Paikallisen sopimisen lisääminen on ollut viime vuodet koko työnantajakentän mantra.
Tupot eli palkansaajen ja työnantajien keskusjärjestöjen sopimat tulopoliittiset kokonaisratkaisut jäivät historiaan lähinnä työnantajien vaatimuksesta. Vuonna 2012 keskusjärjestöt sopivat vielä raamisopimuksen, jota ei saanut nimittää tupoksi. Viimeinen niitti oli Elinkeinoelämän keskusliiton linjaus 2016, että tuposta on syytä luopua.
Sen jälkeen neuvottelut siirtyivät palkansaaja- ja työnantajaliittojen välille. Nyt halutaan liittokohtaisestakin sopimisesta eroon, kohti yrityskohtaisia sopimuksia.
Työnantajapuolen mielestä ylemmän tason sopimukset tuovat jäykkyyttä, kun työelämä vaatii joustavuutta.
Työntekijäpuoli näkee vaatimukset pyrkimyksenä rapauttaa ammattiliittojen toimintaa ja päätösvaltaa.
Käytännössä Metsäteollisuuden ratkaisu tarkoittaa, että työnantajia edustava Metsäteollisuus ei enää aio sopia palkoista työntekijöitä edustavan Paperiliiton kanssa. Palkoista sovittaisiin yrityksissä.
Metsäteollisuudessa työehtosopimusten tekeminen on ollut usein tuskaisaa. Vuonna 2005 dramaattisen työtaistelun aikaan paperitehtaat seisoivat monta viikkoa, ensin Paperiliiton lakon vuoksi ja sitten Metsäteollisuuden julistaman työsulun takia. Kiistan keskiössä oli muun muassa juhlapyhinä työskentely.
Tuoreimmalla sopimuskierroksella alkuvuodesta UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos varoitti, että jos ammattiyhdistysliikkeen vaatimukset hyväksytään, Suomen paperikoneet voi sulkea.
Palkanalennuksia pelätään
Eniten paikallista sopimista on ollut Suomessa teknologiateollisuudessa. Työnantajat eivät ole välttämättä olleet teknologia-aloillakaan tyytyväisiä. Paikallisesti on sovittu varsinkin työaika-asioista, palkoista ei niinkään.
Palkoista kyllä sovitaan työpaikoilla paikallisesti, mutta käytännössä sopimuksiin on enimmäkseen tullut Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden neuvottelemat korotukset.
Koronakriisin oloissa Teknologiateollisuus on vedonnut, että ensi vuoden korotuksia tehtäisiin yrityksissä paikallisesti sovittua pienempinä.
Metsäteollisuus on kuitenkin ensimmäinen liitto, joka aikoo vetäytyä sopimuspöydistä kokonaan.
Muu työnantajaleiri hurrasi päätökselle: Suomen Yrittäjien ja Teknologiateollisuuden johtajat ylistivät Metsäteollisuuden ratkaisua.
Monilla aloilla työntekijätkin ovat tyytyväisiä paikallisen sopimisen tuomaan joustavuuteen, kuten pitempien vuorojen tekemiseen ruuhka-aiikoina ja vastaaviin vapaisiin toiste. Osa kuitenkin pelkää, että paikallinen sopiminen tarkoittaa viime kädessä palkanalennuksia. Paikallisesta sopimisesta ei ole vaikuttavuusarviota.
Hallituksen työllisyyskeinoja etsivistä työryhmistä yksi on käsitellyt paikallisen sopimisen lisäämistä. Työryhmä ei kuitenkaan saanut aikaan yksimielistä esitystä ja sai lisäaikaa. Kiistan keskiöön jäi luottamusmiesten asema eli se, voiko henkilöstöä edustaa paikallisissa neuvotteluissa joku muu kuin luottamusmies. Palkansaajaliitoissa koettiin, että työnantajapuoli haluaa murentaa luottamusmiesjärjestelmää.
Kenties Metsäteollisuudessa ei uskottu, että paikallinen sopiminen koskaan etenee hallituksen ja liittojen ohjaamana, joten toimeen tartuttiin itse.
Mitä mieltä olet Metsäteollisuuden irtiotosta? Voit keskustella aiheesta 2.10. klo 23:een asti.
Lue myös:
Yle seurasi: Metsäteollisuuden Hämälä A-talkissa: "Meidän täytyy monella sektorilla uusiutua"