Metsäteollisuus ry irtautuu työehtosopimustoiminnasta ja neuvottelut työehdoista siirretään yritysten ja henkilöstön välillä käytäviksi.
Metsäteollisuuden mukaan yritykset voivat tulevaisuudessa sopia yhdessä henkilöstönsä kanssa palkoista, työvuoroista ja kaikista sellaisista työehdoista, joista sopimista ei ole lailla rajoitettu, kerrotaan tiedotteessa. Metsäteollisuuden mukaan työntekijöiden järjestäytymisvapauteen tai ammattiyhdistystoimintaan uudistus ei vaikuta.
Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajan, Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälän mukaan tarkoituksena on rakentaa uutta sopimisen kulttuuria, jotta suomalainen metsäteollisuus ja Suomi menestyvät myös tulevaisuudessa.
– Toimialan erilaisten ja erilaisessa tilanteessa olevien yritysten tarpeisiin pystytään nykyistä paremmin vastaamaan yritys- ja tuoteryhmätason työehdoilla, Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja, sanoo.
Hämälän mukaan tarkoitus ei ole alentaa palkkoja, vaan parantaa kilpailukykyä.
– Metsäteollisuudesta halutaan saada tehokkaampi toimija ja parempi työpaikka, jotta pystymme vastaamaan globaalin kysynnän kasvuun, Hämälä sanoo.
Hämälän mukaan yrityksissä pitää pystyä suunnittelemaan, kuinka työ on tehokkainta järjestää ja miten sitä kannattaa tehdä.
– On mahdotonta arvioida mitenkään prosentuaalisesti tai suhteellisesti että paljonko tämä muutos tuo kilpailuetua. Tämä ei ole missään nimessä lyhyen aikavälin suunnitelma eikä reaktio tämän hetkiseen tilanteeseen vaan osa pitkäaikaista kehitystä, Hämälä sanoo.
Irtautumisen taustalla on Metsäteollisuuden mukaan sen pitkäainen tavoite työehtosopimusten rakenteellisesta kehittämisestä, mikä ei ole liittokierroksilla eikä aiemman keskitetyn neuvottelujärjestelmän aikana edennyt.
Metsäteollisuuden mukaan valtakunnallinen sopimusjärjestelmä vastaa heikosti erilaisissa markkina- ja taloustilanteissa olevien yritysten, niiden liiketoiminta-alueiden ja yksittäisten tehtaiden tarpeisiin.
Metsäteollisuudella on Suomessa on yli 150 tehdasta.
Paperiliiton Vanhala: "Teimme monta vuotta töitä Suomen malliin eikä sille ole enää pohjaa"
Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Hämälä avasi taustoja työehtosopimuksesta irtautumisesta illan A-talkissa.
– Mellä on paikka maailmanmarkkinoilla, meidän täytyy monella sektorilla uusiutua ja huolehtia kilpailukyvystämme, Hämälä totesi.
Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala sanoo, että uutta mallia vielä haetaan.
– Iso juttu on se, että teimme aika monta vuotta töitä Suomen malliin, mutta se näyttää katoavan eikä sille ole enää pohjaa. Nyt jokainen yritys neuvottelee omaan aikaan omassa tahdissa.
– Metsäteollisuuden palkkataso on korkea moniin kilpailijamaihin nähden ja se raja sitä mitä täällä voi tehdä. Olemme kaukana markkinoista, Hämälä sanoo.
Vanhalan mielestä eroa Ruotsin ja Saksan välillä ei ole tuotannonkustannuksissa palkkoihin liittyen.
STTK: Ei ollut yllätys, rapauttaa sopimusyhteiskuntaa
STTK:n mukaan Metsäteollisuuden irtautuminen tes-toiminnasta ei tullut yllätyksenä. Se kuvailee ratkaisua valitettavaksi ja näkee sen rapauttavan sopimusyhteiskuntaa.
– Työnantajapuolen selkeä tavoite viime vuosina on ollut romuttaa sopimusyhteiskunnan periaatteita, keskinäistä luottamusta ja sopimusjärjestelmää. Tämän päivän ilmoitus on sille konkreettinen jatkumo, puheenjohtaja Antti Palola sanoo tiedotteessa.
Palolan mukaan Metsäteollisuuden ilmoitus johtaa entistä suurempaan epävarmuuteen työmarkkinoilla. Hän uskoo levottomuuksien ja työrauhahäiriöiden lisääntyvän.
Suomen Yrittäjät: Merkittävä avaus
Suomen Yrittäjät pitää Metsäteollisuuden irtautumista työehtosopimustoiminnasta merkittävänä avauksena. Sen mukaan kyseessä on suuri askel kohti yritys- ja työpaikkakohtaista sopimista. Se vastaa Yrittäjien tavoitteita, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo tiedotteessa.
Pentikäisen mukaan kyseessä on selkeä viesti siitä, että yrityskohtaisen sopimisen edistäminen lakeja muuttamalla on välttämätöntä yritysten ja työpaikkojen kannalta.
Suomen yrittäjien mukaan Metsäteollisuuden linjaus vähentää liittojen valtaa ja siirtää sitä työpaikoille työtä tekeville.
– Tällä tiellä tarvitaan lisää toimia. Toivotaan, että Metsäteollisuus saa seuraa, Pentikäinen sanoo.
Teknologiateollisuus: Metsäteollisuuden päätöstä ymmärretään
Työnantajapuolta edustavan Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle ymmärtää Metsäteollisuuden ratkaisua. Hän uskoo keskustelun kuitenkin kiihtyvän, mitä tulee valtakunnan tason sopimusten rooliin nykypäivän työmarkkinoilla.
Helteen mukaan suunta työmarkkinoilla pitäisi olla kohti laajempaa paikallisuutta, mutta tässä tavoitteessa on edistytty liian hitaasti.
– Kun tiedetään se että yritykset eivät pärjää enää sillä, että joku valtakunnan tason pöydistä kertoo, miten asioiden pitäisi olla, kun tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja yksittäisille yrityksille ja sen henkilöstölle.
Mutta mitä Metsäteollisuuden irtautuminen työehtosopimustoiminnasta tarkoittaa niin sanotulle kolmikannalle?
– Metsäteollisuus on nyt tehnyt omat ratkaisunsa, ja Teknologiateollisuus on toistaiseksi luottanut siihen, että paikallisuutta voidaan lisätä nykyisiä työehtosopimuksia kehittelemällä. Siihenhän tämä ei vaikuta. Työlainsäädäntöä kehitetään joka tapauksessa, ja varmasti tämä ja tulevat hallitukset haluavat hyödyntää työmarkkinajärjestöjen näkemyksiä työlainsäädännön valmistelussa, Helle sanoo.
Teknologiateollisuuden tavoitteena on, että työehdoista sovittaisiin mahdollisimman paikallisesti yritysten ja henkilöstön kesken. Helteen mukaan näin pystytään varmistamaan yrityksen reagointikyky maailman markkinoihin ja asiakkaiden tarpeeseen.
– Tällä tavalla pystymme parhaiten varmistamaan työllisyyttä ja hyvää palkkakehitystä, eli uskomme tämän olevan sekä työnantajien että työntekijöiden etu, Helle toteaa.
Ammattiliitto Pron Malinen: Metsäteollisuus pyrkii rakentamaan Suomesta epävakaan toimintaympäristön
Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen arvioi liiton tiedotteessa, että metsäteollisuusyritykset voi asettua Suomessa kilpailijamaita heikompaan asemaan.
Suomen Metsäteollisuuden keskeisissä kilpailijamaissa on toimialakohtaiset työehtosopimukset, jotka turvaavat alan työvoimakustannusten ennustettavuuden ja työrauhan. Ne ovat olleet työnantajille yleissitovien työehtosopimusten tärkeä hyöty.
– Tuleeko työrauhasta paikallista kauppatavaraa, jolla eri konsernit tai tehtaat hinnoittelevat kilpailukykynsä, Malinen pohtii.
Prolla on Metsäteollisuuden yrityksissä luottamusmiesorganisaatio, joka on tottunut neuvottelemaan paikallisesti.
– Metsäteollisuuden ilmoittama muutos edellyttää alan työntekijöiden ja asiantuntijoiden järjestäytymisasteen kasvattamista sataan prosenttiin, koska se on perusta vahvalle paikalliselle tai yrityskohtaiselle sopimiselle.
Puheenjohtajan mukaan Metsäteollisuus on siirtymässä takaisin toimintakulttuuriin, jossa ammatillinen järjestäytyminen aikoinaan syntyi.
– Uusi tilanne voi olla työntekijöiden järjestäytymisen kehitykselle ennemminkin mahdollisuus kuin uhka, Malinen sanoo.
Voit keskustella aiheesta 2.10. klo 23:een asti.