EU-maiden johtajat ovat sopineet jälleen kerran koronayhteistyön tiivistämisestä. Brysselissä huippukokoukseen osallistunut pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoo, että keskustelua käytiin erityisesti mahdollisten koronavirusrokotteiden jakamisesta jäsenmaiden kesken.
Marinin mukaan jakamisessa tarvitaan vahvaa koordinaatiota, jotta etusijalle pääsevät terveydenhuollon henkilökunta ja riskiryhmät.
– Ei pidä siis toimia niin, että isojen ja vahvojen maiden kansalaisille ensin ja sitten katsotaan, että kenelle seuraavaksi, vaan kaikissa maissa pitäisi yhtäläisesti pitäisi pystyä rokottamaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta ja riskiryhmiin kuuluvat ihmiset, Marin sanoi.
EU-komissio on neuvotellut jäsenmaiden puolesta ennakko-ostosopimuksia mahdollisesti valmistuvista koronavirusrokotteista. Tavoitteena on ollut taata, että EU-maihin saadaan toimiva ja turvallinen rokote sitten, kun rokotetutkimukset valmistuvat ja rokotteita saadaan markkinoille.
Johtajat pohtivat myös korona-ajan matkustamista ja rajoituksia.
– Hyvin laajasti jaetaan se käsitys, että yhteiskuntia ei haluta sulkea niin laajamittaisesti kuin keväällä jouduimme tekemään. Tässä testaus nousi merkittäväksi tekijäksi, Marin sanoi.
Marinin mukaan EU-komissio on selvittämässä pikatestien kokonaisuutta ja on mahdollista, että EU-maat saavat pikatestien tekemisestä yhteisiä linjauksia.
– Se olisi erittäin tärkeää, koska ne ovat halvempia, ne ovat nopeampia, ja niillä voitaisiin mahdollistamaa aivan toisella tavalla laajamittainen testaus kuin mitä tällä hetkellä pystymme, Marin sanoi.
Hän huomauttaa, että Suomi on ottanut tietyissä määrin pikatestejä jo käyttöön, mutta yhteisille linjauksille olisi silti tarvetta.
"Keskittyminen ei saa herpaantua"
Koronaviruskeskustelu valtasi tänään kaksipäiväisen huippukokouksen jälkimmäisen päivän ilmatilan, kun johtajat jakoivat huoliaan ja tilannekuvaa jälleen huononevasta epidemiatilanteesta.
Marin kertoi, että EU-johtajat sopivat palaavansa koronakeskusteluun myös tulevissa huippukokouksissa. Seuraavan kerran johtajat kokoontuvat Brysseliin jo kahden viikon kuluttua.
– Tilanne on vakava ja valitettavasti me näemme, että ihmiset alkavat myös väsyä tähän tilanteeseen, mikä on täysin ymmärrettävää, mutta nyt ei myöskään keskittyminen saa herpaantua ja pitää muistaa, että pandemia on edelleen keskuudessamme, Marin sanoi.
Koronakeskustelun ohella johtajat kävivät vain lyhyen keskustelun sisämarkkinoista, teollisuuspolitiikasta ja digitaalisuudesta, mutta hyväksyivät päätelmiä niiden vahvistamisesta.
Valko-Venäjä ja Turkki näreissään huippukokouspäätöksistä
Huippukokouksen ensimmäisenä päivänä pääosassa olivat EU:n ulkosuhteet. Viime yönä EU-johtajat pääsivät sopuun pitkään hierotusta Valko-Venäjän pakotelistasta. Pakotteet on tarkoitus panna toimeen lähes välittömästi.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kertoi, että pakotelistalla on nelisenkymmentä nimeä. Valko-Venäjää itsevaltaisesti hallitsevaa Aljaksandr Lukashenkaa ei vielä listattu mukaan.
Lukashenkan lisääminen listalle on kuitenkin mahdollista myöhemmin.
Pakotepäätöksestä närkästynyt Valko-Venäjä on ilmoittanut langettavansa EU:lle vastapakotteita.
Venäjän mukaan EU:n tuoreet pakotteet Valko-Venäjää vastaan ovat merkki unionin poliittisesta heikkoudesta.
– Yleisesti ottaen suhtaudumme hyvin, hyvin negatiivisesti pakotepolitiikkaan. Tämä ei ole vahvuuden, vaan pikemminkin heikkouden osoitus, sanoi presidentti Vladimir Putinin edustaja Dmitri Peskov.
EU-maiden johtajat väläyttivät pakotteiden mahdollisuutta myös Turkille, jos maa ei lopeta itäisen Välimeren jännitteitä kiristäviä toimia.
Turkin ulkoministeriö kommentoi tänään, että pakotteilla uhkailu ei ole rakentavaa.
– EU:n on ymmärrettävä nyt, ettei se pääse mihinkään tällaisella keskustelulla, Turkin ulkoministeriö sanoi.