Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia on valinnut fysiikan tämänvuotisen Nobel-palkinnon saajiksi Roger Penrosen, Reinhard Genzelin ja Andrea Ghezin.
Brittiläinen Penrose saa palkintonsa sen osoittamisesta matemaattisesti, että mustat aukot ovat Albert Einsteinin suhteellisuusteorian mukainen ilmiö.
Penrose todisti vuonna 1965, että mustat aukot ovat luonnonlakien mukaisia, mitä kymmenen vuotta aiemmin kuollut Einstein ei itsekään uskonut. Penrosen silloista artikkelia pidetään yhä kaikkien aikojen tärkeimpänä lisänä Einsteinin teoriaan.
Palkinnon toisen puolikkaan jakavat saksalainen Genzel ja yhdysvaltalainen Ghez puolestaan ovat johtaneet 1990-luvun alusta tutkimusryhmiään, jotka onnistuivat osoittamaan, että Linnunradan keskellä täytyy olla supermassiivinen musta aukko.
Molempien ryhmien laskelmat ovat vahvistaneet, että galaksimme keskustaan, vain meidän aurinkokuntamme kokoiselle alueelle on keskittynyt jotakin niin massiivista, että se vastaa neljää miljoonaa Aurinkoa. Musta aukko on nimeltään Sagittarius A*.
Genzel ja Ghez ovat sitoutuneet pitkäaikaiseen työhön, jonka ansiosta teleskoopit ovat nähneet Maan ilmakehän aiheuttamista vääristymistä ja tähtien välisistä kaasu- ja pölypilvistä huolimatta kauas Linnunradalle, Nobel-raati kiittää.
"Kannustus nuorille naisille"
Kalifornian yliopiston UCLA:n fysiikan ja avaruustutkimuksen professori Andrea Ghez on vasta neljäs nainen, joka saa fysiikan Nobel-palkinnon. Hän kommentoi voittoaan toivomalla, että se innostaa nuoria naisia tutkijanuralle.
Mustien aukkojen tutkimus on vasta alussa, Ghez sanoi. Nyt ne kuitenkin on osoitettu maailmankaikkeuden olennaisiksi rakennuspalikoiksi, hän lisäsi ensi kommentissaan.
Samalla kannalla oli Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian Nobel-komitea omassa lausunnossaan.
– Tämänvuotiset nobelistit ovat raivanneet pohjan tiheiden ja supermassiivisten kohteiden tutkimukselle, mutta noissa eksoottisissa kohteissa on vielä monia kysymyksiä, jotka kaipaavat vastauksia ja kannustavat uusiin tutkimuksiin, sanoi komitean puheenjohtaja David Haviland palkintojen julkistamistilaisuudessa.
Myös viime vuonna fysiikan Nobel meni kosmoksen tutkijoille.
Tuolloin palkittiin yhtäältä James Peebles ja toisaalta yhdessä Michel Mayor ja Didier Queloz työstään, joka on selvittänyt maailmankaikkeuden historiaa ja maapallon paikkaa universumissa ja osoittanut, että planeettoja on muuallakin kuin meidän aurinkokunnassamme.
Palkinnon myöntämisessä tänäkin vuonna avaruustutkijoille lienee painanut viime vuonna julkaistu kaikkien aikojen ensimmäinen kuva mustasta aukosta.
Ainutlaatuisesta työstä olisi kuitenkin ollut mahdotonta palkita vain muutamia ihmisiä, sillä ryhmässä oli yli 300 tutkijaa, ja Alfred Nobelin asettamien ehtojen mukaan palkittuja voi olla enimmillään kolme.
Läheltä piti, ettei kuvassa ollut juuri Sagittarius A* . Se oli tutkijoiden toinen vaihtoehto paljon kaukaisemman M87:n lisäksi mutta osoittautui liian levottomaksi, jotta siitä olisi saatu hyvä kuva.
Viikko jatkuu kemialla
Nobel-viikon aloitti maanantaina lääketieteen palkinto. Sen saivat hepatiitti C:tä aiheuttavan viruksen löytäjät, yhdysvaltalaiset Harvey J. Alter ja Charles M. Rice sekä brittiläinen Michael Houghton.
Keskiviikkona vuorossa on kemia, jonka jälkeen luonnontieteistä siirrytään kirjallisuuteen.
Perjantaina selviää rauhanpalkinnon saaja, ja maanantaina kerrotaan, kenelle Ruotsin keskuspankki myöntää oman taloustieteen palkintonsa. Myös sitä on tapana pitää Nobelin palkintona.
Lue myös: