Työnantajien etujärjestön Metsäteollisuus ry:n ratkaisu työehtosopimusneuvotteluiden ulkopuolelle jättäytymisestä saattaa vielä jäädä toteutumatta sellaisenaan. Näin arvioitiin työntekijöiden etujärjestö SAK:sta perjantaina.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vihjasi, että viime kädessä ammattiyhdistysliike voi estää aikeet painostusvoimallaan.
– Tämä ei ole puheenvuoro sen puolesta, että näin tapahtuu, mutta näinhän tämä on historiassa mennyt. Nyt ollaan taas yhdessä historiallisessa nikamassa ja jää nähtäväksi, miten tämä järjestyy, hän sanoi STT:lle.
Metsäteollisuus ry kertoi torstaina, että neuvottelut työehdoista siirretään alan yritysten ja henkilöstön välillä käytäviksi, eikä Metsäteollisuus enää neuvottele työehdoista sopijaosapuolena nykyisten sopimusten päätyttyä.
Ainakaan heti se ei saanut seuraajia, vaikka avaus saikin myös ihailua osakseen. Esimerkiksi toinen suuri vientialojen työnantajajärjestö Teknologiateollisuus ei suoraa päätä ole seuraamassa Metsäteollisuuden viitoittamalla tiellä.
– Teknologiateollisuus on toistaiseksi luottanut siihen, että pystymme kehittämään työmarkkinajärjestelmää paikalliseen suuntaan nykyisen työehtosopimusjärjestelmän kautta, sanoi työmarkkinajohtaja Minna Helle STT:lle.
Ilmoitus kuitenkin sähköisti tunnelmaa, ja eri tahot pohtivat nyt, mitä tämä vaikuttaa työmarkkinoihin ja kenties omiinkin tekemisiin.
– Tämä tuli yllätyksenä. Emme tienneet tästä etukäteen, Helle sanoi.
Henkilöstöhallinnolle jättiurakka
Työoikeuden asiantuntijan mukaan paikallinen sopiminen tuo varmasti joustoja yrityksen sisälle, mutta lainsäädännössä olevien muiden velvoitteiden huomioiminen voi lisätä työmäärää verrattuna siihen, että työehtosopimukset laaditaan kullekin alalle keskitetysti.
– Meillä on esimerkiksi tasapuolisen kohtelun velvoite, meillä on syrjinnän kiellot, ne kaikki pitää hallita, sanoi oikeustieteen tohtori, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja STT:lle.
Mitä isommasta työnantajasta olisi kyse, sitä suurempi työ sopimusten laadinta olisi.
– Jos on vaikkapa 500 työntekijää ja jokaisen kanssa lähdetään sopimaan niitä asioita, jotka ovat olleet yksissä käsissä siellä yhdessä sopimuksessa, niin sehän on henkilöstöhallinnollekin valtava homma, hän sanoo.
Vaikka joidenkin mielestä työehtosopimus voi lukita ja rajoittaa, sen hyvä puoli on se, että osapuolet tietävät tarkkaan pelisäännöt, joilla toimitaan, Paanetoja sanoo.
Myös hallitus haluaa edistää paikallista sopimista, mutta niin, että se tehdään työ- ja virkaehtosopimusten pohjalta.
– On erittäin suuri työ, jos joka pajalla sorvataan oma sopimus. Yhtenä syynä sen takia sopiminen on aikanaan viety liittotasolle, Eloranta huomautti.
UPM:ssä malli vielä auki
Elorannan mukaan esimerkiksi työaikalainsäädännössä on kohtia, joista saavat sopia toisin vain valtakunnalliset työehtosopimuspuolet.
– Kun Metsäteollisuus vie sopimisen yritystasolle, heiltä häviää tietyt sopimisen mahdollisuudet, joita heillä nyt on ollut valtakunnallisen työehtosopimuksen vuoksi.
Paanetojan mukaan yksittäinen työnantaja voi alalla edelleen solmia työehtosopimuksen, mutta se tarvitsee sopijakumppanikseen joko työntekijöiden liiton tai ammattiosaston
Metsäyhtiö UPM:n HR-johtaja Riitta Savonlahti kertoo, että yhtiössä mietitään nyt, mennäänkö tehdaskohtaiseen vai liiketoimintakohtaiseen sopimiseen. Jokin yhdistelmäkin on mahdollinen.
Lue myös: