Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Metsäteollisuus hylkäsi tessin: laskeeko tai nostaako se palkkoja muilla aloilla? 6 helppoa kysymystä ja vastausta dramaattisesta irtiotosta

Metsäteollisuuden eilinen ilmoitus irtautua tes-toiminnasta oli historiallinen, sanoo työoikeusprofessori.

Puunkuljetusta Joensuun Heinävaaran rautatieasemalla.
Puunkuljetuksiin löytyy vaihtoehtoja, vaikka tavaraa ei liikku Lieksan Inarin kautta. Kuva: Ismo Pekkarinen / AOP
Esa Koivuranta
Avaa Yle-sovelluksessa

Työantajajärjestö Metsäteollisuus kertoi torstaina uutisen, joka yllätti jopa pääministerin: se ilmoitti irtautuvansa työehtosopimus- eli tes-toiminnasta ja siirtävänsä neuvottelut työehdoista yritysten ja henkilöstön välillä käytäviksi.

Ratkaisua luonnehdittiin tuoreeltaan muun muassa historialliseksi ja merkittäväksi. Sitä se olikin, vahvistaa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen.

– Paikallista sopimista on suunniteltu monin eri tavoin, mutta tällaista vaihtoehtoa ei tiettävästi kukaan pitänyt mielessä, hän sanoo.

– Kyllä se todellinen yllätys oli. Todella ainutlaatuinen tilanne. Moneen vuosikymmeneen ei ole tapahtunut tällaista.

Mitä tapahtuu nyt käytännössä ja miksi? Kokosimme lyhyet vastaukset kuuteen kysymykseen aiheesta.

Vastaukset perustuvat Seppo Koskisen haastatteluun sekä muun muassa Ylen julkaisemiin uutisiin.

Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen
Professori Seppo Koskinen toivoo, että paikallista sopimista kehitettäisiin Suomessa edelleen. Arkistokuva vuodelta 2017. Kuva: Kalle Mäkelä / Yle

Miksi työantaja ei halua sopia yleisiä työehtosopimuksia?

Metsäteollisuuden itsensä mukaan tarkoitus on parantaa yritysten kilpailukykyä.

Yritysten pitää sen mielestä pystyä suunnittelemaan itse, kuinka työ on tehokkainta järjestää ja miten sitä kannattaa tehdä.

Metsäteollisuuden arvioidaan työllistävän suoraan 42 000 ihmistä. Yleissitova, valtakunnallinen työehtosopimus koskee kaikkia toimialan yrityksiä, ja joillekin yrityksille se voi sopia paremmin kuin toisille.

Ratkaisullaan työnantajajärjestö antaa päätäntävallan sopimuksista niille, joiden toimintaa asia koskee, eli yrityksille itselleen. Tällainen on paikallista sopimista puhtaimmillaan.

Miten työehdot ja palkat sovitaan jatkossa?

Yritysten ja henkilöstön edustajien kesken. Kaikkien yritysten puolesta asioista sopiva työantajajärjestö poistuu siis neuvottelupöydästä.

Seppo Koskisen mukaan metsäteollisuudessa esimerkiksi palkkakysymykset on sovittu tähänkin asti tosiasiassa yritystasolla. Alan työehtosopimus on sallinut tällaisen. Eroja yritysten välillä saattaa olla siis jo nyt.

Koskinen pitää mahdollisena, että alkuvaiheessa ei tapahdu juuri mitään muutoksia verrattuna aiempaan.

Nähtäväksi jää, minkä pituisia sopimuksia yritykset alkavat solmia. Tähän asti tes on ollut tyypillisesti voimassa vuodesta kolmeen vuotta.

Voivatko kaikki työpaikat irtautua nykyisistä työehtosopimuksista?

Teoriassa kyllä. Todennäköisesti kuitenkaan ei, Koskinen arvioi.

Yritysten ei ole välttämättä mielekästä lähteä neuvottelemaan työehtosopimuksia aivan uusiksi, koska sovittavia asioita olisi niin paljon.

Kukin voi itse päättää, ottaako vanhan sopimuksen pohjaksi neuvotteluihin.

On toki muistettava, että työntekijöilläkin on neuvotteluissa omia toiveitaan ja muutosehdotuksiaan.

Saako näin lisää vai vähemmän palkkaa?

Sitä ei tiedä kukaan.

Metsäteollisuuden mukaan tarkoitus ei kuitenkaan ole alentaa palkkoja. Ajatus on, että jos jollakin tehtaalla on tarve tietynlaiseen palkkaratkaisuun, siitä olisi mahdollisuus neuvotella.

Koskinen huomauttaa, että tälläkin hetkellä alan palkoista on neuvoteltu tavallista enemmän työpaikkatasolla. Palkkaan vaikuttavat myös työn vaativuuden ja henkilökohtaisen osaamisen arviointi, ja nekin tapahtuvat työpaikalla.

Työntekijöiden järjestäytymisvapauteen tai esimerkiksi ammattiyhdistystoimintaan uudistus ei vaikuta.

Onko jatkossa niin, että eri työpaikoilla on erilaiset lomat, palkat ja käytännöt?

Seppo Koskisen mukaan jonkinlaista vaihtelua todennäköisesti tulee.

Hän ei kuitenkaan usko, että mikään yksittäinen yritys uskaltaisi alkaa maksaa selvästi huonompaa palkkaa tai muuten poiketa radikaalisti muista yrityksistä.

Jos maksaa huonompaa palkkaa kuin muut, on vaara, että työntekijät vaihtavat toisaalle. Se taas ei ole hyvää mainosta työantajalle.

Ottavatko muutkin työnantajat nyt mallia Metsäteollisuudesta?

Sekin jää nähtäväksi.

Suomen suurin ammatillinen keskusjärjestö SAK kommentoi Metsäteollisuuden eilistä ilmoitusta toteamalla Helsingin Sanomissa, että tes-järjestelmä lyötiin rikki.

Professori Seppo Koskinen toivoo, että paikallista sopimista kehitettäisiin Suomessa edelleen.

Muuten voi hänen mukaansa todellakin käydä niin, että yhä useammat työnantajaliitot lopettavat nykyisen kaltaisen tes-toiminnan.

Lue seuraavaksi:

Työntekijät epätietoisia Metsäteollisuuden irtautumisen vaikutuksista: "Sekava tilanne"

Marin Metsäteollisuuden irtautumisesta: Hallituksella ei tietoa ennakkoon – "Ehdin jo toivoa, että on löytymässä aitoa yhteishenkeä isänmaan puolesta kriisin keskellä"

Keskustelu on avoinna 3.10. klo 23 asti.

Suosittelemme