Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia on valinnut kemian tämävuotisen Nobel-palkinnon saajiksi geenisaksien keksijät Emmanuelle Charpentierin ja Jennifer A. Doudnan.
CRISPR/Cas9-geenisaksilla voidaan muokata eläinten, kasvien ja mikro-organismien perimää erittäin tarkasti. Geenisaksien ansiosta unelma perinnöllisten sairauksien parantamisesta voi käydä toteen, Nobel-raati perustelee palkintoa.
Ranskalainen Charpentier julkisti vuonna 2011 tutkimuksen Streptococcus pyogenes eli streptokokki A -bakteerista löytämästään molekyylistä. Se on osa bakteerin immuunijärjestelmää, joka nujertaa viruksia puuttumalla niiden DNA:han.
Jo samana vuonna Charpentier aloitti löytönsä pohjalta yhteistyön yhdysvaltalaisen biokemistin Jennifer Doudnan kanssa. Yhdessä he kehittivät tehokkaat geenisakset, joita voidaan käyttää kaikkien eliöiden DNA:n täsmäleikkaamiseen.
Nobel-raadin päätös ei ollut vallan yllättävä, sillä Charpentier ja Doudna ovat saaneet viiden viime vuoden aikana jokseenkin kaikki alansa merkittävät palkinnot.
Luonnontieteiden Nobel-palkintoja on myönnetty naisille hyvin harvakseltaan, ja ensi kertaa koko palkinto menee naisille. Yksi nainen on saanut sen kerran jakamattomana: Marie Curie kemiasta vuonna 1911. Viisi vuotta aiemmin hän oli jakanut fysiikan palkinnon miehensä Pierre Curien kanssa.
Charpentier kommentoi valintaansa toivomalla, että se innostaa tyttöjä tieteen pariin.
Monta sovellusta mutta myös epäilyksiä
Charpentier on verrannut CRISPR/Cas9-saksia työkalupakin yleistyökaluun, jota voi käyttää moneen kohteeseen. Hänen mukaansa sillä pystyy editoimaan geenivirheitä kaikista soluista, joilla on tuma.
Keksintö on vasta vajaan vuosikymmenen ikäinen, mutta sillä on jo useita käytännön sovelluksia muun muassa maataloudessa aiempaa kestävämpien viljalaatujen kehittämisessä.
Lääketieteessä on meneillään tutkimuksia muun muassa uusista syöpähoidoista ja sirppisoluanemian päihittämisestä.
Charpentier ei lupaa kaikkien sairauksien parantuvan geenisaksilla, mutta niillä voi hänen mukaansa löytää syitä, joihin voidaan sitten tarttua muilla keinoilla.
Edulliset CRISPR/Cas9-sakset ovat herättäneet myös huolta. Menetelmän on epäilty johtavan ihmisen periytyvien ominaisuuksien muokkaamiseen vain muokkaamisen vuoksi. Charpentier sanoo, että sellaiseen hän ei halua työtään käytettävän.
Helsingin yliopiston ja Ruotsin Karoliinisen instituutin toissavuotisissa tutkimuksissa puolestaan varoitettiin, että menetelmä saattaa lisätä syöpäriskiä, jos muokkaaminen laukaisee mekanismin, jolla solu pyrkii suojelemaan DNA:taan.
Tutkimuksissa ei kiistetty CRISPS/Cas9:n ansioita, mutta kehotettiin tiedostamaan mahdollinen vaara uusia hoitomuotoja kehitettäessä.
Seuraavaksi kirjallisuuden Nobel
Kemian palkinto päättää luonnontieteiden osuuden Nobel-viikosta. Torstaina on vuorossa kirjallisuus, perjantaina rauhanpalkinto ja ensi viikon alussa vielä taloustiede.
Lääketieteen palkinnon saajiksi kerrottiin maanantaina yhdysvaltalaiset Harvey J. Alter ja Charles M. Rice sekä brittiläinen Michael Houghton. Heidät palkitaan hepatiitti C:tä aiheuttavan viruksen löytämisestä.
Fysiikan palkinnosta puolet saa brittäinen Roger Penrose ja toisen puolikkaan jakavat saksalainen Reinhard Genzel ja yhdysvaltalainen Andrea Ghez.
Penrose todisti matemaattisesti, että mustat aukot ovat mahdollisia, ja Genzel ja Ghez löysivät Linnunradan keskeltä supermassiivisen mustan aukon.
Täsmennetty 9.10. : Kemian Nobel-palkinto myönnettiin kokonaisuudessaan Marie Curielle vuonna 1911.