tarjota ilmaiseksi luonnon-, metsä- ja tietojenkäsittelytieteiden opintoja on olemassa selkeä selitys: yliopisto haluaa juuri näille aloille lisää opiskelijoita, sillä kaikkia aloituspaikkoja ei joka vuosi saada edes täyteen.
– Toivomme, että luonnontieteiden opinnot ylipäätään löydettäisiin paremmin. Tästä syystä haluamme omasta puolestamme tähän panostaa, Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä kertoo.
Tilanne on sama Suomen muissakin yliopistoissa.
Kaikki avoimen yliopiston kurssit eivät siis suinkaan ole ilmaisia, sillä suosituimmat kurssit ovat merkittävä tulonlähde yliopistoille.
Suosittuja aineita ovat esimerkiksi kauppa-, oikeus- ja yhteiskuntatieteet.
Perinteisesti suorittamisesta pitää maksaa 10 tai 15 euroa opintopisteeltä. Ensimmäisen vuoden opinnot sisältävät 60 opintopisteen kokonaisuudesta voi siis joutua maksamaan jopa 900 euroa.
– Luonnon-, metsä- ja tietojenkäsittelytieteiden kursseilla on ollut aiemmin niin vähän osallistujia, ja näistä saatavilla tuloilla ei ole ollut sillä tavalla merkitystä, Määttä kertoo.
– Sellaisilla aloilla, joilla meillä on suorituksia vaikkapa 20 000 opintopistettä vuodessa, niin avoimen yliopiston opintomaksuilla on yliopistolle suuri taloudellinen merkitys.
Näiden kurssien muuttaminen ilmaiseksi vaatisi siis tukea esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
Myös Helsingin yliopisto lisäämässä ilmaistarjontaa
Erityisesti tänä syksynä ilmaisia avoimen yliopiston kursseja on ollut tarjolla myös muissa yliopistoissa.
Taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) myöntämät viisi miljoonaa euroa, joita annettiin yliopistoille, jotta työttömät ja koronan takia lomautetut voivat tehdä ilmaiseksi avoimen yliopiston opintoja.
Myös Helsingin yliopistossa on tarjottu tänä syksynä laajasti ilmaisia tietojenkäsittelytieteiden kursseja
– Ministeriö on ohjannut rahoitusta sinne, missä osaajia tarvitaan ja missä on osaajapulaa, kertoo Helsingin yliopiston avoimen yliopiston johtamisesta vastaava kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta.
Itä-Suomen yliopisto avaus laajentaa ilmaisten kurssien määrää koko lukuvuodelle on kuitenkin poikkeuksellinen, sillä OKM:n rahoitus koskee vain tätä vuotta.
Onko Suomen suurimmassa yliopistossa myös aikeita laajentaa avoimen yliopiston ilmaistarjontaa ensi vuonna?
– Meillä on ollut aiemminkin ulkopuolisen rahoituksen ansioista ilmaisia opintoja esimerkiksi tietojenkäsittelytieteissä, Niinistö-Sivuranta kertoo.
– Meillä on suunnitelmat menossa, joten varmasti mekin hyödynnämme tämän tilaisuuden, ja ilmaisia opintoja tulee tarjolle.
Niinistö-Sivuranta ei osaa vielä kertoa tarkemmin, mitä kursseja tarjottaisiin ilmaiseksi myös ensi keväänä. Tänä syksynä tarjolla on ollut tietojenkäsittelytieteen lisäksi muun muassa historiaa ja psykologiaa.
SYL: Avoimesta väylästä ei saa tulla taloudellinen ohituskaista
Sekä Itä-Suomen että Helsingin yliopistoista myönnetään, että tavoitteena on hiljalleen lisätä myös avoimen väylän kautta tutkinto-opiskelijoiden määrää.
Opiskelemalla avoimessa yliopistossa – ilmaiseksi tai maksamalla opintopisteistä – voisi siis saada opiskelupaikan ilman, että osallistuu yliopiston valintakokeisiin tai todistuvalintaan.
– Avoimen yliopiston väylä monipuolistaa hakumahdollisuuksia ja tekee yliopistosta saavutettavamman useammille ihmisille, Itä-Suomen yliopiston Määttä toteaa.
– Valintakoe sopii osalle, ja todistusvalinta soveltuu niille, jotka saavat lukiosta hyvät todistukset. On kuitenkin sellaisia, joille nämä väylät eivät toimi ja he eivät pääse kumpaakaan kautta opiskelemaan.
Määtän mukaan avoimen väylä hyödyttää sekä opiskelijaa että yliopistoa.
Opiskelija pääsee näkemään, onko ala oikeasti sellainen, joka häntä aidosti kiinnostaa, ja yliopisto saa motivoituneita opiskelijoita niistä, jotka päättävät jatkaa opintoja.
Suomen ylioppilaskuntien liitosta (SYL) muistutetaan kuitenkin avoimen väylän ongelmista.
Jos esimerkiksi suurin osa opinnoista pysyy maksullisena, ovat taloudellisesti varakkaammat henkilöt etusijalla. Siksi SYL toivoo, että avoimen väylän kautta valittavien tutkinto-opiskelijoiden osuus olisi korkeintaan 10 prosenttia kokonaiskiintiöstä.
– Avoimen opinnot eivät saa myöskään muodostua vuoden mittaisiksi pääsykokeiksi, toteaa SYL:n koulutuspolitiikasta vastaava hallituksen jäsen Paula Karhunen.
– Jos tavoitteena on tehdä vuodessa 60 opintopistettä ja siinä on koko ajan tavoitteena pitää opintomenestys korkealla, niin se voi muodostua vuoden mittaiseksi pääsykokeeksi.
Avoimen yliopiston kautta valittavilta opiskelijoilta on usein vaadittu korkeita arvosanoja tutkintopaikan saamiseksi.
Karhusen mielestä Itä-Suomen yliopiston avaus tarjota ilmaisia kursseja tietyissä aineissa on kuitenkin askel positiiviseen suuntaan varsinkin korona-aikana.
– Hienoa, että tällaisena aikana on pystytty tekemään tämmöinen avaus ja kyllä maksuttomat avoimen opinnot antaa mahdollisuuden kokeilla ja etsiä itselleen sopivia aloja. Tämä sopii hyvin tähän korona-aikaan.
Aiheesta voi käydä keskustelua 2.10. klo 23 saakka.
Lisää aiheesta: