Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt tulevat vähenemään vuoteen 2030 mennessä 37 prosenttia jo nykyisillä toimilla, ennustaa Teknologian tutkimuskeskus VTT. Vähennystä verrataan vuoteen 2005.
Vähennys tulee varsinkin biopolttoaineiden jakeluvelvoitteesta ja liikenteen sähköistymisestä. Biopolttoaineiden osuus bensan, dieselin ja biopolttoaineiden kokonaismäärästä kasvaa tasaisesti 30 prosenttiin vuonna 2029.
Mutta vähennystavoitteesta jää edelleen puuttumaan 13 prosenttiyksikön verran, eikä tämän vähennyksen toteuttaminen ole helppoa.
Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt eri toimenpiteiden vaikutuksista arvioita VTT:ltä ja Aalto-yliopistolta. Toimenpiteinä on käyty läpi esimerkiksi sähköautojen hankintatukea, biokaasun sisällyttämistä jakeluvelvoitteeseen ja velvoitteen kasvattamista ja joukkoliikenteen lisäämistä.
Näillä toimenpiteillä ei vielä tulla pääsemään 50 prosentin vähennystavoitteeseen.
Esimerkiksi sähköautojen hankintatuen kolminkertaistaminen tuottaisi VTT:n arvion mukaan parhaimmillaan 0,004 Mt:n vähennyksen hiilipäästöihin, kun koko lisäpäästövähennystarve on 1,55 miljoonaa tonnia. Tuen kustannus voisi nousta lähelle 300 miljoonaa euroa.
Helpommilla toimilla saatavilla 40 prosentin päästövähennys
Näin ministeriö listaa toimet, joita selvityksissä käsiteltiin, ja joilla saavutetaan enintään 40 prosenttia päästövähennystavoitteesta. Tästä kuvasta voi nähdä vielä tarkemman listan.
Fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen tähtäävät toimet vähentäisivät hiilidioksidipäästöjä vaikutustenarviointien mukaan noin 0,28 megatonnia.
Näistä toimenpiteistä merkittävin olisi jakeluvelvoitelain soveltamisalan laajentaminen biokaasuun. Muita keskeisiä toimenpiteitä ovat tuet julkisille lataus- ja tankkausasemille ja taloyhtiöiden latausinfralle.
Autokantaa uudistamalla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä 0,16 megatonnia. Autokannan uudistumiseen voidaan vaikuttaa tehokkaimmin kiristämällä EU-tasolla autonvalmistajiin kohdistuvia uusien autojen päästörajoja. Muita keinoja ovat muun muassa sähköautojen ja raskaan kaluston hankintatuet sekä auto- ja ajoneuvoveron muutokset.
Liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvillä toimenpiteillä hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää noin 0,17 megatonnia. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmien ja kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman toteuttaminen sekä julkisen liikenteen tuet. Ruuhkamaksujen vaikuttavuus voi aluetasolla olla suuri, mutta valtakunnan mittakaavassa pieni.
Puuttuva päästövähennys saatavilla hintamuutoksilla tai kiintiöillä
Lisäpäästövähennystarve on yhteensä 1,55 miljoonaa tonnia.
Jotta se tulisi täyteen, on ministeriön yhteenvedossa esillä fossiilisen polttoaineen hinnoittelu, jolla saataisiin 0,94 megatonnin vähennys. Tämä saavutettaisiin polttoaineveron korotuksella tai tieliikenteen päästökiintiöjärjestelmällä. Näitä toimia on yleensä pidetty ikävinä.
Eri toimenpiteiden yhteenvedossa noin 1 megatonnin vähennys tulisi, jos fossiilisille polttoaineille tehtäisiin veronkorotus, joka olisi vuonna 2030 noin 34-40 senttiä per litra. Bioperäisille polttoaineille korotus tuolloin olisi 10-20 senttiä per litra.
Liikenteen päästökiintiöjärjestelmällä olisi täytettävissä jopa koko puuttuva vähennystarve. Kiintiöjärjestelmä oli esillä viime vuonna. Kiintiöt nostaisivat fossiilisen polttoaineen hintaa.
Vaikutusten arvioinnin perusteella pienituloiset kotitaloudet tuottavat henkilöautoilun päästöjä merkittävästi vähemmän kuin suurituloiset kotitaloudet kaikkialla Suomessa. Pienituloisimmille kotitalouksille voitaisiin näin kompensoida polttoaineen hinnannoususta aiheutuvat haitat pienellä osuudella koko tuottokertymästä.
Yhteenvedossa todetaan, että kompensaation yksityiskohdat ovat lopulta poliittinen päätös. Aalto-yliopiston tutkimusryhmä julkistaa yksityiskohtaisen ehdotuksen kompensointimekanismista muutaman viikon kuluttua.
Ministeriö: Päätöksiä ei ole vielä tehty
Liikenne- ja viestintäministeriön yksikön johtaja Päivi Antikainen korostaa, että päätöksiä toimenpiteistä ei ole vielä tehty. Nyt on arvioitu vain keinoja, joilla tavoite saavutetaan.
Samaa muistuttaa myös liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) blogissaan.
– On tärkeää ymmärtää, että tänään julkistetut vaikutusten arvioinnit eivät ole yhtä kuin hallituksen esitys. Eivätkä ne ole edes päätöksenteon valmistelua, vaan riippumattomien tutkijoiden huolellista analyysiä, Harakka kirjoittaa.
Ehdotuksia on kuitenkin luvassa jo pian, sillä ministeriön esitys fossiilittoman liikenteen tiekartaksi on lähdössä lausuntokierrokselle vielä lokakuun aikana.
Aalto-yliopisto ja VTT kertoivat selvitystensä tuloksia tiedotustilaisuudessa tiistaina aamupäivällä. Selvitykset ovat osa hallituksen fossiilittoman liikenteen tiekarttaa. Liikenteen verotuksen uudistamista käsittelee tämän lisäksi erillinen työryhmä valtiovarainministeriön johdolla.
Hallitusohjelman mukaan Suomen tavoitteena on puolittaa kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2045 mennessä liikenne muutetaan nollapäästöiseksi.
Lue myös: