– Luin juuri otsikon, että nuorten juhlinta pilaa joulun. Välillä tuntuu, että viruksen leviäminen sysätään kokonaan nuorten syyksi, sanoo Meeri Saltevo, 22.
Myös Lotta Kivelän, 22, mielestä nuoret ovat usein syntipukkeja julkisessa keskustelussa.
– Meidän elämäntapa on liikkuvampaa ja näkyvämpää, joten koronan kaltaisissa kriiseissä meitä on helppo osoitella.
Helsingin yliopiston päärakennuksen edessä pysäytetyt nuoret aikuiset kannattavat sitä, että sosiaalisten tilanteiden riskeistä tiedotetaan.
Mutta uutisoinnin sävyssä olisi parantamisen varaa.
Nuorten aikuisten lisääntyvät tartunnat ovat herättäneet viime viikkoina paljon huomiota. Syyskuussa lähes joka kolmas tartunta todettiin 20–29-vuotiailla.
Lukuvuoden alkaessa opiskelijoiden joukkoaltistumisista ja nuorten liikkuvasta elämäntyylistä on uutisoitu tiuhaan. Myös esimerkiksi Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on useaan otteeseen vedonnut nuoriin.
– Julkinen keskustelu on ollut monin paikoin toiseuttavaa. On puhuttu nuorista kysymättä nuorilta itseltään, kirjoittaa Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Tapio Hautamäki sähköpostitse.
“Ei ne tartunnat tyhmyydestä johdu vaan yksinäisyydestä”
Monen nuoren mielestä keskustelussa on kiinnitetty liian vähän huomiota siihen, että nuorten kokoontumisessa ei ole kyse pelkästään juhlimisesta ja hauskanpidosta.
– Sosiaalisuus on erilaista eri-ikäisillä, tiivistää Eeva Toivonen, 27, Helsingin yliopiston edessä.
– Onhan se ihan loogista, että nuorena haetaan uusia kontakteja ja ollaan mukana isommissa tapahtumissa. Vanhemmilla ihmisillä taas oma lähipiiri on jo vakiintunut.
Myös Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) puheenjohtaja Anna Laurila korostaa, että ihmisten tapaaminen on olennainen osa nuoruutta.
– Moni opiskelija on muuttanut ensimmäistä kertaa pois kotoa uudelle paikkakunnalle eikä tunne sieltä ketään.
– Ystävät ovat nuorille kuin perhe. Ei kukaan ole tässäkään tilanteessa kieltämässä omien perheenjäsenten tapaamista.
Nuorisoalan kattojärjestön Allianssi ry:n vaikuttamisen asiantuntija Eero Löytömäki huomauttaa, että nuoret aikuiset myös asuvat usein yksin.
– Siksi koronasta johtuva eristäytyminen ja sosiaalisten kontaktien puute iskee nuoriin poikkeuksellisen lujaa.
– Jos pitäisi tiivistää, niin ei ne tartunnat tyhmyydestä johdu vaan pikemminkin yksinäisyydestä.
“Tapaamisten kieltäminen vaikuttaisi monen mielenterveyteen”
SAMOKin Anna Laurilan mielestä koronatoimien vaikutusta mielenterveyteen pitäisi pohtia pidemmällä aikavälillä.
– Yksinäisyys on aidosti vahingollista. Se, että koronarajoituksia tehdään, on toki vastuullista. Mutta sen saman vastuun olisi ulotuttava myös näihin lieveilmiöihin.
– Nuorten keskinäisten tapaamisten kieltämisellä olisi varmasti kauaskantoisia seurauksia, pohtii Helsingin yliopiston opiskelija Iines Lampinen, 24.
– Erityisesti niiden nuorten mielenterveyteen, joilla menee jo valmiiksi huonosti.
Lue lisää:
"Moni tiedostaa riskin, mutta samalla oma nuoruuskin pitää elää"
Käytännössä kaikki Porthanian portailla pysäytetyt opiskelijat pitävät kuitenkin tärkeänä sitä, että riskitilanteista uutisoidaan.
– Asennoituminen on muuttunut tosi negatiiviseksi turhaa ryyppäämistä kohtaan, kun on tullut tätä keskustelua siitä, että nuoret levittää tautia, toteaa Eveliina Ruusola, 22.
Meeri Saltevo on oman tiedekuntansa opiskelijajärjestön tapahtumavastaava ja hänen mukaansa paljon varautumista on jo tehty.
– Meillä ei järjestetä edes pieniä tapahtumia, joissa tartunnat voisivat levitä. Siksi kolahtaa, kun uutisoidaan, että nuoret ja opiskelijat kokonaisuutena eivät välitä koronasta.
Vili-Veli Auvisen, 29, mielestä osa nuorista kuitenkin ottaa edelleen riskejä. Hän kannattaisi tiukempiakin rajoituksia esimerkiksi yökerhoihin.
– Luulisin, että Suomen nuoret tiedostaa sen riskin, mutta samaan aikaan oma nuoruuskin pitää elää.
– Siinä on valinta, ja nuoret tekevät sen, toiset suuntaan ja toiset toiseen.
SAMOKin Anna Laurilan mielestä tuomitsemisen sijaan nuorten ahdistukseen pitäisi etsiä ratkaisuja. Hän toivoisi lisää keskustelua siitä, miten sosiaalisuutta tuetaan turvallisesti.
– Jos nuorilta viedään asioita pois, samalla pitäisi miettiä, miten annetaan jotain tilalle.
Korjaus 2.10. klo 14.38 jutun kolmanneksi viimeisen kuvan kuvatekstiä täsmennetty. Lampinen toivoo erilaisia näkökulmia keskusteluun.
Aiheesta voi keskustella 2. lokakuuta kello 23 saakka.
Lisää aiheesta: