Kun vasara kumahti pöytään Nousiaisten kunnanvaltuuston kokouksessa joulukuussa 2019, tupa tyhjeni rivakasti. Äänin 14-13 oli päätetty, että Paijulan kyläkoulu lakkautetaan.
Koulun oppilaiden vanhemmat poistuivat paikalta murheellisina ja katkerina.
Osa oli ottanut lapsensa mukaan kokoukseen. Jotkut itkivät.
– Ei se olisi tuntunut niin pahalta, jos se olisi mennyt selkeällä äänienemmistöllä. Mutta kun se oli yhdestä äänestä kiinni, sanoo Katariina Hellström-Peippo, jonka lapset Vilho, 9, ja Eino, 6, kävivät Paijulan koulua.
– Vilho itki koko illan. Hän otti sen niin raskaasti.
Kun Peippojen perhe muutti Nousiaisten Paijulaan vuonna 2014, pojat eivät olleet vielä kouluikäisiä. Ajatuksena kuitenkin oli, että parin minuutin pyörämatkan päässä sijainnut satavuotias kyläkoulu olisi lopulta myös Vilhon ja Einon paikka oppia ja kasvaa. Myös äiti Katariina oli aikoinaan käynyt Paijulan koulun.
Olikin pettymys, kun iäkkään hirsitalon alapohjasta löytyi mikrobikasvustoa. Paijulassa epäiltiin sisäilmaongelmia, ja se päätettiin sulkea.
Keväällä 2016 kuntalaisaloite Paijulan koulun peruskorjauksesta meni kuitenkin läpi.
– Oli valtavan hieno uutinen, että pojat pääsisivät sittenkin upeaan kyläkouluun kun se valmistuu, isä Miska Peippo muistelee.
Vanhempainyhdistys teki 1300 talkootyötuntia
Alkuperäinen määräraha Paijulan koulun peruskorjaukseen oli noin 500 000 euroa. Paijulan kohtalo oli taas vaakalaudalla, kun näytti siltä, ettei raha riitäkään.
Aktiivinen vanhempainyhdistys ehdotti kunnalle voivansa laskea remontin hintaa talkootöin. Kunta otti tarjouksen vastaan.
Aluksi vanhempainyhdistys tyhjensi koulun, jotta remontti saattoi alkaa. Sitten yhdistys tarjoutui tekemään saneerauspurun, jossa purettiin kaikki seinä- ja lattiapinnat sekä iso osa rakenteista. Siihen kului yhdistyksen laskujen mukaan 300 tuntia talkootöitä.
Tämän jälkeen keväällä 2018 yhdistys aloitti rakennuksen alkuperäisosan julkisivun kunnostuksen.
Miska Peippo ja Katariina Hellström-Peippo osallistuivat remonttiin osana vanhempainyhdistystä ja kävivät rapsuttelemassa Paijulan seiniä aina kun omilta töiltään ehtivät.
Kun koulun remontti lopulta valmistui, oli yhdistykselle kertynyt tuhat talkootyötuntia lisää. Yhteensä vanhempainyhdistys oli siis tehnyt 1300 ilmaista työtuntia.
– Taisi kunnanjohtaja silloin sanoa, että hulluhan se on, joka koulun tämän jälkeen lopettaa, Miska Peippo muistelee.
Kouluverkkoselvitys johti lakkauttamiseen
Uuteen uskoon remontoitu Paijulan koulu otettiin käyttöön elokuussa 2018. Vilho Peippo pääsi aloittamaan tuolloin Paijulassa ensimmäisellä luokalla.
Kun vuotta myöhemmin pikkuveli Einokin aloitti Paijulan eskariryhmässä, Nousiaisten kunta teetti kouluverkkoselvityksen. Selvityksen mukaan Paijulan koulun lopettamista pidettiin välttämättömyytenä “niin pedagogisista kuin taloudellisistakin syistä”.
Kun lakkautuspäätös todella paria kuukautta myöhemmin tehtiin, vanhempainyhdistyksen väki tunsi saaneensa nyrkin kasvoihinsa.
– Kyllähän silloin tuntui siltä, että olimme tulleet huijatuksi. Niin paljon olimme tehneet töitä koulun eteen, Miska Peippo sanoo.
Katariina Hellström-Peippo muistaa tehneensä kotimatkalla valtuuston kokouksesta Facebook-päivityksen, jossa ilmoitti laittavansa talon myyntiin. Katkeruus kunnan tekemiä päätöksiä kohtaan oli koulun pelastamisen eteen nähdyn vaivan jälkeen musertavan kova.
– Ensimmäinen fiilis oli, että hittoon täältä. Ainut hyvä asia, joka tässä kunnassa on ollut, ja se sitten vietiin, Miska Peippo sanoo.
Kunta: Talkootyösopimus ei ole sitova
Lakkautuspäätöksen jälkeen joulukuussa 2019 vanhempainyhdistys vetosi kunnan kanssa tekemäänsä talkootyösopimukseen (siirryt toiseen palveluun).
Sopimuksen mukaan edellytys ilmaiselle talkootyölle oli, että Paijulan koulu säilyy vähintään lukuvuoden 2026 loppuun.
Sopimuksessa todetaan myös, että jos Paijulan koulu lakkautetaan tai Paijulan oppilaat siirretään pois ennen tuota ajankohtaa, Nousiaisten kunta korvaa 25 euroa tunnilta toteutuneista työtunneista. Käytännössä puhutaan siis yhteensä noin 25 000 euron korvauksista.
Sopimuksen on allekirjoittanut Nousiaisten kunnan entinen tekninen johtaja. Kunnan mielestä sopimus ei ole sitova. Kunta katsoo teknisen johtajan tehneen sopimuksen itsenäisesti ilman viranomaisen päätöstä.
Kunnanjohtaja Teemu Heinosen mukaan sopimus oli kunnan nykyisiltä viranomaisilta täysin pimennossa siihen asti, kunnes vanhempainyhdistys vetosi siihen lakkautuspäätöksen jälkeen.
– Käytännössä teknisellä johtajalla ei ole ollut oikeutta allekirjoittaa sopimusta. Kunnanhallitus katsoo, että sopimus ei ole sitova, sillä tekninen johtaja ei ole saattanut sopimusta muiden tietoon eikä siitä ole tehty edes hallintopäätöstä, Heinonen sanoo.
Kunnanjohtaja Heinonen sanoo ymmärtävänsä myös vanhempainyhdistyksen näkemyksen siitä, että he ovat tulleet huijatuksi.
– Kyse ei ole siitä, että kunnan ja yhdistyksen välillä olisi ristiriita. Jos pöydälle olisi tuotu jokin muu vastaavalla tavalla väärin laadittu sopimus, myös siihen olisi puututtu.
Kunnanhallitus päätti kokouksessaan syyskuussa 2020 olla maksamatta korvauksia vanhempainyhdistykselle. Vanhempainyhdistys hakee päätökseen oikaisua. (siirryt toiseen palveluun)
Jos oikaisu ei mene läpi, yhdistys kertoo hakevansa korvausta oikeusteitse.
Konsulttiarvio: 300 000 euron säästö
Kyläkoulujen lakkauttamisen trendi ei näytä vuosikymmenten jälkeen päättyvän. Useimmiten lakkautuksia perustellaan säästöillä.
Sen sijaan tutkimuksia koulujen lakkautuspäätösten toteutuneista säästöistä ei ole tehty. Kuntien säästöarviot perustuvat yleensä konsulttiyhtiöiden tekemiin etukäteislaskelmiin.
Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola kyseenalaisti voimakkaasti muutaman vuoden takaisessa blogikirjoituksessaan (siirryt toiseen palveluun) koululakkautuksilla saavutetut kustannussäästöt. Jos yhdellä koulun lakkautuksella kunnat esittävät saavansa keskimäärin 200 000-400 000 euron säästöt ja yli 2 400 koulua on jo lakkautettu, syntyy mielenkiintoinen yhteenlasku.
“Jos kuntien päätösvalmistelulaskelmat pitäisivät paikkansa, pitäisi Suomessa joka vuosi säästyä perusopetuksen puolella noin 800 miljoonaa euroa. Sehän on samaa luokkaa, kuin mitä kunnat saavat perusopetukseen valtionosuuksina”, Lehtola kirjoitti.
Esimerkiksi Nousiaisten Paijulan koulun lopettamisesta arvioitiin tulevan vuositasolla noin 300 000 euron säästö. Kunnanjohtaja Teemu Heinonen kuvailee säästöä tuntuvaksi.
–Veroprosentissa se on hiukan alle puoli prosenttia ja kolmessa, neljässä vuodessa noin miljoona euroa.
Lopullista säästöä kunnanjohtajan on toistaiseksi vaikea arvioida, sillä entinen Paijulan koulurakennus on toistaiseksi kunnan uusiokäytössä toisen koulun sisäilmaongelmien väistötilana. Päälle tulevat vielä kulut koulukyydityksistä.
– Kyse ei ole siitä, että jokin palvelu olisi lakkautettu kokonaan, sitä vain tarjotaan eri yksikössä. Uuden yhtenäiskoulun rakentumisen myötä saamme modernin ja kustannustehokkaan koulun, Heinonen huomauttaa.
Sisäilmaoireita uudessa koulussa
Vilho Peippo siirrettiin tänä syksynä Henrikin yhtenäiskoulun Nummen kouluyksikköön kolmannelle luokalle. Nummen koulu on Vilholle entuudestaan tuttu, sillä hän kävi siellä eskarin.
Eskarin aikaan Vilho yskiskeli iltaisin sängyssä. Vilho muistaa, kuinka yskiminen alkoi jo sattua, kun se ei ottanut loppuakseen.
Kun eskari päättyi, oireet loppuivat kuin seinään.
Nummen koulun sisäilmaongelmat ovat nyt tiedossa, mutta ne on rajattu tiettyyn osaan rakennusta. Kolmas- ja neljäsluokkalaiset ovat koulun terveeksi katsotussa osassa. Eka- ja tokaluokkalaiset on siirretty väistötiloihin.
Vilhon oireet palasivat pian Nummelle paluun jälkeen.
– Viikon mittaan Vilhon ääni alkaa painua, häntä alkaa yskittää ja kurkkuun sattuu. Viikonloppuisin oireet häviävät, isä Miska Peippo kertoo.
Entisestä Paijulan koulusta väistötila
Vilhon pikkuveli Eino on aloittanut ensimmäisen luokkansa entisessä Paijulan koulurakennuksessa. Paijulasta päätettiin keväällä tehdä Nummen koulun eka- ja tokaluokkalaisten väistötila.
Ironista, miettii isä Miska Peippo. Paijulassa ei olisi ollut huolta sisäilmaongelmista.
Kuntatalouden käsin kosketeltavat kiemurat, kuten säästöt ja kiinteistöjen sisäilmaongelmat, ovat kaukana siitä todellisuudesta missä pienten koulujen yhteisöt elävät.
Kyse ei saisi aina olla vain rahasta, vaan myös arvoista, Miska Peippo toteaa.
– Kyläkoulussa parasta oli, että kaikenikäiset tulivat toimeen keskenään. Kukaan ei jäänyt yksin. Pienessä koulussa kiusaamiseen oli helppo puuttua varhaisessa vaiheessa. Myös hitaammat oppijat pärjäsivät muiden mukana, Miska Peippo kuvailee.
Vaikka Eino käy nyt ekaa luokkaa entisessä Paijulassa, se ei tunnu enää Paijulalta.
– Se on ahdettu liian täyteen käsityöluokkia myöten, kaikki opettajat ovat uusia enkä ole tavannut heistä yhtäkään. Yhteisö on kadonnut, Miska Peippo sanoo.
Viimeinen kevätjuhla
Kun Paijulan koulu vietti viimeistä kevätjuhlaansa toukokuussa, rehtori Pauliina Kallio piti vaikeimmalta tuntuneen kevätjuhlapuheensa ikinä.
Oli lähes mahdotonta keksiä oikeat sanat 30 Paijulassa vietetyn vuoden jälkeen.
– Olen saanut kokea, mitä yhteisöllisyys on parhaimmillaan, miten arvokasta ja merkityksellistä se voi olla, Kallio totesi puheessaan.
– Teille vanhemmille parhain kiitos. Olette antaneet lapsillenne arvokkaan mallin siitä, kuinka yhdessä tekemällä ja määrätietoisella työllä voidaan saavuttaa suuria unelmia.
– Paijula hiljenee, meille jää rakkaat muistot.
Yle Perjantai: Millaiseen kouluun lapsesi joutuu? tänään perjantaina 2.10. klo 21.05 Yle TV1. Ohjelma on katsottavissa myös Yle Areenassa: