Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

VJ-kulttuuri sai ensimmäisen kotimaisen festivaalinsa: Ideoita visuaaliseen ilmaisuun haetaan vaikkapa Leonardo da Vinciltä

Helsingissä järjestetty Aavistus Festival tarjosi katsauksen audiovisuaaliseen kulttuuriin.

World Canvas, Aavistus
World Canvas esiintymässä Helsingin Valkoisessa salissa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Jussi Mankkinen
Avaa Yle-sovelluksessa

Kun DJ soittaa musiikkia, loihtii VJ eli video tai visual jockey – kuinka haluatte – screeneille videoita, animaatioita ja muita kuvituksia, jotka vievät audiovisuaalisen kokemuksen uusiin ulottuvuuksiin.

– VJ-setissä on mielenkiintoista nimenomaan se, että pääsee yhdistelemään monipuolisesti erilaisia materiaaleja. Parhaimmillaan kokemuksesta tulee moniaistillinen ja vaikuttava, Merle Karp summaa.

Karp on paitsi Folded Visuals -nimeä kantava VJ, myös ensimmäistä kertaa järjestetyn Aavistus Festivalin taiteellinen johtaja. Festivaaliin tarjosi live-esitysten lisäksi muun muassa paneelikeskusteluja sekä audiovisuaalisia installaatioita, ja tapahtumaan osallistui lähes 40 taiteilijaa ja muusikkoa.

– VJ-kulttuuri mielletään usein pelkäksi musiikin kuvittamiseksi, ja se liitetään vahvasti klubielämään. Mielestäni VJ-kulttuurilla on kuitenkin mahdollisuuksia toimia taiteen saralla laajemminkin, mistä tämä festivaali on yksi osoitus, Karp kertoo.

World Canvas, Aavistus, VJ
World Canvas käyttää esityksessään runsaasti muun muassa erilaisia tekstejä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Merle Karp, Aavistus, VJ
Aavistus-festivaalin taiteellinen johtaja Merle Karp on myös Folded Visuals -nimeä käyttävä VJ. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Aavistus, VJ
VJ MetaMystikin ja Johnny Totemin visualisointeja DJ Annie Westin soittamaan musiikkiin. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Karpin mukaan esimerkiksi monet valokuvaajat tai liikkuvan kuvan parisssa työskentelevät ihmiset ovat löytäneet ammatistaan tai harrastuksestaan uusia puolia, kun se on kohdannut VJ-kulttuuurin.

– Monella tällaisella henkilöllä on jo valmiina materiaalia, joka soveltuu hyvin VJ-setteihin.

Ilmaisumuotoja VJ-kulttuuri seuraa pitkälsi teknologista kehitystä, mikä määrittää ja tarjoaa uusia lähestymistapoja.

– Käytän itse seteissäni paljon luontokuvia, ja tutkin samalla omaa luontosuhdettani. Toisaalta minua kiinnostaa myös ihmisen ja teknologian suhde, Merle Karp toteaa.

XPLOAV, Heikki Ryynänen, Sami Sorvali
XPLOAVin Heikki Ryynänen ja Sami Sorvali ovat tehneet audiovisuaalista taidetta aiemmin nimellä XPLOITEC. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Aavistus, Valkoinen sali, VJ
Aavistus-festivaalin yleisöä Valkoisessa salissa, projektoreiden paisteessa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Valon ja varjon leikittelyä

VJ-kokonaisuuden tarjoama monitaiteinen elämys voi viitata myös taidehistoriaan. XPLOAV-kaksikon eli Heikki Ryynäsen ja Sami Sorvalin Chiaroscuro-visualisointi viittaa valohämyyn, jota maalauksissaan ovat käyttäneet muun muassa Leonardo da Vinci ja Caravaggio.

– Idea Chiaroscuroon lähti siitä, että olemme työskennelleet pitkään videon kanssa, mutta nyt halusimme etsiä jonkinlaista rajapintaa. Jossakin vaiheessa hahmotimme, että myös video on valoa, ja videon ominaisuuksia voi siirtää stroboihin ja ledeihin, Sami Sorvali tarkentaa.

Teokseen kuuluu muun muassa audioreaktiivisia elementtejä, joissa äänen voimakkuudet ja taajuudet ohjelmoidaan tekemään erilaisia visuaalisia toimintoja.

– Meillä on tässä teoksessa mukana myös 3D-skannattuja objekteja. Niitä tuodaan alustalle, jossa niihin luodaan dynaamisesti valoa ja muuta vastaavaa. Sitten tätä yhdistetään mikserin kautta audioreaktiivisiin elementteihin, Sorvali kertoo.

VJ-kulttuuri on löytänyt tiensä myös Aalto-yliopistoon, jossa visuaalisen viestinnän muotoilu -kokonaisuuteen kuuluu myös VJ-kurssi. Tämä taas on tuonut alalle tuoretta verta. VJ-visualisoinneissa uusinta uutta on myös pelimoottorien hyödyntäminen.

Heikki Ryynäsen mukaan termi VJ ei ole enää monellekaan kovinkaan vieras.

– Tällaisen tekemisen tunnettavuus on kasvanut voimakkaasti – ainakin, jos verrataan siihen, millainen tilanne oli vuosikymmen sitten. Tosin tämä on edelleen hyvin monelle viikonloppuharrastus.

Aavistus, VJ, Metamystik, Johnny Totem
VJ MetaMystikin ja Johnny Totemin visualisointeja. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Aavistus, VJ, Freekit
VJ-kollektiivi Freekit eli Oona, Terhi ja Utzki valmistautumassa settiinsä. Viimeistelyä tehdään läppärillä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Aavistus, VJ
Aavistus Festival järjestettiin nyt ensimmäisen kerran. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Suomi päihittää Ruotsin

Suomalainen VJ-kulttuuri on herättänyt huomiota ja ihastusta myös maailmalla. Teknologiaan nojaavista audiovisuaalista töistään tunnetun ruotsalaistaiteilijan Jonas Johanssonin mukaan Suomen VJ-kulttuuri on huomattavasti innovatiivisempaa kuin esimerkiksi Ruotsin.

– Täällä on enemmän paikkoja, joissa on mahdollista toteuttaa visuaalisuutta. Myös underground-kulttuuri on voimakkaampaa, ja siinä on enemmän vaihtelua. Minusta vaikuttaa myös siltä, että ihmisiä on skenessä enemmän mukana. Tulen itse Tukholmasta, ja siellä skene on hyvin pieni.

Jonas Johansson, AV, Aavistus
Aavistus Festivalilla oli esillä myös audiovisuaalisia installaatioita. Kuvassa Jonas Johanssonin Vista-teosta (2020). Teoksessa hyödynnetään lisättyä todellisuutta eli AR-teknologiaa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Jonas Johansson , Aavistus, VJ
Ruotsalaistaiteilija Jonas Johanssonin mukaan Ruotsin digitaalinen taidekenttä on kiinnostava, muttei yhtä voimallinen kuin joskus aiemmin. Ongelmana on muun muassa se, ettei maasta löydy paikkoja, joissa tällaisen taiteen tapahtumia voisi järjestää. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Johansson itse kuuluu joitakin vuosia sitten perustettuun Nordic Audiovisual Artists -ryhmään, jonka tarkoituksena on kehittää pohjoismaista audiovisuaalista kulttuuria.

– Haluaisimme muuttaa alan rakenteita. Tapahtumia ei ole tarpeeksi, eikä myöskään paikkoja, joissa tällaista taidetta olisi mahdollista esittää.

Suosittelemme