Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi sanoo, että rautateiden turvallisuudessa olisi parannettavaa. Ongelmana on erityisesti vartioimattomat tasoristeykset.
– Tasoristeysturvallisuus on Suomessa aika huonolla tolalla. Meillä on paljon vartioimattomia tasoristeyksiä, joissa sattuu vakavia onnettomuuksia.
Veli-Pekka Nurmi kertoo, että Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) on ollut yhteydessä rataverkosta vastaavaan Väylävirastoon useita kertoja viime vuosien aikana, jotta vartioimattomat tasoristeykset saataisiin poistettua.
Nurmen mielestä Väylävirastossa ongelmaa on vähätelty.
– On vedottu voimavarapulaan ja siihen, että tasoristeyksiä on niin suuri määrä. Minä näen kyllä, että sellainen todellinen halu tasoristeysturvallisuuden parantamiseen puuttuu, Veli-Pekka Nurmi sanoo.
Kuolonkolareita sattuu joka vuosi
Suomessa on parituhatta vartioimatonta tasoristeystä. Näissä sattuu vuosittain parikymmentä onnettomuutta, joissa kuolee muutama ihminen. Tänä vuonna tasoristeysonnettomuuksissa on kuollut kolme henkilöä. Viimeksi elokuun lopulla Ilmajoella sattui kuolonkolari.
Veli-Pekka Nurmen mukaan erityisen vaarallisia tasoristeyksiä on joitain kymmeniä; niissä sattuu säännöllisesti onnettomuuksia tai vaaratilanteita.
– Ne ovat hyvin tiedossa ja ne pitäisi poistaa mahdollisimman nopeasti.
Veli-Pekka Nurmi ihmettelee, että Väylävirasto ei ole tarttunut toimeen ripeästi. OTKES on tasoristeysonnettomuuksia tutkiessaan antanut erilaisia turvallisuussuosituksia (siirryt toiseen palveluun) lähes sata viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Näistä keskeisin on ollut juuri vartioimattomien tasoristeysten poistaminen.
– Me olemme puhuneet tästä Väyläviraston kanssa eri yhteyksissä vuosien ajan. Kyllä tähän pitäisi voimavarat löytyä, jos halua olisi.
Veli-Pekka Nurmi sanoo, että tyypillisesti tasoristeysonnettomuus tapahtuu hiljaisessa, vartioimattomassa tasoristeyksessä.
– Ja vielä usein niin, että reitti on onnettomuuden uhrille hyvin tuttu. Eräällä tavalla on turruttu siihen, että eihän sieltä edelliselläkään kerralla junaa tullut.
Ongelmiin on puututtu
Väyläviraston liikenneturvallisuusasiantuntija Jarmo Koistinen kertoo, että Väylävirasto aloitti vuonna 2018 nelivuotisen ohjelman (siirryt toiseen palveluun), jonka avulla poistetaan tai parannetaan yli 300 tasoristeystä.
– Hankkeen hinta on 40 miljoonaa euroa ja lähtökohta on ollut se, että on lähdetty parantamaan huonoimpia, Koistinen sanoo.
Koistinen ei täysin niele OTKESin johtajan Veli-Pekka Nurmen syytöksiä haluttomuudesta puuttua tasoristeysongelmaan.
– Ei välttämättä puutu tahtoa, mutta tällä hetkellä mennään tällä rahoituskehyksellä mikä meillä on. Voi olla, että meillä on erilainen näkemys tästä meidän meneillään olevasta tasaristeysten poisto- ja parantamisohjelmasta, Koistinen sanoo.
Onnettomuustutkintakeskuksen johtajan Veli-Pekka Nurmen mukaan ongelma on se, että Väylävirasto ei ole poistanut tasoristeyksiä riskiperusteisesti.
– Tasoristeyksiä on poistettu sitä mukaa, kun rataa on uudistettu, jolloin nämä poistot eivät ole välttämättä kohdistuneet kaikkein vaarallisimpiin tasoristeyksiin.
Parempaa kohti
Jarmo Koistisen mielestä tasoristeysongelmat ovat vanhaa perua. 1960-luvulla tasoristeyksiä oli 8 000 ja onnnettomuuksia sattui vuosittain 250, kuolleita oli noin 50.
Vielä tämän vuosituhannen alkupuolella tasoristeyksissä rytisi vuosittain enimmillään yli kuusikymmentä kertaa. (siirryt toiseen palveluun)
– Tällä hetkellä onnettomuuksia sattuu hieman yli 20 vuodessa. Tänä vuonna kuolleita on ollut kolme. Tilanne on parantunut, Koistinen sanoo.
Jarmo Koitisen mielestä Väyläviraston käynnistämä tasoristeysten poisto- ja parantamisohjelma on suunta kohti parempaa.
– Tämä on minun mielestäni hyvä alku. Toivottavasti saadaan määrärahoja, että pystytään jatkamaan tätä ohjelmaa, niin että olisi säännöllinen vuotuinen rahoitus. Se olisi tässä nyt ensisijaista, Koistinen sanoo.
Turvallisuus paranee pikku hiljaa
Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi sanoo, että OTKES tekee vuosittain pari-kolmekymmentä tutkintaa. Niissä annetaan yhteensä noin sata turvallisuussuositusta.
– Olen mielissäni siitä, että meidän suosituksemme otetaan tyypillisesti aika tosissaan.
Nurmi uskoo, että OTKESin tutkinnat ja niissä annetut turvallisuussuositukset ovat tehneet Suomesta turvallisemman paikan.
– Meidän päätuote on turvallisuussuositukset ja niistä merkittävä osa toteutetaan, joten turvallisuus väkisinkin parantuu. Tämä on pienten askelten ottamista oikeaan suuntaan, Nurmi maalailee.
Häntä harmittaa, että Väylävirasto ei ole tarttunut tasoristeysten poistamiseen siihen tahtiin kuin OTKES olisi toivonut.
Nurmi kuvitteli jo, että vuonna 2017, kun Raaseporissa kuoli neljä varusmiestä tasoristeysonnettomuudessa, jotain alkaisi tapahtua todella nopeasti. Tuolloinkin OTKES antoi suosituksen tasoristeysturvallisuuden parantamiseksi.
– Sen onnettomuuden jälkeen tuntui, että tämä asia otetaan enempi tosissaan, mutta siitäkin on pöly laskeutunut ja merkittävää edistymistä ei ole tapahtunut, Nurmi sanoo.
Koronatutkinta hyödyttää koko yhteiskuntaa
Tällä hetkellä Onnettomuustutkintakeskuksella on käynnissä 18 tutkintaa. Tavallisista onnettomuustutkinnoista poiketen OTKES sai syyskuussa valtioneuvostolta tehtäväksi selvittää koronakevään (siirryt toiseen palveluun) poikkeusoloja.
OTKES on riippumaton toimielin ja määrittelee itse, mitä ottaa tutkittavakseen. Turvallisuustutkintalain nojalla valtioneuvosto voi kuitenkin aloittaa tutkinnan poikkeuksellisesta tapahtumasta, joka ei ole onnettomuus.
Valtionneuvoston syyskuussa käynnistämän tutkinnan toimeksiannossa OTKESille määritellään suoraan, mitä tutkinnalta halutaan:
Tutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden parantaminen. Tutkintaryhmältä odotetaan suosituksia siitä, miten pandemian aikaisten kokemusten perusteella voidaan kehittää yhteiskunnan varautumista erittäin vakaviin tapahtumiin ja lieventää niiden seurauksia.
Veli-Pekka Nurmi sanoo, että koronatutkinta sopii hyvin OTKESin perustehtävään.
– Me olemme ensimmäistä kertaa historiassa olleet siinä tilanteessa, että Suomessa on sovellettu poikkeusolojen lainsäädäntöä. On hyvin tärkeää, että tästä otetaan opiksi: mitä tehtiin hyvin, missä on kehitettävää ja miten voidaan varautua seuraaviin isoihin kriiseihin, Nurmi sanoo.
Tutkinnan tarkoitus on Nurmen mukaan yksinkertaisesti varautuminen poikkeustilanteiden varalle.
– Ja tätä varautumista kehitetään laajemmin kuin pelkästään pandemian varalle ottaen huomioon sen, että todennäköisesti seuraava iso Suomea kohtaava kriisi on joku muu kuin pandemia.
Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 6.10. kello 23.
Lue lisää:
Kaksi henkilöä loukkaantui vakavasti tasoristeysturmassa Ilmajoella
Tasoristeysonnettomuus Ulvilassa – kuorma-auto törmäsi veturiin
Yksi henkilö kuoli tasoristeysonnettomuudessa Vaasan ja Seinäjoen välillä