Valtaosa Ylen kyselelyyn vastanneista Hämeen kansanedustajista kannattaa uhkasakon langettamista kunnille tai kuntayhtymille, jos koulukiusaamista ei saada muuten kuriin.
Nykyisen lain mukaan viranhaltijoilla on velvollisuus luoda turvallinen oppimisympäristö. Siitä huolimatta kiusaamista ei ole saatu kitkettyä.
Yle kysyi Hämeen kansanedustajilta:
Pitäisikö viranomaisen voida antaa uhkasakko kunnalle/kuntayhtymälle, joka ei saa koulukiusaamista kuriin oppilaitoksessaan?
Kyllä, vastasivat Päivi Räsänen (kd.), Rami Lehto (ps.), Timo Heinonen (kok.), Lulu Ranne (ps.), Sanni Grahn-Laasonen (kok.), Jari Ronkainen (ps), Mirka Soinikoski (vihr.) sekä Hilkka Kemppi (kesk.)
Perussuomalaisten Jari Ronkaisen mielestä kuntien ja kuntayhtymien on koulutuksen järjestäjinä viime kädessä laitettava stoppi kiusaamiselle. Keskustan Hilkka Kempin ja kristillisdemokraattien Päivi Räsäsen mielestä pehmeät keinot eivät ole auttaneet.
Jari Ronkainen (ps.):
Kyllä. Uhkasakko pakottaisi kunnat asettamaan riittävät resurssit opetuspuolelle, nimenomaan opettajiin ja avustaviin työntekijöihin.
Hilkka Kemppi (kesk.):
Kyllä. En sulje pois mahdollisuutta, että törkeästä huolimattomuudesta voitaisiin sakottaa vastuun kantajaa. Koulukiusaamista ei ole saatu kuriin pehmeillä toimilla ja sillä on syviä vaikutuksia lasten mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Erityisesti Vantaan tapahtumat olivat hätähuuto kouluväkivaltaan puuttumiseen.
Päivi Räsänen (kd.):
Kyllä. Valitettavasti pehmeämmät keinot puuttua koulukisaamiseen eivät ole olleet riittäviä. Koulukiusaaminen aiheuttaa vakavia ja usein pysyviä jälkiä kiusatun elämään. Kysymyksessä ovat lapsen keskeiset ihmisoikeudet saada turvallisessa ympäristössä opetusta.
Ei uhkasakkoa
Ei, vastasivat Kalle Jokinen (kok.), Tarja Filatov (sd.), Johannes Koskinen (sd.) ja Mika Kari (sd.)
Johannes Koskinen (sd.):
Ei. Jos uhkasakkoon päädyttäisiin, olisi opetushallitukset, ministeriöt ja aluehallintovirastot sitä valvomassa. Kyllä siinä on hallintoa riittävästi. Uhkasakko johtaisi herkästi paperinpyörittelyyn, kun oleellista olisi nopea ja yhteinen toiminta.
Tarja Filatov (sd.):
Ei. En usko uhkasakkoon tässä asiassa.Toimivampaa on kouluttaa opettajia ja rehtoria, jotta heillä on osaamista puuttua kiusaamiseen ja ehkäistä sitä. Voisi myös selvittää, toimisiko ulkopuolinen puuttuminen, joka tukisi koulukiusaamisen ehkäisyä.
Muutkaan vastanneet Hämeen demarikansanedustajat eivät kannata uhkasakkoa. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) sekä kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sdp.) eivät vastanneet Ylen kyselyyn.
Kansanedustajien vastaukset on poimittu Ylen kyselystä lukuunottamatta Jari Ronkaisen ja Johannes Koskisen vastauksia, jotka on haastattelutilanteesta.
Nykyinen lainsäädäntö vaatii viranhaltijoita vastuuseen
Suomessa ei ole laajasti selvitetty, olisiko uhkasakosta hyötyä kiusaamisen kitkemiseksi. Juristi, luokanopettaja Laura Francke Opetushallituksesta kertoo, että uhkasakko vaatisi muutosta lakiin.
Tällä hetkellä lain mukaan opettajien, rehtoreiden, sivistysjohtajien ja muiden koulun henkilökuntaan kuuluvien virkavelvollisuuksiin kuuluu järjestää turvallinen opiskeluympäristö. Kaikkea kiusaamista ja väkivaltaa pitää ennaltaehkäistä.
– Jos viranhaltija huomaa omassa työssään kiusaamista tai väkivaltaa, siihen tulee puuttua, sanoo Francke.
Virkavastuun rikkomisesta voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen, vahingonkorvausvastuuseen ja työnantaja voi esimerkiksi antaa varoituksen tai päättää palvelussuhteen.
Viranhaltijoiden menettelystä voi tehdä kantelun aluehallintovirastolle. Aluehallintovirasto ei kuitenkaan voi puuttua yksittäisen koulun tai luokan kiusaamistapaukseen, sanoo johtava lakimies Asta Sark Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Opetushallitus julkaisi viime viikolla kouluille yhtenäisen ohjeistuksen koulukiusaamis- ja väkivaltatapauksissa. Kyseessä on ensimmäinen laajempi opas koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja puuttumiseksi.
– Materiaalia ja ohjelmia, kuten KiVa-koulu, on ollut paljon, mutta tämänkaltaista opasta ei ole aiemmin ollut, sanoo juristi Laura Francke Opetushallituksesta.