Bussipysäkiltä läheltä Venäjän rajaa löytyi tällä viikolla pahvilaatikko, jonka sisällä oli joukko hylättyjä kissanpentuja. Kaakkois-Suomen eläinsuojeluyhdistyksen mukaan pennut eivät olleet ehtineet kylmettyä kuoliaiksi, mutta aika näyttää, onko pennuista eläjiksi.
Vastaavia tarinoita on paljon. Pari vuotta sitten Kotkassa silminnäkijät todistivat, kun liikkuvasta autosta viskattiin ulos kissanpentuja. Yksi niistä jäi heti auton alle, kaksi löytyi eläinsuojelijoiden etsintöjen jälkeen luonnosta elävinä. Sitä ei tiedetä, kuinka paljon pentuja oli yhteensä.
Suomen eläinsuojelu SEY uskoo, että perimmäinen syy vuosikausia jatkuneeseen kissaongelmaan on ihmisten asenteissa.
– Kissojen hätä ei ihmisiä liiemmin kiinnosta. Ajatellaan, että kissa kuuluu luontoon ja pärjää omillaan ja että vapaana kulkeva kissa on onnellinen kissa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan tämä ajattelu aiheuttaa valtavaa kärsimystä kissoille, sanoo SEY:n vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.
Lindqvist havainnollistaa asenneongelmaa vertaamalla kissojen tilannetta koiriin.
– Jos koirilla olisi yhtä huono tilanne, että tuhannet koirat kuolevat sairaina ja nälkiintyneinä villeissä populaatioissa, sitä ei varmasti suvaittaisi, uskoo Lindqvist.
Hän pitää ongelmana myös nykyistä lainsäädäntöä, jossa viranomaisilla ei ole tarpeeksi keinoja puuttua tilanteeseen. Kissoja elää vapaana esimerkiksi maatilojen ja talojen pihoilla tai teollisuusalueilla, joissa ne ovat suojassa, mutta kunnollinen hoito puuttuu.
– Jos joku ilmoittaa, että 50 kissaa hänen pihallaan ovat hänen, eikä niitä saa ottaa pois, niin ei sille sitten eläinsuojeluyhdistys oikein voi mitään, Lindqvist kertoo.
Idyllinen harhakuva
Suomessa elää tuhansia kissoja, jotka ovat syntyneet luonnossa ja elävät siellä vapaasti. SEY arvioi, että Suomessa on tälläkin hetkellä 5 000–10 000 luonnossa elävää kissaa, joilla ei ole omistajaa.
– Monesti ihmisillä on idyllinen ajatus siitä, että ulkona luonnossa ja maatalojen pihoilla tepastelee onnellisia kissoja, mutta kyllä todellisuus on paljon karumpi, Maria Lindqvist SEY:stä sanoo.
Todellisuudessa vapaana elävät kissat lisääntyvät holtittomasti keskenään. Sisäsiittoisuus aiheuttaa niille vakavia ongelmia.
Vajaat kaksi vuotta sitten Hyvinkään eläinsuojeluyhdistys löysi eteläisestä Suomesta vapaana elävän kissalauman. Suurin osa oli tiineenä olevia tyttökissoja, vaikka ne olivat vielä miltei pentuja itsekin. Jotkut kissoista kärsivät silmien tahdottomasta liikkeestä eli nystagmuksesta.
– Muutamilla silmät pompottivat kuin vanhan ajan nukeilla. Yhdellä oli niin sanottu sorkka tassun tilalla. Nämä kissat olivat kuin kauhuelokuvasta. Lähes kaikki olivat nuoresta iästään huolimatta sokeita tai lähes sokeita, Sini Hietanen Hyvinkään eläinsuojeluyhdistyksestä kertoo sähköpostitse.
SEY on lähettänyt Ylelle nähtäväksi useita kuvia rakennevikaisista kissoista. Yhdellä kissalla oli sorkanmallinen karvainen tassu, jossa oli kaksi varvasta ja isot kynnet.
Hyvinkään eläinsuojeluyhdistyksen haltuunsa ottamista 12 kissasta 11 jouduttiin lopettamaan eläinsuojelullisista syistä. Hietasen mukaan yhden kissan vatsasta kuului rapinaa vielä lopettamisen jälkeenkin, kun sitä tunnusteltiin.
– Kissan vatsa avattiin. Siellä oli paksuja käsipyyhepapereita, jalapenoa ja kananmunankuoria, joita kissa oli joutunut nälkäänsä syömään, Hietanen kirjoittaa.
Laaja ongelma
Sisäsiittoisilta kissoilta voi puuttua jalka, tassu tai häntä ja niillä voi olla myös muita epämuodostumia. Tällaiset tapaukset ovat tulleet tutuiksi Mira Ekholm-Martikaiselle, joka on toiminut SEY:n eläinsuojeluneuvojana yli kymmenen vuotta. Hänellä on myös löytöeläinten talteenottopaikka Sastamalassa.
– Silmiinpistävimmät tapaukset ovat olleet sellaiset kissat, joilla on ollut kaksi nenää. Niitä kissoja oli yhdessä tietyssä populaatiossa, jossa oli toistasataa kissaa, Mira Ekholm-Martikainen sanoo.
Kaksinenäisillä kissoilla havaittiin myös epilepsiaa. Ekholm-Martikaisen mukaan epilepsia aiheuttaa erityistä kärsimystä varsinkin vapaana eläville kissoille, koska kohtauksia ei pystytä hoitamaan, jos kissat yrittävät selviytyä luonnossa omillaan.
Populaatioissa elävät kissat voivat kärsiä nälästä ja kylmyydestä. Jos kissalta puuttuu jalka, ravinnonhankinta vaikeutuu entisestään. Sisäsiittoisuus puolestaan aiheuttaa sen, että villeinä elävillä kissoilla on ollut epämuodostumia esimerkiksi sisäelimissä.
– Yhdellä kissalla oli ollut niin ohuet vatsanpeitteet, että suolet olivat niistä karata, vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist SEY:stä kertoo.
Suomen eläinsuojeluliitto kuulee jatkuvasti eläinsuojeluyhdistyksiltä ympäri maata luonnossa elävien kissojen sisäsiittoisuuden aiheuttamista ongelmista.
– Leikkauttamattomien kissojen lisääntyminen luonnossa on meidän näkemyksemme mukaan lemmikkieläimiä koskevista eläinsuojeluongelmista suurin ja vakavin Suomessa, Lindqvist sanoo.
Väkivallan uhka
Suomen eläinsuojeluliitto ajaa lakimuutosta, jonka mukaan kaikki vapaana ulkoilevat kissat ja muut kuin siitokseen tarkoitetut kissat pitää leikata. Esimerkiksi löytöeläintaloista kissat luovutettaisiin vain leikattuina. Vetoomuksen mukaan kaikki kissat pitää myös rekisteröidä jollekin omistajalle ja tunnusmerkitä.
SEY:n yhdessä Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen ja Rekku Rescuen alullepanema kampanja (siirryt toiseen palveluun) alkoi alkuviikosta ja jatkuu lokakuun loppuun asti. Vetoomus oli kerännyt perjantaihin mennessä noin 17 000 nimeä. Se luovutetaan myöhemmin maa- ja metsätalousministerille.
Suomen eläinsuojeluyhdistykset eri puolilla maata toimivat yhteistyössä valvontaeläinlääkäreiden kanssa. Kun eläinsuojeluyhdistykset saavat viestin, että jossakin on liikaa kissoja, paikalle tulee myös valvontaeläinlääkäri.
Eläinsuojeluyhdistysten vapaaehtoiset työntekijät joutuvat säännöllisesti kohtaamaan ihmisiä, jotka eivät tunnusta omassa pihapiirissä eläviä kissoja omikseen, mutta eivät silti halua luopua niistä. Asukkaat ruokkivat kissoja, mutta eivät silti pidä niistä huolta riittävästi.
– Siellä syntyy koko ajan uusia kissoja. Osa kissoista kuolee nälkään ja sairauksiin, mutta pikkuhiljaa populaatio kasvaa. Nämä eläimet ja niiden jälkeläiset voivat elää siellä vuosia, Maria Lindqvist Suomen eläinsuojeluliitosta sanoo.
Yle on kertonut aiemmin, että Suomessa on tavattu jopa 250 kissan laumoja, joita eläinlääkärit ovat joutuneet urakalla lopettamaan.
Toisinaan keikoille tarvitaan mukaan myös poliisi suojaamaan asukkaiden rähinöinniltä. Tällaisia tilanteita on tullut vastaan esimerkiksi Kotkan seudulla.
– Joskus tilanteissa on ollut fyysisen väkivallan uhka, Etelä-Kymenlaakson eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Satu Väisänen sanoo.
Vapaista kissalaumoista tulee ilmoituksia yleensä naapureilta viimeistään siinä vaiheessa, kun kissoista alkaa levitä pahaa hajua.
Kissalaumat kiinni
Hyvinkään valvontaeläinlääkäri Taru Järvimaa kertoo, että valvontaeläinlääkärit pystyvät puuttumaan kissapopulaatioihin eläinsuojelulain perusteella.
Valvontaeläinlääkäri voi tarvittaessa antaa asukkaalle mahdollisuuden itse hävittää sellaiset kissat, jotka voivat huonosti. Jos näin ei tapahdu, viranomaiset antavat määräyksen karsia populaatiota.
– Kissoja voidaan jättää sellainen määrä, että niitä voi hallita ja hoitaa lain edellyttämällä tavalla. Tämä edellyttää sitä, että kissat leikataan, jotta ne eivät pääse uudelleen hallitsemattomasti lisääntymään, Järvimaa sanoo.
Suomen eläinsuojeluliiton toiminnanjohtaja Maria Lindqvist pitää tärkeänä, että kaikki luonnossa vapaana liikkuvat kissalaumat otetaan kiinni, leikataan ja niille etsitään uusi koti.
– On tärkeää, että luonnosta saadaan vapaana kulkevia kissoja pois, koska ne tuottavat yhä lisää vapaana kulkevia kissoja. Vaikka se tarkoittaisi sairaiden tai villiintyneimpien kissojen lopettamista.
Voit keskustella aiheesta 11.10. kelo 23.00 asti.